Mitoituspyyntö, Lamellihirsitalo Keravalle uudiskohde

[Sakkey]

Keväällä alkamassa uuden lamellihirsitalon rakentaminen Keravalle.
Kaipaisin tulitukea maalämpöjärjestelmän kilpailuttamiselle ettemme aivan tule koijatuksi myyntimiesten taholta.
Kallion pitäisi löytyä tontilta alle 2m syvyydestä.

Suurkiitokset jo etukäteen.

Tässä lähtötietoja:

Lamellihirsitalo + puurunkoinen varasto saman katon alla
Sijainti Kerava, Uusimaa
Rakentamisvuosi 2021
Suhtkoht tasainen tontti, korotettu sokkeli (n.80cm) osassa taloa
Vesikiertoinen lattialämmitys talossa ja varastossa
Koneellinen iv, lämmöntalteenotto. (Vallox 145 MV vuosihyötysuhde 75%)
Talon ulkoseinää 56,3m. Varaston seinää 19,5m. (yhteistä seinää n.2m)
Talo lamellihirttä 204 mm. (U-arvo 0,53) Varaston seinissä ekovillaa 250mm (seinän u-arvo 0,17)
Kaikki yhdessä kerroksessa
Huoneistoala talossa 156 m2 ja varasto 24 m2
Huonekorkeus 2,82m
Lämmitettäviä kuutioita 508 m3
Alapohja maanvarainen laatta 100mm, eps-eriste 200mm. (alapohjan u-arvo 0,14)
Yläpohjassa eristettä 500mm. (yp. u-arvo 0,08)
Ikkunaa (u-arvo 0,8) noin 16% seinien pinta-alasta
Talon lämpötila 21 ja varasto 18

Varaava takka tarkoitus laittaa myös, mutta ei käytetä aktiivisesti lämmittämiseen. Lähinnä tunnelmaa ja varalla.
Maalämpökoneen perään todennäköisesti tulossa lisävaraaja.
Jäähdytys otetaan myös kaivosta, viilennystapa ei vielä selvillä. Lattiaviilennys kiinnostaa.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Oli hyvät lähtötiedot, kiitos. Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Sakkey”   KERAVA   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 30 °C  -  menovesi lämpötila max 34 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C
- Lamellihirsitalo 2021: Lattialämmitys, 21°C, 156 m2, 440 m3:   6,26 kW   16 991 kWh
- Varasto 2021: Lattialämmitys, 18°C, 24 m2, 68 m3:      0,75 kW   1 701 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            7,02 kW   18 691 kWh

• Kiinteistö,  180 m2,  508 m3       5,3 COP   6,67 kW   18 691 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,174 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,10 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,4 SCOP   7,8 kW   23 491 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 640 kWh   0,54 kW   21 851 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   21 851 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            7,80 kW   21 851 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 95   Luokka = B )   21 851 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   7,8 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -27 °C
- Maasta kerätään          ( 4,4 COP)   6,3 kW   16 917 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      4 934 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   4 934 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        1 501 kWh

• Tarvitaan 168 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 3 m maaporausta.   Poraussyvyys   168 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 168 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   336 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5,2 kPa)         2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,47 l/s = 28,2 l/min = 1692 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      45 kPa = 0,45 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 371 metriä  = 2 x 200 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m   16 kPa = 0,16 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Sakkey]

Kiitos paljon tomppeli!

Näköjään muokkasin viestiäni samaan aikaan kun vastasit.
Lisäsin tuon varaavan takan ja lisävesivaraajan sekä viilennyksen.
Onkohan näillä kokonaisuuteen paljonkin vaikutusta?

[tomppeli]

Kiitos sinulle, kun tulit foorumille!

- Takkaa ei yleensä huomioida mitoituslaskelmassa; lämmitysjärjestelmän pitää kyetä hoitamaan kohteen lämmitys siinäkin tapauksessa, että asukas on estynyt hoitamaan takalla lämmittämisen.

- Lisävaraaja ei vaikuta lämmitystarpeeseen, ellei sitten ole kyseessä suurentuva lämpimän käyttöveden kulutus.

- Kaivokylmällä viilentäminen lataa kaivoon niin vähän lämpöenergiaa, että sitä ei yleensä oteta huomioon. On joitakin kylmiä kesiä, jolloin viilennystä ei voi ollenkaan käyttää.

[aksutre]

Keväällä alkamassa uuden lamellihirsitalon rakentaminen Keravalle.
Kaipaisin tulitukea maalämpöjärjestelmän kilpailuttamiselle ettemme aivan tule koijatuksi myyntimiesten taholta.

Onneksi  myyntimiehille on tullut realismi vastaan tosielämässä. Tuore kiinteistöpuolen Niben laskelma. Vielä muutama vuosi sitten Nibellä kaivosta otettava energia 153 kWh/m, nyt 103 kWh/m. On siinä vähän tullut tarkistusta alaspäin
Myös maksimiteho ennen 40-50W/m, nyt 24W/m, siinä tultu vielä reippaammin vastaan.
Kun puhutaan useamman sadan tuhannen projekteista ja halutaan niitä myös jatkossa, ei oikein myyjä voi kusettaa. 

Tomppelin laskelmaan, 4 kokonais COPilla kun laskee niin tarve kaivosta 16388kW :103 kW/m = 159 aktiivimetriä, tomppeli 162m, ei vois paremmin osua  COPit erittäin realistisia, noilla kannattaa laskea vaikka myyntimies laskis mitä. Ei missään tapauksessa enempää.
Muista kuitenkin tuo maksimiteho 159m x 24W =3.8 kW. Sillä 8kW invertteri toimii optimaalisesti 70% vuodesta =8kWx45%= 3.6 kW. Riittää myös on/offille 50% käyntiaikasuhteella. Talvella voi tulla pitkillä pakkasjaksoilla on/offilla ongelmia kun otetaan 8 kW = 2x mitä kaivo antaa.
Pk-seudulla kovat pakkaset harvassan nytkin muutama päivä -15_-18 astetta. Ei käytä 8 kW pumppu kun muutamana päivänä sähkövastusta. Minulla maksimiteho ollut n. 10kW kun pakkaset menneet yli-20 asteen.

Mulla oli tuttavien kokemukseen perustuen  uskonpuute pieneen pumppuun. Tuttavalla 10 kW pumppu kuluttaa 15000 kWh 5000kW sijasta kun kaivon tulo ja meno  on lämmityskaudella pakkasella koko ajan ja pumppu käy myös lähes jatkuvasti
Jos uskonpuute vaivaa niin voit pistää pari tonnia lisää ja ostaa 3-12 kW invertterin ja kaivometrejä 40m lisää. Sillä saat 4.77 kW kaivosta, kun pumppu toimii vielä lähes optimaalisella 40% teholla = 4.8 kW.
Mutta esim. 2-8 kW invertterillä pärjää hyvin, paitsi nuo muutamat kovat pakkaspäivät.

Mutta vieläkään, ei kannata täysin myyntimiesten puheisiin uskoa. Kukaan ei tiedä mitä tuolta kaivosta tulee ennenkuin se on otettu käyttöön. Siksi syytä ottaa kaivoa poratessa vähän reserviä.

[Sakkey]

Hyvää tietoa, kiitos aksutre. 

Tämä lämpöpumppumaailma itselle aivan uutta, aiemmin asuttu kaukolämpötaloissa.
Aivan mahtava tämä foorumi ja teidän kaikkien apu.
Pikkuhiljaa tietoa karttuu ja uusia kysymyksiä tulee mieleen.

Järjestelmän sopiva ylimitoittaminen tuntuu ihan fiksulta, mutta voiko siitä olla haittaa?
Kaivo ei varmaankaan liian syvä voi olla.
Mitä aiheuttaa liian suuri lämpöpumppu?

Onko uuteen taloon invertteripumppu ainut järkevä vaihtoehto?
Kannattaako iv-kanavapatteria käyttää tuloilman lämmitykseen maapiirin avulla?

[aksutre]

Hyvää tietoa, kiitos aksutre. 

Tämä lämpöpumppumaailma itselle aivan uutta, aiemmin asuttu kaukolämpötaloissa.
Aivan mahtava tämä foorumi ja teidän kaikkien apu.
Pikkuhiljaa tietoa karttuu ja uusia kysymyksiä tulee mieleen.

Järjestelmän sopiva ylimitoittaminen tuntuu ihan fiksulta, mutta voiko siitä olla haittaa?
Kaivo ei varmaankaan liian syvä voi olla.
Mitä aiheuttaa liian suuri lämpöpumppu?

Onko uuteen taloon invertteripumppu ainut järkevä vaihtoehto?
Kannattaako iv-kanavapatteria käyttää tuloilman lämmitykseen maapiirin avulla?

Äkkisältään ei ylimitoittamisesta haittaa. Ainoastaan jos laitat järeän on/off pumpun niin se käy lyhyitä jaksoja ja käynnistys vie turhaa virtaa. Inverteri on todella laaja-alainen 2-4 kW minimiteho, maksimi 8-16kW. Aika paljon käy minimiteholla.
Tossa hyvä tietopaketti: https://www.thermalearth.co.uk/blog/advantages-inverter-heat-pumps-over-fixed-output
Kannattaa pyrkiä siihen että kaivon tuotto riittää 40-45% teholle niin saat COPin 5.0 nurkille tai vähän yli.
Kaivossa ei paljon lämpö lisäänny 200->300m n. 6.5-8 vs 7-9. Yli 300m jo hankala porata jos paljon vettä.
200m kaivolla pärjää todennäköisesti hyvin. itsellä 4-16 pumppu ja 210m kaivo kaivosta tulee nyt 5.9 ja pakkasillakin 4.9. Riittää mainioisti kun käy yleensä 5-7 kW teholla.
Sulla niin uusi iv kone ettei kannata, vie muutama sata kilowattia kennon lämmitys vuodessa. Käytä patterin ja sen piirin rahat n. 1500 eur mielummin isompaan pumppuun ja pidempään  kaivoon.
Invertteri on joustava eikä vaadi niin tarkkaa mitoitusta. itse olen ollut "ylimitoitukseen" tyytyväinen, 2-8 kW halvempi kuin tehokkaammat, 3-12 ja 4-16 hintaero oli 400 eur, en alkanut säästämään.

[Roori]

Ei kannata sitä invertteriäkään ylimitoittaa, jos ottaa turhaan ylisuuren niin se tarkoittaa myös että alapään tehot myös kasvaa, joka taas tarkoittaa että sitä lämpöisemmällä se alkaa käymään on/off sekä invertterin edullisin käynti ei ole sen minimi eikä maximi nopeus...optimein käynti on jossain puolessa välissä. Tuosta optimi-alueesta valmistajat vähemmän antaa tietoa, äskettäin foorumilla olleesta Stiebel eltronista oli manuaalissa 3 pistettä annettu ja niissä cop oli ~+0.7 yksikköö parempi 50% käynnillä kuin 1% ja 100% käynnillä @B0W35 ajossa 8kW kone. Niinku malliksi...noitahan ei maahan enää tuoda.

Eikä sen reiäkään tarpeettomassa ylimitoituksesta mitään iloa ole, mutta siihen mieluummin rahat kuin ylisuureen koneeseen. @tomppeli mitoitukset yleensä riittäviä.

[aksutre]

8 kW jos on laskelmassa niin 50%käyntiaikasuhteella on/off on 4kW. 3-12 ehkä paras hyötysuhde.
Itsellä 4-16  COP nyt 4.85 pakkasten jälkeen, 3-12 voisi olla ehkä hieman parempi, muutamia kymmenyksiä
Hankintahinta esim Bosch 2-8 halvin 6790 eur 3-12 7490 eur ja 4-16 7990 eur.( maalämpötukku ).
4-16 käy pakkasilla  kuitenkin 7-10 kW teholla, eli pienemmät pumput menisivät optimin 45% yli 60-100% tehoon asti. Korkealla kaivon lämmöllä antaa  pumppu "ylitehoa" esim. n. 15% jos kaivolta tuleva on 0 asteen sijasta 5 astetta. Käytännössä inverterillä tulee kaivosta nihkeälläkin mitoituksella +2 astetta, pakkasen puolelle ei kaivo helposti mene.

[Roori]

8 kW jos on laskelmassa niin 50%käyntiaikasuhteella on/off on 4kW. 3-12 ehkä paras hyötysuhde.

Mitä tuolla yrität sanoa tähän tapaukseen?

[aksutre]

Loogisesti voisi ajatella että mitoitus 8 kW = inverter 8 kW, kompressori 50% teholla vuosikeskiarvo, paras COP. Tästä poiketen Boschin inverter pyrkii käymään aina minimiteholla 30%. 2-8 inverter antaisi minimiteholla tässä tapauksessa 2.4 kW, 3-12 3.6 kW ja 4-16 4,8 kW.
3-12 on siis lähinnä tehon tarpeen vuosikeskiarvoa -0.4. Pienitehoisin on kauimpana -1.6. Suurimman osan vuodesta pumpuissa höyrystimen B0 on ihan muuta yleensä B1-B3 luokkaa. Tämä tuottaa samalla sähkönkulutuksella enemmän tehoa. Esim. 4-16 antaa minimissään 4.8 kW jonka alle ei pääse jos pumppu ei "jarruta " kuten vedenlämmityksen lopussa tekee. Pumppu palauttaa kaivoon lähes sen mitä sieltä tulee, liuospumppu 33%, meno 4.2 paluu 5.2. Myös maksimitehoa on saatavissa ilmoitettua enemmän 15.5kw sijasta 18.6 kW liuospumppu 100% meno 2.1 ja paluu 6.9 syksyllä kun kokeilin.

Vaikka laittais liuospumpu täysillle nyt niin pumppu ei ota kaivosta määrättyä enempää. Normaalin 40%-50% pumpun nopeudellla menee 2 ja tulee 5, jos nostat liuospumpun nopeutta 100%:iin menee 3 ja palaa 5. Pumppu siis optimoi itsensä parhaalle hyötysuhteelle teholuokasta riippumatta. 8kW maksimi mitoitusteholla 2-8 on huonoin 4-16 paras, kompressori 100% vs kompressori 50%.

[Roori]

Loogisesti voisi ajatella että mitoitus 8 kW = inverter 8 kW, kompressori 50% teholla vuosikeskiarvo, paras COP. Tästä poiketen Boschin inverter pyrkii käymään aina minimiteholla 30%. 2-8 inverter antaisi minimiteholla tässä tapauksessa 2.4 kW, 3-12 3.6 kW ja 4-16 4,8 kW.
3-12 on siis lähinnä tehon tarpeen vuosikeskiarvoa -0.4. Pienitehoisin on kauimpana -1.6. Suurimman osan vuodesta pumpuissa höyrystimen B0 on ihan muuta yleensä B1-B3 luokkaa. Tämä tuottaa samalla sähkönkulutuksella enemmän tehoa. Esim. 4-16 antaa minimissään 4.8 kW jonka alle ei pääse jos pumppu ei "jarruta " kuten vedenlämmityksen lopussa tekee. Pumppu palauttaa kaivoon lähes sen mitä sieltä tulee, liuospumppu 33%, meno 4.2 paluu 5.2. Myös maksimitehoa on saatavissa ilmoitettua enemmän 15.5kw sijasta 18.6 kW liuospumppu 100% meno 2.1 ja paluu 6.9 syksyllä kun kokeilin.

Vaikka laittais liuospumpu täysillle nyt niin pumppu ei ota kaivosta määrättyä enempää. Normaalin 40%-50% pumpun nopeudellla menee 2 ja tulee 5, jos nostat liuospumpun nopeutta 100%:iin menee 3 ja palaa 5. Pumppu siis optimoi itsensä parhaalle hyötysuhteelle teholuokasta riippumatta. 8kW maksimi mitoitusteholla 2-8 on huonoin 4-16 paras, kompressori 100% vs kompressori 50%.

Poliitikon ainesta ilmeisesti  paljon numeroita...

Ensinnäkin joku 'Kerava', siellä suurimmat määrät ajotunneista tulee 0ºC tuntumassa, empiirisillä kokeilla tehtynä -5...+5C alueella taotaan ~45% energian tuotosta, vuodet tietysti vaihtelee mm. vuonna 2010 painopiste oli -5ºC, jonain vuonna taas pakkasajoja ei ole oikein mitään kuten v2019. Eli tuo 0ºC tarkoittaa tähän kohteeseen luokkaa 3kW tehoa, eli pienin Bosch kävisi tuolloin jatkuvaa käyntiä ja 2 suurinta pätkäkäyntiä on/off, eli paljon startteja joka ei ole edulista kestävyyden eikä energiatehokkuudenkaan kannalta.

Esim. 4-16 antaa minimissään 4.8 kW jonka alle ei pääse jos pumppu ei "jarruta " kuten vedenlämmityksen lopussa tekee.

Mitähän tuo tarkoittaa, tietääkseni koneet ei koskaan 'jarruta' niin että pääsisivät miniminsä alle!?

Pumppu palauttaa kaivoon lähes sen mitä sieltä tulee, liuospumppu 33%, meno 4.2 paluu 5.2.
Vaikka laittais liuospumpu täysillle nyt niin pumppu ei ota kaivosta määrättyä enempää.

Pumppu ottaa kaivosta tietysti juuri sen verran energiaa mitä kulloinenkin tarvittava talon lämmitys vaatii, yleensähän koneet pyrkii dT=3K keruun paluu<>meno eroksi ja voi joskus tietty olla että tuo jää joskus alle jos kaivosta otetaan niukasti tehoa muttei sillä mitään merkitystä sinänsä.

Pumppu siis optimoi itsensä parhaalle hyötysuhteelle teholuokasta riippumatta.

Konehan optimoi itsensä aina siihen nopeuteen millä se saa tuotettua tarvittavan lämpöistä menovettä lämmitysverkostoon, monasti tai oikeastaan usein se on semmonen piste mikä ei ole optimein hyötysuhteen kannalta ja sitä kauemmas mennään optimipisteestä mitä enemmän ylisuuri kone on.

Monta kuvaa vois pistää tähän kuvaamaan asioita mutta on senverran hankalaa tänne ettei jaksa...

[seppaant]

"aksutre"

8 kW jos on laskelmassa niin 50%käyntiaikasuhteella on/off on 4kW. 3-12 ehkä paras hyötysuhde.
Itsellä 4-16  COP nyt 4.85 pakkasten jälkeen, 3-12 voisi olla ehkä hieman parempi, muutamia kymmenyksiä
Hankintahinta esim Bosch 2-8 halvin 6790 eur 3-12 7490 eur ja 4-16 7990 eur.( maalämpötukku ).
4-16 käy pakkasilla  kuitenkin 7-10 kW teholla, eli pienemmät pumput menisivät optimin 45% yli 60-100% tehoon asti. Korkealla kaivon lämmöllä antaa  pumppu "ylitehoa" esim. n. 15% jos kaivolta tuleva on 0 asteen sijasta 5 astetta. Käytännössä inverterillä tulee kaivosta nihkeälläkin mitoituksella +2 astetta, pakkasen puolelle ei kaivo helposti mene.

Loogisesti voisi ajatella että mitoitus 8 kW = inverter 8 kW, kompressori 50% teholla vuosikeskiarvo, paras COP. Tästä poiketen Boschin inverter pyrkii käymään aina minimiteholla 30%. 2-8 inverter antaisi minimiteholla tässä tapauksessa 2.4 kW, 3-12 3.6 kW ja 4-16 4,8 kW.
3-12 on siis lähinnä tehon tarpeen vuosikeskiarvoa -0.4. Pienitehoisin on kauimpana -1.6. Suurimman osan vuodesta pumpuissa höyrystimen B0 on ihan muuta yleensä B1-B3 luokkaa. Tämä tuottaa samalla sähkönkulutuksella enemmän tehoa. Esim. 4-16 antaa minimissään 4.8 kW jonka alle ei pääse jos pumppu ei "jarruta " kuten vedenlämmityksen lopussa tekee. Pumppu palauttaa kaivoon lähes sen mitä sieltä tulee, liuospumppu 33%, meno 4.2 paluu 5.2. Myös maksimitehoa on saatavissa ilmoitettua enemmän 15.5kw sijasta 18.6 kW liuospumppu 100% meno 2.1 ja paluu 6.9 syksyllä kun kokeilin.

Vaikka laittais liuospumpu täysillle nyt niin pumppu ei ota kaivosta määrättyä enempää. Normaalin 40%-50% pumpun nopeudellla menee 2 ja tulee 5, jos nostat liuospumpun nopeutta 100%:iin menee 3 ja palaa 5. Pumppu siis optimoi itsensä parhaalle hyötysuhteelle teholuokasta riippumatta. 8kW maksimi mitoitusteholla 2-8 on huonoin 4-16 paras, kompressori 100% vs kompressori 50%.

Mitähän näissä sanotaan vai sanotaanko mitään?

ATS

[aksutre]

Joo toki Keravalla pärjätään pienellä teholla ja talohan on uusi, hyvä energiantehokkuus, vähän ilmavuotoja, hyvä LTO, ikkunat  jne. Mutta jos haluaa panostaa 3-12 kW pumppuun ja kaivometreihin ei siitä haittaakaan ole. Mulla COP nyt 4.85 ja eräällä foorumin nimimerkeistä 2-8 pumpulla samaa luokkaa. Eli vuositasolla COPissa ei juuri eroa otti sitten ison tai pienen invertteri pumpun  . kompura käynnistyy 0% ja nostaa siitä tehoa joka Boschin invertteri mallissa, toisin kuin on/off. Isolla pumpullaei pääse vaan koskaan täysiä tehoja käyttämään kun tulee lattiapiirin menon maksimi 42 astetta täyteen  jo 12.8 kW teholla.


Ja Bosch kyllä jarruttaa veden lämmityksen lopuksi 3.8 KW:n tehoon joka on alle ilmoitetun minimin.

Kakki voivat olla asioista eri mieltä, minun näkemys ja käytännön kokemus asiasta.

[jmaja]

Lamellihirstitalo U-arvolla 0,53 seinille ei ole lainkaan hyvä energiatehokkuudeltaan, vaan lähinnä 80-luvun tasoa normaalitaloihin verrattuna. Tai seinien osalta 60-lukua.

Mutta onko järkeä tästä invertteri vs. on-off ja niiden tehomitoituksesta joka ketjussa kiistellä? Eikö olisi parempi avata oma ketju vain sille asialle? Tai sellaisia lienee jo useita, joihin voi jatkaa.

Aksturella on käynyt hyvä tuuri kaivon suhteen eli varsin lämmin on. Ei liene mitään tekemistä valitun pumpun kanssa.

[Sakkey]

Mitä tapahtuu kun kaivosta otetaan enemmän kuin tuo 24W/m?
Jäähtyy tietysti, mutta paljonko?
Kauanko kaivoa voi ylikuormittaa? Miten äkkiä se toipuu tästä rääkistä?

Jos ajattelee, että pumpun käyttöikä vaikka 15 vuotta, ehtiikö isomman pumpun mahdollisesti parempi hyötysuhde kompensoida suuremman hankintahinnan?
Paljonko arviolta palaa sähköä lisävastuksilla vuodessa (esim 2 viikon pakkasilla) tuommoisella 8kW pumpulla?

[jmaja]

Tuossa laskelmassahan oli, ettei yhtään vastuksia tarvita ja taatusti ei kaivo jäädy, jos tuon mukaisen poraat ja talo vastaa laskennan tietoja.

Noista W/m ja kWh/m pitää aina määritellä mitä tarkoitetaan. kWh/m on kai yleensä kaivosta otettava energiamäärä eli päälle tulee pumpun käyttämä sähkö. W/m on erilaisia. Vaikkapa Nibe käyttää "Specific power extraction", joka on joku laskennallinen. Mun talolle näyttää 25 W/m 12 kW pumpulle ja 219 m kaivolle. Tuo kuitenkin ottaa täydellä teholla n. 9 kw kaivosta, joka tarkoittaa 41 W/m. Jos taas laskee kaivosta otetun keskitehon eli jakaa kaivosta otetut kWh käyntitunneilla, saa vain 17 W/m. Mikä on siis tuo 25 W/m?

[tomppeli]

Olisiko se lämmityskaudelle jaettu, sen aikainen keskiteho /metri?

[aksutre]

Mitä tapahtuu kun kaivosta otetaan enemmän kuin tuo 24W/m?
Jäähtyy tietysti, mutta paljonko?
Kauanko kaivoa voi ylikuormittaa? Miten äkkiä se toipuu tästä rääkistä?

Jos ajattelee, että pumpun käyttöikä vaikka 15 vuotta, ehtiikö isomman pumpun mahdollisesti parempi hyötysuhde kompensoida suuremman hankintahinnan?
Paljonko arviolta palaa sähköä lisävastuksilla vuodessa (esim 2 viikon pakkasilla) tuommoisella 8kW pumpulla?

Kaivo jäähtyy kun käyntijakson aikana otetaan enemmän kuin se antaa. Jos noudatat Tomppelin mitoitusta ongelmaa ei pitäisi olla. Liitteenä kuva kuinka käy COPin kun mennään pakkaselle ( VSi 10  ). Tuo 24W/m on ymmärtääkseni lämmityskauden (vuosi) keskiarvo, etelä-suomessa hieman suurempi wattimäärä.

Vaikea heittää arviota, joku 100 eur kieppeillä vuosi voisi tulla paremmasta COPista (+0.6 ) säästöä eli ei sillä tiliä tee paitsi jos pienempi pumppu käyttää sähkövastusta.  Prosentteina toki paljon, mutta rahassa vähän.Toki todellisuus voi olla toista, 10 kW on /Off COP laskelmassa 3.64 ja oma valinta 4.85, siinä tulee jo 200 eur/v.
Parin viikon pakkasjakso esim.2kWh:h vaje  80-100 eur sähkölaskua lisää.

Luulin että Siporexit ym. meni kieltoon kun määräykset tiukkenivat 2010. Hirsitaloilla ilmeisesti erityiskohtelu?

[aksutre]

Aksturella on käynyt hyvä tuuri kaivon suhteen eli varsin lämmin on. Ei liene mitään tekemistä valitun pumpun kanssa.

Tuttavalla muutaman sadan metrin päässä kaivo  180m/ 10 kW on/off pumppu syksyllä lämmöt 5.9 3.0 vs 4.9. 1.8 Nyt lämmityskaudella mennään meno 4.9 paluu 1.9 vs 0.9 -1.8. En keksi mitää muuta selitystä asiaan kun pumpun tyyppi-ero. Toki säädöt voi olla toisella pielessä mutta kuitenkin aivan valtava ero. Kyllä kaivot yleensä pysyy lämpiminä jos vaan ovat mitoitettu oikein.

[jmaja]

Massiivipuurakenteilla on erityiskohtelu, eli saavat käyttää vertailulaskennessa paljon huonompaa U-arvoa ulkoseinille. Nykyään ei ole mitään suoranaisia U-arvorajoja. Pitää vain toteuttaa vertailulaskenta ja päästä vaadittuu E-lukuun. Välissä oli tiukat U-arvorajat, mutta niissäkin helpotus massiivipuulle.

Siporexia ei ole missään vaiheessa kielletty, mutta se ei saa erityiskohtelua. Nykyiset kevytbetoniulkoseinät on tehty kevyemmistä harkoista, jotka ovat selkeästi paremmin eristäviä kuin hirsi, joka vastaa aiemmin käytettyä 500 kg/m3 laatua. Kevytbetoniseinät ovat nykyään 300-500 mm paksuja ja 300 kg/m3, jolloin U-arvot ovat 0,15-0,24.

Mun 1976 Siporex-talossakin n. 0,29, tosin tuossa on 150 mm Siporex+100 mm villa.

[jmaja]

En keksi mitää muuta selitystä asiaan kun pumpun tyyppi-ero. Toki säädöt voi olla toisella pielessä mutta kuitenkin aivan valtava ero. Kyllä kaivot yleensä pysyy lämpiminä jos vaan ovat mitoitettu oikein.

Tuohon on miljoona selitystä. Muutaman sadan metrin päässä voi olla täysin eri kivilaji, aivan erilaiset ruhjeet, vedentulo ja vesivirtaamat. Toiset 200 m kaivot ovat kuivia ja toisista tulee ikuisesti vettä ulos pumppaamattakin. Tietysti välimuotoja on rajattomasti.

Ei ole tavallista, että kaivosta tulee pahimmilla pakkasilla +5 C, vaikka olisi reilusti ylimitoitettu. Sinun kaivossa on jotain poikkeuksellista.

Jos nyt tuota omaa tapaustani EED:llä lasken, tulee seuraavia tuloksia:

Mitoitus niin, että kylmimpinä aikoina sisään tuleva keskilämpötila -1,5 C (GTK:n mukaan tuon mukaan voi hyvin mitoittaa): 200 m
0 C: 226 m
2 C: 271 m
3 C: 299 m
4 C: 331 m

Tuossa siis on kyse keskilämpötilasta eli vaikkapa 4 C voisi toteutua kun kaivosta tulee 5 C ja menee 3 C. Ja tuo on keskiteholla saatu lämpötila eli tuolla 331 m kaivollakin käydään laskennan mukaan +1 C keskilämpötilassa, kun otetaan täysi 12 kW lämmitysteho.

Jos tuolla 12 kW tehollakin halutaan 48 h yhtenäisessä käynnissä pitää kaivosta tuleva +5 eli vaikkapa +3,5 keskilämpötila, pitää kaivon olla 409 m. Siis tuplasti normaalimitoitus.

Huom tuo laskenta on graniitilla ja 8 C pintalämpötilalla. Siis erittäin hyvin johtavalla kalliolla ja hiukan korkeammalla pintalämpötilalla kuin missään Suomessa on (mulla kaivossa 7,5 C ennen asennusta).

[seppaant]

Kaivo jäähtyy kun käyntijakson aikana otetaan enemmän kuin se antaa. Jos noudatat Tomppelin mitoitusta ongelmaa ei pitäisi olla. Liitteenä kuva kuinka käy COPin kun mennään pakkaselle ( VSi 10 Lämpöässä ). Tuo 24W/m on ymmärtääkseni lämmityskauden (vuosi) keskiarvo, etelä-suomessa hieman suurempi wattimäärä.

Minusta tehokertoimen ei pitäisi käyttäytyä kuvan mukaisesti.
En löytänyt L-Ässän dokumenttia mistä kuva on otettu.
Laittaisitko linkin jotta näkisi asiayhteyden, mistä kuva on?

ATS

[luu5]

Tuohon on miljoona selitystä. Muutaman sadan metrin päässä voi olla täysin eri kivilaji, aivan erilaiset ruhjeet, vedentulo ja vesivirtaamat. Toiset 200 m kaivot ovat kuivia ja toisista tulee ikuisesti vettä ulos pumppaamattakin. Tietysti välimuotoja on rajattomasti.

Ei ole tavallista, että kaivosta tulee pahimmilla pakkasilla +5 C, vaikka olisi reilusti ylimitoitettu. Sinun kaivossa on jotain poikkeuksellista.

Meillä vähän yli 200m ja vettä tulee kaivosta ilman pumppuakin, mikä on hyvä kun kastelupumppua ei tarvitse ilmata...

Mutta nyt kun mentiin -25 pakkasilla pari päivää, invertteri puksutti 70-80Hz nopeudella ja kaivosta palasi 0- +1,5 asteista, riippuen vähän hetkestä. Miinukselle ei menty missään vaiheessa.

Tuo +5 tuntuu utopistiselta, eikä olisi meillä toiminut vaikka olisi ollut 20kW invertteri.

[luu5]

Minusta tehokertoimen ei pitäisi käyttäytyä kuvan mukaisesti.
En löytänyt L-Ässän dokumenttia mistä kuva on otettu.
Laittaisitko linkin jotta näkisi asiayhteyden, mistä kuva on?

Miksi se pumppu päättäisi alkaa tehdä lämpöä epätehokkaasti ja miksi jos hyvä syy on, niin miksi juuri nollassa asteessa?

[aksutre]

Ei ole tavallista, että kaivosta tulee pahimmilla pakkasilla +5 C, vaikka olisi reilusti ylimitoitettu. Sinun kaivossa on jotain poikkeuksellista.

Pohjaveden virtaamaksi on arvioitu 5m3/h. Kaivo on lähellä rakennusta, putket kulkevat maassa n.5m ennen teknistä tilaa. Kallio oli erittäin kovaa 120m jälkeen poraus hidastui huomattavasti. Nyt pakkasten jälkeen kiertovesipumppu pyörimään niin 30 min jälkeen meno ja paluu 5.9.

[aksutre]

Minusta tehokertoimen ei pitäisi käyttäytyä kuvan mukaisesti.
En löytänyt L-Ässän dokumenttia mistä kuva on otettu.
Laittaisitko linkin jotta näkisi asiayhteyden, mistä kuva on?

ATS

Kuvakaappaus on Lämpö***** klassisesta alimitoitetusta "halvasta tarjouksesta". Pyysin 100% tehopeittoa, myyjä tarjosi 75%. Suomeksi tehontarve 10.3 kW, tarjottu 10 kw pumppu 8 kW pumpun kaivon mitoituksella 163 aktiivimetriä. Pakkasilla sähkövastusta käyttäen saavutetaan  täysteho. Arvioitu vastuksen sähkönkulutus 40kWh, nyt olis tammikuussa mennyt jo 400 kWh 
Miksi näin, olisi pitänyt tarjota 12 kW pumppu ja sille sopiva kaivo 250 aktiivimetriä. Hinta reilu 3000 eur lisää.
Veikkaan että monessa talossa on tehty hankinta hinnan perusteella. Ja tilanne sellainen kuin käyrät osoittaa.
Kannattaa varoa tarjouksen tekstiä lämpöpumpun osuus tehontarpeesta, jos muuta kuin 100%.

Siksi Tomppelin laskentatapa 100% mitoitukselle on oikea, ensin e-lukulaskennalla kokonaisenergoantarve, sitten pumpun teho  ja lopuksi riittävä kaivo. Silloin menee oikein, ei ongelmia kaivon kanssa.

[Roori]

Jos ajattelee, että pumpun käyttöikä vaikka 15 vuotta, ehtiikö isomman pumpun mahdollisesti parempi hyötysuhde kompensoida suuremman hankintahinnan?
Paljonko arviolta palaa sähköä lisävastuksilla vuodessa (esim 2 viikon pakkasilla) tuommoisella 8kW pumpulla?

Mistä päättelet 'isomman pumpun parempi hyötysuhde', jonkun tietyn pumpun/merkin datasta vai?

@tomppelin mitoitus sinulle taisi olla 7.8kW...jos tuota pidetään lähtöarvona, eli jos on joku tietty pumppu joka tuottaa 8kW@B0W35, niin silloin vastustunteja lämmitykseen tulee tasan 0h jos kaivo tuottaa vähintään tuon B0 keruuliuoksen jatkuvasti tarvittavalla virtauksella. Paitsi tietysti LV legionellatappoon voi kulua jotain vastustunteja, sekään ei välttämätöntä riippuen koneesta.

Tuossa liitteessä Niben F1255 (jo vanhus) cop vertailut, ne kuvaa periaatetta kuinka cop käyttäytyy eri antotehoilla:

[Roori]

Kuvakaappaus on Lämpö***** klassisesta alimitoitetusta "halvasta tarjouksesta". Pyysin 100% tehopeittoa, myyjä tarjosi 75%. Suomeksi tehontarve 10.3 kW, tarjottu 10 kw pumppu 8 kW pumpun kaivon mitoituksella 163 aktiivimetriä. Pakkasilla sähkövastusta käyttäen saavutetaan  täysteho. Arvioitu vastuksen sähkönkulutus 40kWh, nyt olis tammikuussa mennyt jo 400 kWh 
Miksi näin, olisi pitänyt tarjota 12 kW pumppu ja sille sopiva kaivo 250 aktiivimetriä. Hinta reilu 3000 eur lisää.
Veikkaan että monessa talossa on tehty hankinta hinnan perusteella. Ja tilanne sellainen kuin käyrät osoittaa.
Kannattaa varoa tarjouksen tekstiä lämpöpumpun osuus tehontarpeesta, jos muuta kuin 100%.

Siksi Tomppelin laskentatapa 100% mitoitukselle on oikea, ensin e-lukulaskennalla kokonaisenergoantarve, sitten pumpun teho  ja lopuksi riittävä kaivo. Silloin menee oikein, ei ongelmia kaivon kanssa.

Kaivo kyllä mitoitetaan energiankulutuksen [kWh] mukaan eikä pumpun tehon mukaan, voi olla mm. niin että 75% tehonpeiton pumppu kattaa silti sanotaan nyt vaikka 98% energiantarpeesta, eli tarkoittaa vaikka pumppu on osatehoinen 75% niin silti kaivossa ei voi säästää koska sieltä otetaan inaa vaille talon tarvitsema energia.

Voi olla että jotkut myyjät yrittävät tuota kautta 'halpuuttaa' tarjouksiaan kaupan kotiin saamiseksi, tuota on harrastettu, siinä sitten tarvitaan ostajalta vähän tarkkuutta mitä/ketä uskoa jos itse ei pysty mitoitusta/tekniikkaa arvioimaan...onneksi taitaa tuommonen 'helppoheikki' myyminen olla vähenemään päin.

[Tipi]

Kuvakaappaus on Lämpö***** klassisesta alimitoitetusta "halvasta tarjouksesta". Pyysin 100% tehopeittoa, myyjä tarjosi 75%. Suomeksi tehontarve 10.3 kW, tarjottu 10 kw pumppu 8 kW pumpun kaivon mitoituksella 163 aktiivimetriä. Pakkasilla sähkövastusta käyttäen saavutetaan  täysteho. Arvioitu vastuksen sähkönkulutus 40kWh, nyt olis tammikuussa mennyt jo 400 kWh 
Miksi näin, olisi pitänyt tarjota 12 kW pumppu ja sille sopiva kaivo 250 aktiivimetriä. Hinta reilu 3000 eur lisää.
Veikkaan että monessa talossa on tehty hankinta hinnan perusteella. Ja tilanne sellainen kuin käyrät osoittaa.
Kannattaa varoa tarjouksen tekstiä lämpöpumpun osuus tehontarpeesta, jos muuta kuin 100%.

Siksi Tomppelin laskentatapa 100% mitoitukselle on oikea, ensin e-lukulaskennalla kokonaisenergoantarve, sitten pumpun teho  ja lopuksi riittävä kaivo. Silloin menee oikein, ei ongelmia kaivon kanssa.

Miksi VSi10 olisi ollut pumppuna alimitoitettu? Lattialämmityksellä VSi10 max. lämmitysteho on 10,44 kW. Tehonsa puolesta lähes täydellinen 10.3 kW max. tehon tarpeelle. Kaivometreihin en ota kantaa.

[Sakkey]

Mistä päättelet 'isomman pumpun parempi hyötysuhde', jonkun tietyn pumpun/merkin datasta vai?

Ei vaan olin siinä uskossa, että isompi pumppu pyörisi sopivammalla teholla isomman osan vuodesta.
Ilmeisesti ei haittaa vaikka pienempi pumppu toimii kovemmilla kierroksilla?


Sitten semmoinen asia mietityttää, että kannattaako hommata pumppu sisäisellä varaajalla ja sen kylkeen lisävaraaja vai pumppu ilman varaajaa ja ulkoinen varaaja kaveriksi?
Arveluttaa lämpimän veden riittävyys noilla sisäisillä alle 200l varaajilla.
Meillä monta suihkussa läträäjää ja tulevaisuudessa odotettavissa suihkuttelun vain lisääntyvän. Ja kylpyamme myös suunnitelmissa hankkia.

Kuinka nopeasti nykyaikaiset pumput tekevät lämmintä käyttövettä  jos paljon suihkuttelua ja kylpemistä ja sisäinen varaaja tyhjenee?

[Roori]

Ei vaan olin siinä uskossa, että isompi pumppu pyörisi sopivammalla teholla isomman osan vuodesta.

Mistähän tuo sitten kumpuaa, se on päinvastoin...tuota tuossa koittanut tekstillä ja kaavioilla kampittaa. 

Nuo isommat vesiläträykset sitten, onko ne noissa lähtötiedoissa millä @tomppli mitoittanut, henkilömäärät + amme?

Sisäisistä varaajista luvataan merkistä riippuen varmaan 200-300L 40C vettä, eikä se kone sitä lennossa jaksa tehdä lisää...ehkä erillinen pönttö tai LV esilämmitys kaivattais...

[Sakkey]

Mistähän tuo sitten kumpuaa, se on päinvastoin...tuota tuossa koittanut tekstillä ja kaavioilla kampittaa. 

Nuo isommat vesiläträykset sitten, onko ne noissa lähtötiedoissa millä @tomppli mitoittanut, henkilömäärät + amme?

Sisäisistä varaajista luvataan merkistä riippuen varmaan 200-300L 40C vettä, eikä se kone sitä lennossa jaksa tehdä lisää...ehkä erillinen pönttö tai LV esilämmitys kaivattais...

No tuo läträys jäi kyllä lähtötiedoista epähuomiossa pois.
Ei se nyt ihan vallatonta toivottavasti tule olemaan, mutta jälkikasvu lähestyy teini-ikää ja tykkäävät jo nyt suihkuttaa.
Lisänä tosiaan se kylpyamme.
Taloudessa neljä henkilöä.

[aksutre]

Meillä vähän yli 200m ja vettä tulee kaivosta ilman pumppuakin, mikä on hyvä kun kastelupumppua ei tarvitse ilmata...

Mutta nyt kun mentiin -25 pakkasilla pari päivää, invertteri puksutti 70-80Hz nopeudella ja kaivosta palasi 0- +1,5 asteista, riippuen vähän hetkestä. Miinukselle ei menty missään vaiheessa.

Tuo +5 tuntuu utopistiselta, eikä olisi meillä toiminut vaikka olisi ollut 20kW invertteri.

Tuossa pientä stressitestiä, 20 päivää alla kovia pakkasia, pumppu käynyt lähes koko ajan 8.8-10.8kW teholla. Sitten 17.-18.2. kova pakkaspäivä -24. Silti kaivo vielä hengissä  meno -0,1 ja paluu 3.0. Pari päivää jälkeen paluu normaaliin -6 astetta ja kaivo meno 1.7 ja paluu 4.9.

Kuten em. käytännön esimerkki osoittaa, olen yhä vahvasti sitä mieltä että jos kaivosta otetaan se maksimi vuoden keskiteho 24W/m tällä leveysasteella, kaivo ei jäähdy kovastakaan pakkasjaksosta ja se palautuu nopeasti.

6-8 kW pumput riittävät pitkälle ja yleensä niissä on riitävän syvä kaivo , mutta noissa yli 10kW pumpuissa tulee sitten helposti myyjäle "taloudellinen" ongelma. Sitten oikaistaan. 10 kW pumppu ei tietenkään toimi 8 kW;n pumpun kaivomitoituksella niinkuin pitäisi ja Copit ovat jossain muualla kuin 5.0 nurkilla

[aksutre]

Ei vaan olin siinä uskossa, että isompi pumppu pyörisi sopivammalla teholla isomman osan vuodesta.
Ilmeisesti ei haittaa vaikka pienempi pumppu toimii kovemmilla kierroksilla?

Kuinka nopeasti nykyaikaiset pumput tekevät lämmintä käyttövettä  jos paljon suihkuttelua ja kylpemistä ja sisäinen varaaja tyhjenee?

Tuo talon lämmöntarve saattaa kovilla pakkasilla yli -15 nousta melko korkeaksi, siksi kannattaisi ehkä ottaa 3-12 kW pumppu ja riittävä kaivo n.200m. Toki maksaa pari tonnia enemmän.

Boschin pumppu tekee  180l säiliön ( 300l +40 astetta) keskimmäisessä eco+ tilassa n.20min (46-56 astetta) täyteen. Pitää testata mutta luulisin että maksimissa "mukavuus" tilassa tuo pumppu kykenee tekemään käyttövettä huomattavasti nopeammin.
Pumppu mahdollistaa myös käyttöveden lämmön nostamisen tilapäisesti, jos ei halua koko ajan varaajaa kiehuttaa ja tuhlata energiaa. Tällöin asetuslämpötila"maksimi! nostetaan eco+ 56 asteesta 67 asteeseen. Kätevä toiminto.

Käyttöohjeesta:
"Lisä-LKV Tätä toimintoa käytetään kuuman veden lämpötilan
nostamiseen tilapäisesti.
▶ Määritä aika. Toiminto käynnistyy välittömästi ja
palaa automaattisesti normaaliin DHW-tilaan
määritetyn ajan jälkeen"

[sailor]

Tuo talon lämmöntarve saattaa kovilla pakkasilla yli -15 nousta melko korkeaksi, siksi kannattaisi ehkä ottaa 3-12 kW pumppu ja riittävä kaivo n.200m. Toki maksaa pari tonnia enemmän.

No ei todellakaan kannata. Lopeta höpöttäminen.

[tomppeli]

...Nuo isommat vesiläträykset sitten, onko ne noissa lähtötiedoissa millä @tomppeli mitoittanut, henkilömäärät + amme? ...

Laskelmassa ei ole huomioitu ammetta, eikä mitään tavanomaisesta poikkeavaa lämpimän käyttöveden kulutusta.
Näin laskelmassa: - Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,174 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,10 kW   4 800 kWh

[euroshopperi]

Ei vaan olin siinä uskossa, että isompi pumppu pyörisi sopivammalla teholla isomman osan vuodesta.
Ilmeisesti ei haittaa vaikka pienempi pumppu toimii kovemmilla kierroksilla?


Sitten semmoinen asia mietityttää, että kannattaako hommata pumppu sisäisellä varaajalla ja sen kylkeen lisävaraaja vai pumppu ilman varaajaa ja ulkoinen varaaja kaveriksi?
Arveluttaa lämpimän veden riittävyys noilla sisäisillä alle 200l varaajilla.
Meillä monta suihkussa läträäjää ja tulevaisuudessa odotettavissa suihkuttelun vain lisääntyvän. Ja kylpyamme myös suunnitelmissa hankkia.

Kuinka nopeasti nykyaikaiset pumput tekevät lämmintä käyttövettä  jos paljon suihkuttelua ja kylpemistä ja sisäinen varaaja tyhjenee?

Meillä on erillislaitteet ja siinä tuli 390 L lämminvesivaraaja mukaan. Tuo on ihan ehdoton minimi tuon 17 kW on/off varaajan kanssa, tai muutoin lauhdutin tukehtuu ylilämpöön. Sen lisäksi on talossa vielä 500 L lämmitysvaraaja, jossa on LK 35 kierukka lämpimälle vedelle ja LK 45 kierukka aurinkokennoille. Tämä esilämmittää veden jo n 30 asteeseen, kun se menee lämminvesipöntön alayhteeseen, joten lämmintä vettä riittää tajuttomasti käyttöön. Myös poreamme menee vaivatta siinä sivussa ja suihkuja ei tarvitse koskaan odotella. 500 L varaaja toimii siis lämmön perustilassa ja lämpimämpi lattiapiiri alakerrassa on suurinpiirtein sen lämmöissä, eli pääsääntöisesti auki. Eli 2 + 1 piiriä on ohjattuina.
Jos haluaa lämmintä vettä runsaahkosti, niin se onnistuu kyllä erillislaitteilla hienosti, mutta maksaa sitten enemmän. Ja esilämmityksellä saa jo tolkuttoman määrän vettä lisää, eikä sen käyttökustannukset lisäänny yhtään. En ole ihan varma, että pieneneekökään, mutta hyvin riittää. Lämmityksen COP on 4,6 ja käyttöveden 3,2. Käyttövesi tulee 58 asteisella kiertovedellä varaajanhuipulle 58 asteisena ja asetus on varaajan 1/2-välin anturilla 50 astetta. Vastuksia käytetty 0 h 7 vuoden aikana.
Edittinä vielä.
Siis tolkuton käyttövesimäärä tarvittaessa on kiva ominaisuus, ilman lisukkeita käyttökustannuksiin.

[aksutre]

No tuo läträys jäi kyllä lähtötiedoista epähuomiossa pois.
Ei se nyt ihan vallatonta toivottavasti tule olemaan, mutta jälkikasvu lähestyy teini-ikää ja tykkäävät jo nyt suihkuttaa.
Lisänä tosiaan se kylpyamme.
Taloudessa neljä henkilöä.

Tossa esim. noita Boschin lisävaraajia. 200-300l 1490-1690 eur. Varmaan hyviä lisätuotteita, mutta onko sitten hintansa arvoisia?
Se on käyttäjän päätettävissä.
https://www.maalampotukku.fi/category/381/bosch-varaajat

[euroshopperi]

Tossa esim. noita Boschin lisävaraajia. 200-300l 1490-1690 eur. Varmaan hyviä lisätuotteita, mutta onko sitten hintansa arvoisia?
Se on käyttäjän päätettävissä.
https://www.maalampotukku.fi/category/381/bosch-varaajat

Taitavat olla kaksoisvaippavaraajia, enkä nyt alkaisi ihan hyviksi lisätuotteiksi ensimmäisenä kutsumaan. Paras olisi löytää kunnon kierukalla lataava 300-500 L pönttö.
Meillä on Viessmannin Vitocell 100, eli emalivaraaja. RST on 300 sarjaa ja hinnat luokkaa 5000 €, joten panee jo miettimään. Kaksoisvaippaa en kuitenkaan ottaisi ollenkaan, vaan tehokierukalla toimiva suht korkea pönttö on hyvä. Tulee helpommin suuri ero lämpöihin ylä ja alavaraajan välille, jolloin kierukka jaksaa vielä siirtää lämpöä ennekuin lauhdutin tukehtuu.

"Patteriveden tilavuus 176 litraa" viittaa kaksoisvaippaan.