Vaihtoventtiilipumppu: tarviiko varaajat käyttövedelle ja puskuri lattialämpöön?

[Remppana]

Moi, Olen lukenut foorumin lukuisia sivuja, ja mainiosti löytyy tietoa. Noihin lisävaaraajiin ei helppoja vastauksia löydy.
Öljystä pois siirtyessä miettii, että riittääkö lämmin suihkuvesi ja mikä on puskurivaraajan hyöty lattialämmössä. Nimim. Tomppelilta olen saanut mainiosti laskelmia n.10,5kw pumpputarpeesta + 240 kaivosta. (neliöitä 270, öljyä mennyt n. 2500)

Käyttövettä kulutetaan kahdella suihkulla, ja alapohja betonia + yläkerta lämmönvarauslevyillä + ilmakone vesipatterilla.

Pumpuksi kaavailtu Invertteriä esim. Nibe 1255.

1) Käyttöveden riittävyys ja varaaja? Onko 12 tai 16kw parempi käyttöveden tuotossa? Kannattaako laittaa lisävaraaja käyttövettä varten? Vai onko porukoilla suihkuvesi riittänyt?

2) Entä onko lattialämpötalossa hyötyä puskurista lämmön jakoon? Laattaa on n 160m2, joten ei se ihan äkkiä jäähdy. Mutta ilmakonetta varten pitää tehdä kierto kuitenkin (hullunkierto), kuten on nykyään öljyllä. Onko silloin tuosta puskurista hyötyä?

Aika mutkikkaat on kytkennät öljyyn verrattuna Toki säästöäkin sitten tulee.

[aksutre]

1) Käyttöveden riittävyys ja varaaja? Onko 12 tai 16kW parempi käyttöveden tuotossa? Kannattaako laittaa lisävaraaja käyttövettä varten? Vai onko porukoilla suihkuvesi riittänyt?

2) Entä onko lattialämpötalossa hyötyä puskurista lämmön jakoon? Laattaa on n 160m2, joten ei se ihan äkkiä jäähdy. Mutta ilmakonetta varten pitää tehdä kierto kuitenkin (hullunkierto), kuten on nykyään öljyllä. Onko silloin tuosta puskurista hyötyä?

1. Itsellä 4-16kW Boschin pumppu, käyttövettä lämmitetään 7 kW teholla n. 10-15 min jonka jälkeen teho putoaa jopa 3.8 kW:iin kun kun pumppu jarruttaa kun kompressorilta lauhduttimelle menevä lämpötila nousee yli 100 asteen. koko homma kestää n. 20-25 min. 12 kW pumppu riittää hyvin käyttöveden lämmitykseen. Itsellä valintaperuste oli 8kW ei riittänyt, 12kW ja 16 kw pumpun hinta-ero oli vain 400 eur. Ei kannattanut säästää.
Käyttöveden tuottoa voi tarvittaessa säätää suoraan kännykästä, mukavuus tilaan. Tällöin ei käsittääkseni vesi lopu normaalilämpöisellä suihkutuksella ikinä. 16 kW + sähkövastus 9 kW=25 kW  Kyllä sillä parisataa litrainen pönttö lämpiää riittävästi.
2.Suosittelen laittamaan huonelämpötilan sisäanturin n. 150 eur. Tällöin lämpötila pysyy 0_+0.8 asteen sisällä asetusarvosta. Itsellä kytketty pumppu suoraan lattialämmitykseen, yläkertaan oma kiertovesipumppu lisänä. Yläkerrrassa 12mm putket jotka pitäs lailla kieltää +parketti. Ilman lisäpumppua ei lämpöä tule parketin läpi riittävästi.  Iv koneen vesipatteri ottaa max 1-1.5 kW ei ole pumpulle ongelma.  Varaaja auttaa tuon iv koneen patteriin, yleensä sitä suositellaan vesipatterin kanssa, mutta muuten siitä ei invertteripumpulle ymmärtääkseni ole hyötyä.
Maksimi tehontarve on tänä talvena ollut n. 10 kw -20 asteen pakkasella, muuten mennään pääasiassa minimiteholla.
240m kaivo vaikuttaa riittävältä, pohjois-suomeen ehkä vielä metrejä lisää. Tärkeä varmistaa että menisi aina+ puolella oleva liuos kaivoon ja tuleva sekin 2-3 astetta kun kuormitetaan maksimiteholla.

[jmaja]

Useimmille tuo sisäinen varaaja on riittänyt ja aika nopeasti se lämmitetään uudestaan. Ison ammeen täytössä voi lopoua hetkellisesti.

Lattialämmitys ei puskuria kaipaa eikä siitä hirveästi iloa ole lattialämmityksen kanssa IV:n jälkikämmityspatterillakaan. Ellei sitten tuo vaadi korkeampaa lämpötilaa kuin lattia.

Öljylle suunnitelluissa systeemeissä lämpötilat voivat olla ikävän korkeita.

[Lappanen]

Vaihtoventtiilikoneessa tarvitaan joku varaaja ja sille joku kytkentä iv-jälkilämmityspatterille, muuten ei käyttövesisyklillä patterilla kierrä vesi.

[jmaja]

Ei se varaajaa vaadi, jos lattiassa kiertävä vesi riittää IV-patterille. Ulkoisen pumpun ja ohitusputken vaatii.

Onko sitten järkeä edes kytkeä tuota patteria koko systeemiin? Eihän noita enää uusissa IV-koneissa käytetä. Sähköä menee jälkilämmitysvastuksilla niin vähän. Vanhalla huonon hyötysuhteen LTO:lla tietysti enemmän.

[jmaja]

Itse ehkä miettisin olisiko IV-koneen uusiminen mielekkäämpää, kuin ulkoisen kiertopumpun ja mahdollisesti puskurin + shunttiryhmän laitto vain tuon patterin takia. Voisi tulla halvemmaksikin ja samalla olisi sitten tuore IV-kone. Jos taas IV-kone on jo moderni, ei se tarvitse tuota vesilämmitystä ellei se sitten ole ainoa jälkilämmitys.

[aksutre]

itse en laittanut reilu 10v vanhaan iv koneeseen vesipatteria, kaikkinensa olis maksanut n.1500 eur. Yleensä maalämpötalossa todellakin lämmitetään maalämmöllä, ei mitään minimiä 20 asteen Motivan suositusta vaan kunnon lämpö 23-24 astetta . Se jo itsessään auttaa iv konetta melkoisesti ja vähentää iv koneen energiankulutusta. Kovilla pakkasilla voi iv koneen laittaa vaikka 1. nopeudelle niin ei vedä iv kone jäähän.
Ja jo reilulla parilla tonnilla saa hyvän nykyaikaisen tehokkaan iv koneen esim Vallox 145.
Yleensä varaaja laitetaan patterilämmitykseen estämään lämpöpiikkejä ( vedenlämmityksen jälkeen ) jotka aiheuttavat patterien napsumista ym.

[Roori]

1. Itsellä 4-16kW Boschin pumppu, käyttövettä lämmitetään 7 kW teholla n. 10-15 min jonka jälkeen teho putoaa jopa 3.8 kW:iin kun kun pumppu jarruttaa kun kompressorilta lauhduttimelle menevä lämpötila nousee yli 100 asteen. koko homma kestää n. 20-25 min. 12 kW pumppu riittää hyvin käyttöveden lämmitykseen. Itsellä valintaperuste oli 8kW ei riittänyt, 12kW ja 16 kw pumpun hinta-ero oli vain 400 eur. Ei kannattanut säästää.

Hyvä kuvaus siitä miten Bosch 7001 / 16kW tekee LV:n, ,olisko ehkä niin että tuon koneen Optimikäynti on jossain 7kW paikkeilla?
Tuosta olis ihan hyvä olla ihan oma ketjukin tänne foorumiin kuinka eri merkin Invertteri koneet tuon tyypillisesti tekee.

Tuosta valintaperusteesta semmonen, että vaikka se maksoi vain 400€ enemmän niin voi kysyä mitä hyötyä siitä 16kW koneesta oli verrattuna 12kW jos unohdetaan semmoset että laajennetaan tjms?
Invertterikoneiden optimaalinen käynti ei ole kumminkaan lineaarinen vaan se on 'sian selkä' ja 16kW koneella saattaa olla ettei se koskaan edes tuota optimikäyntiä tee , 12kW koneella se saattaa jo sen useasti tehdä ja lisäksi jatkuvan käynnin aika alkaa sillä aikaisemmin...onko ne nimelliset alapään tehot Boschilla 3kW<>4kW?
Jos kerran 8kW melkein riitti niin itse olisin ottanut 12kW koneen.

Lisäksi en laittaisi myöskää vesiä IV koneeseen, nykyiset koneet on sen verran hyviä että vastusta ei paljoa poltella...ihan napapiirin korkeuden  tilanne vois fundeerata ja tapauskohtaisesti.

[jmaja]

Ja siellä napapiirilläkin esilämmityspatteri maaviinalla taitaa olla fiksumpi kuin jälkilämmitys lämmonjakovedellä.

Voihan tuon jälkilämmityksen tehdä ehkä myös käyttövesikierrolla, jos sen välttämättä haluaa.

[aksutre]

H

Tuosta valintaperusteesta semmonen, että vaikka se maksoi vain 400€ enemmän niin voi kysyä mitä hyötyä siitä 16kW koneesta oli verrattuna 12kW jos unohdetaan semmoset että laajennetaan tjms?
Invertterikoneiden optimaalinen käynti ei ole kumminkaan lineaarinen vaan se on 'sian selkä' ja 16kW koneella saattaa olla ettei se koskaan edes tuota optimikäyntiä tee , 12kW koneella se saattaa jo sen useasti tehdä ja lisäksi jatkuvan käynnin aika alkaa sillä aikaisemmin...onko ne nimelliset alapään tehot Boschilla 3kW<>4kW?
Jos kerran 8kW melkein riitti niin itse olisin ottanut 12kW koneen.

Se miksi laitoin 16 kW koneen on pörssisähkö ja sen hinta tulevaisuudessa kun Olkiluoto 3 lähtee käyntiin. Maaiman 3. tehokkain ydinvoimala 1600MW jonka TVO:n omistajat saavat puoleen hintaa ranskalaiset veronmaksajien kustannuksella. Sähkön hinta tulee melko sopivaksi tulevaisuudessa eteenkin öisin ja suurella teholla voidaan lämmittää nopeasti ´1.5-2 astetta laattaan lisää ja lepuuttaa pumppua 10-12h seuraavaan iltaan asti.
Toinen syy oli tuttavien huonot kokemukset n.10 kW:n pumpuista, ei meinaa teho riittää kovilla pakkasjaksoilla, sähkönkulutus 5000kWh:n sijaan 15000 kWh  . Alunperin Lämpöässä tarjosi 10 kW:n pumppua ja 168m kaivoa. Kaivokin tuli reilusti syvemmäksi 210m, mutta vaikka rääkkää 4h täysillä pumppua niin meno ei laske alle 0.9 asteen. COP on nyt talven mittaan pudonnut 5.2 -> 4.85 mutta en näe hirveästi lisäarvoa sille vaikka pienemmällä pumpulla se olisi 0.5 suurempi. Kaivo kylmenee jonkin verran vuosien mittaan, on hyvä olla vähän reserviä.

Yhteenvetona ylimitoitin pumpun ja kaivon, köyhdyin 1500 eur lisää mutta ei kaduta  jotain tolla pörssisähköllä saa takaisin tulevaisuudessa. Kun Boschille tulee kilometrit täyteen niin samaan kaivoon saa todennäköisesti uuden pumpun. Näin pakkasilla tienaa 10 eur päivä verrattuna sähkökattilaan.

4-16 kWn pumppu pyrkii käymään minimiteholla 30% 4.8 kW ja pyörittämään liuospumppua n. 50-60% nopeudella. Kaivon tulo 4.9 ja meno 1.9. Se on ilmeisesti tämän pumpun optimitilanne COPin suhteen.

[euroshopperi]

1. Itsellä 4-16kW Boschin pumppu, käyttövettä lämmitetään 7 kW teholla n. 10-15 min jonka jälkeen teho putoaa jopa 3.8 kW:iin kun kun pumppu jarruttaa kun kompressorilta lauhduttimelle menevä lämpötila nousee yli 100 asteen. koko homma kestää n. 20-25 min. 12 kW pumppu riittää hyvin käyttöveden lämmitykseen. Itsellä valintaperuste oli 8kW ei riittänyt, 12kW ja 16 kw pumpun hinta-ero oli vain 400 eur. Ei kannattanut säästää.
Käyttöveden tuottoa voi tarvittaessa säätää suoraan kännykästä, mukavuus tilaan. Tällöin ei käsittääkseni vesi lopu normaalilämpöisellä suihkutuksella ikinä. 16 kW + sähkövastus 9 kW=25 kW  Kyllä sillä parisataa litrainen pönttö lämpiää riittävästi.
2.Suosittelen laittamaan huonelämpötilan sisäanturin n. 150 eur. Tällöin lämpötila pysyy 0_+0.8 asteen sisällä asetusarvosta. Itsellä kytketty pumppu suoraan lattialämmitykseen, yläkertaan oma kiertovesipumppu lisänä. Yläkerrrassa 12mm putket jotka pitäs lailla kieltää +parketti. Ilman lisäpumppua ei lämpöä tule parketin läpi riittävästi.  Iv koneen vesipatteri ottaa max 1-1.5 kW ei ole pumpulle ongelma.  Varaaja auttaa tuon iv koneen patteriin, yleensä sitä suositellaan vesipatterin kanssa, mutta muuten siitä ei invertteripumpulle ymmärtääkseni ole hyötyä.
Maksimi tehontarve on tänä talvena ollut n. 10 kw -20 asteen pakkasella, muuten mennään pääasiassa minimiteholla.
240m kaivo vaikuttaa riittävältä, pohjois-suomeen ehkä vielä metrejä lisää. Tärkeä varmistaa että menisi aina+ puolella oleva liuos kaivoon ja tuleva sekin 2-3 astetta kun kuormitetaan maksimiteholla.

Tuossa on kyllä kerrottu väärää analogiaa, jos kyseessä on yhdistelmä, eli kaappikone. Sen tehoa joutuu säätämään alemmaksi, jotta se pystyy toimimaan tuolla 200 L pienoisvaraajalla. Sinne ei mahdu niin iso kierukka, joka pystyisi edes 10 kW tehoa tuomaan tehokkaasti siirrettäväksi varaajaan. Puheet jostain 16 kW + 9 kW sähkövastuksista koskee ainoastaan erikoiskierukalla varustettuja 500-1000 L käyttövesivaraajia. Niissäkin järkevä paikka vastuksille on käyttövesisäiliö. Erillislaitteilla siis voi tehdä täydellä teholla, kun on suurempi vesitila ja isompi putkisto. 200 L pöntön ehdoton maksimilatausteho 8-10 kW riippumatta siitä, kuinka paljon on reservissä tehoa.

[aksutre]

Boschin mainoksesta:

"Erinomainen käyttöveden tuotto
Lämpöpumpussa on sisäänrakennettu käyttövesivaraaja ja älykäs automatiikka joka sovittaa käyttöveden lämmityksen käytön mukaan.
RST-kierukkasäiliö tuottaa poikkeuksellisen runsaasti käyttövettä: jopa
300l/40 °C/12l/min."

Pumppu tekee käyttövettä aluksi 7 kW teholla, sitten pudottaa 3.8 kw teholle. Sitä en ole seurannut mitä tekee jos hana koko ajan auki.

Eli ilmeisesti puolen tunnin päästä viilenee kuuma vesi jos koko ajan laskee
Suosittelen jos naisväki viihtyy pitkään suihkussa, ei tule sanomista!

[jmaja]

Bosch lupaa ECO ja ECO+ asetuksilla hieman suuremman käyttövesimäärän 8 ja 12 kW malleille kuin 16 kW. Vain Comfort-asetuksella 16 kW saavuttaa hieman suuremman käyttövesimäärän. Silläkin varsin niukasti (8 kW: 277 l, 12 kW 298 l ja 16 kW 301 l).

Ei siis käyttöveden kannalta ole iloa valita ylikokoista pumppua ellei sitten tee ulkoiseen varaajaan, joka kykenee vastaanottamaan täyden tehon. Silloinkaan tuskin kannattaa ajaa täydellä teholla, koska menolämpö nousee ja COP heikkenee.

[aksutre]

Kaikki Boschin LWM pumput 2-8, 3-12 ja 4-16 käyttöveden COP  EN 16147 2.8
Ilmoittavat jopa alakattiin, todellinen 2.81   

[Roori]

4-16 kWn pumppu pyrkii käymään minimiteholla 30% 4.8 kW ja pyörittämään liuospumppua n. 50-60% nopeudella. Kaivon tulo 4.9 ja meno 1.9. Se on ilmeisesti tämän pumpun optimitilanne COPin suhteen.

Onhan tuo melko teho 4.8kW, tiedätkö jo missä ulkolämmössä alkaa käymään jatkuvaa/missä pätkää?

Onko nuo sinut ilmoittamat mittaus cop:t koneen ruudusta laskettuja vai erillisiä mittauksia?

Kuinka aiot ladata laattaa halvalla spotilla, kuinka ohjaat pumppua?

Boschin lämmitys datat: Kylmän ilmaston SCOP, alhainen lämpötilajärjestelmä (+35 °C) 5,70 5,85 5,55......pumput 2-8, 3-12 ja 4-16

[aksutre]

Nyt -7 ja käy 4-5h jonka jälkeen 1-1.5h tauko. Muistaakseni lähes tauoton käynti alkaa jostain -12_-15 -> 7-10 kw teholla.
Copit koneen ruudusta.
Nyt käynnin ohjaus kännykällä käynnistys n.22 2-4h kestää lämötilan nosto, sitten teho pienenee.  Kun ohjelmisto päivittyy jossain vaiheessa tuo vuorokausiajastus on mahdollinen. Nyt pörssisähkö kallista 3-4 snt yöllä, mutta esim. marrskuussa oli vielä jotain 0,01-0,02 snt /kWh Ennuste on tälle vuodelle jotai 3snt /kwh keskiarvo, joten yöllä lähes ilmaista, toki siirtomaksu menee. Vuoden 2020 keskihinta on vajaa 3 snt.

kuukausihinta
https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Daily/?view=table
tuntihinta
https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table

Tuo oli käyttöveden cop, kaikissa 2.8. nuo ilmoitetut lämmityksessä 5.55-> mutta harva niihin päässee. Mulla kohosi parhaimmillaan syksyllä 5.2:een cop.

[Roori]

Nyt -7 ja käy 4-5h jonka jälkeen 1-1.5h tauko. Muistaakseni lähes tauoton käynti alkaa jostain -12_-15 -> 7-10 kw teholla.
Copit koneen ruudusta.
Nyt käynnin ohjaus kännykällä käynnistys n.22 2-4h kestää lämötilan nosto, sitten teho pienenee.  Kun ohjelmisto päivittyy jossain vaiheessa tuo vuorokausiajastus on mahdollinen. Nyt pörssisähkö kallista 3-4 snt yöllä, mutta esim. marrskuussa oli vielä jotain 0,01-0,02 snt /kWh Ennuste on tälle vuodelle jotai 3snt /kwh keskiarvo, joten yöllä lähes ilmaista, toki siirtomaksu menee. Vuoden 2020 keskihinta on vajaa 3 snt.

kuukausihinta
https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Daily/?view=table
tuntihinta
https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table

Tuo oli käyttöveden cop, kaikissa 2.8. nuo ilmoitetut lämmityksessä 5.55-> mutta harva niihin päässee. Mulla kohosi parhaimmillaan syksyllä 5.2:een cop.

On se sitten aika raju kone jos vaatii noinkin kylmää jatkuvaan käyntiin, on/off ia tulee paljon, no siellä se nyt kumminkin on... tulee ainakin tuo ylimitoitustesti tehdyksi 

[Remppana]

itse en laittanut reilu 10v vanhaan iv koneeseen vesipatteria, kaikkinensa olis maksanut n.1500 eur. Yleensä maalämpötalossa todellakin lämmitetään maalämmöllä, ei mitään minimiä 20 asteen Motivan suositusta vaan kunnon lämpö 23-24 astetta . Se jo itsessään auttaa iv konetta melkoisesti ja vähentää iv koneen energiankulutusta. Kovilla pakkasilla voi iv koneen laittaa vaikka 1. nopeudelle niin ei vedä iv kone jäähän.
Ja jo reilulla parilla tonnilla saa hyvän nykyaikaisen tehokkaan iv koneen esim Vallox 145.
Yleensä varaaja laitetaan patterilämmitykseen estämään lämpöpiikkejä ( vedenlämmityksen jälkeen ) jotka aiheuttavat patterien napsumista ym.

Kiitoksia kommenteista! Ylipäätään varaajien suhteen tuntuu olevan, että lämmin vesi riittää normaalissa käytössä ilman varaajiakin lattialämpötalossa, sekä suihkulle että lattiaan.

Nyt jääkin pohdittavaksi mitä tekee tuon 20v vanhan Vallox digit SE:n kanssa. Pitääkö sen mukana erillisellä kierrolla ja vesipatterilla, vai vaihtaako koko IV-koneen ja jättää sähkölle. Esim. Vallox 145:een saa erikseen MLV-kennon, joka talvella voisi esilämmittää, kesällä viilentää. Projektit tuppaa kasvamaan.

[jmaja]

Viilennys vaatii myös kondessieristetyt tuloilmakanavat.

[aksutre]

Nyt jääkin pohdittavaksi mitä tekee tuon 20v vanhan Vallox digit SE:n kanssa. Pitääkö sen mukana erillisellä kierrolla ja vesipatterilla, vai vaihtaako koko IV-koneen ja jättää sähkölle. Esim. Vallox 145:een saa erikseen MLV-kennon, joka talvella voisi esilämmittää, kesällä viilentää. Projektit tuppaa kasvamaan.

Heitä tuo Digit SE kiertoon ja laita uusi 145 kone tilalle.
Cop keskisuomessa 16 huitteilla ja alta 200kW sähköä lämmitykseen vuosi. Unohda vesipatteriviritykset.
https://www.vallox.com/files/153/Vallox_145SE_VTT_C_10046_13.pdf

Boschin pumpulla voi myös jäähdyttää lattiaa/pattereita. Kuka rohkea kokeilee mitä tapahtuu kun laitaa helteillä +5 lattiaan

[aksutre]

Tuosta valintaperusteesta semmonen, että vaikka se maksoi vain 400€ enemmän niin voi kysyä mitä hyötyä siitä 16kW koneesta oli verrattuna 12kW jos unohdetaan semmoset että laajennetaan tjms?
Invertterikoneiden optimaalinen käynti ei ole kumminkaan lineaarinen vaan se on 'sian selkä' ja 16kW koneella saattaa olla ettei se koskaan edes tuota optimikäyntiä tee , 12kW koneella se saattaa jo sen useasti tehdä ja lisäksi jatkuvan käynnin aika alkaa sillä aikaisemmin...onko ne nimelliset alapään tehot Boschilla 3kW<>4kW?
Jos kerran 8kW melkein riitti niin itse olisin ottanut 12kW koneen.

Lisäksi en laittaisi myöskää vesiä IV koneeseen, nykyiset koneet on sen verran hyviä että vastusta ei paljoa poltella...ihan napapiirin korkeuden  tilanne vois fundeerata ja tapauskohtaisesti.

"Kun otetaan huomioon keskiarvo kalenterivuoden aikana, invertterikäyttöyksikön suorituskykytiedot osoittavat, että lämpöpumppu toimii suurimmaksi osaksi aikaa vain osakuormalla. Lämpöpumpun kapasiteetti on keskimäärin alle 50% huipputehosta.

Alle 50%: n teholla invertterilämpöpumppu vähentää merkittävästi maasilmukkaan kohdistuvaa kuormitusta, mikä mahdollistaa korkeammat maasilmukan lämpötilat ja lisäävät koko järjestelmän tehokkuutta."

Iso pumppu,puoliteho max. 8kW = suurempi säästö.

https://www.thermalearth.co.uk/blog/inverter-heat-pump-fixed-output-finer-details

[jmaja]

50% teholla käyvä on-off käy puolet ajasta. Parhaimmillaan maaviina ei ehdi kiertää kuin yhden kierroksen tuolloin, jolloin käyntien välissä se lämpenee hyvin lähelle kaivon lämpötilaa.

En kyllä usko, että tuossa tulee eroa suuntaan tai toiseen keskimäärin.

[aksutre]

Tuolla on näköjään asiaa oikeasti tutkittu:
https://www.researchgate.net/publication/319583607_Effects_of_the_total_borehole_length_and_of_the_heat_pump_inverter_on_the_performance_of_a_ground-coupled_heat_pump_system

Osateho ja korkea tulonesteen lämpötila parantavat COPia merkittävästi.
Ja on vähän laskelmia perustelukin 

[jmaja]

Eihän siellä saatu mitään eroa inverterin ja on-off keruunestelämpötiloille. SCOPille saatiin suurikin ero, mutta en löytänyt millaisia COPeja olivat käyttäneet on-offille simuloinnissa. Invertterin arvot oli taulukoitu.

Noin suuri ero SCOPissa viittaa varsin huonoon on-offiin.

[luu5]

Iso pumppu,puoliteho max. 8kW = suurempi säästö.

Eli kun ottaa tarpeeksi ison pumpun, kuten itselläsi, niin se käy kuin pienempitehoinen on-off? Mitäs eroa noissa sitten oikeasti on?

[aksutre]

Eli kun ottaa tarpeeksi ison pumpun, kuten itselläsi, niin se käy kuin pienempitehoinen on-off? Mitäs eroa noissa sitten oikeasti on?

Alle 50%: n teholla invertterilämpöpumppu vähentää merkittävästi maasilmukkaan kohdistuvaa kuormitusta, mikä mahdollistaa korkeammat maasilmukan lämpötilat ja lisäävät koko järjestelmän tehokkuutta. Inverter mukautuu vuositasolla vallitsevaan lämmöntarpeeseen joustavasti.

Kun talvella lämmöntarve nousee, 8kW on/off pumppu ei riitä kun mennään tuon inverterin 50% yli. Paitsi jos laittaa vastuksen päälle 

[Roori]

Alle 50%: n teholla invertterilämpöpumppu vähentää merkittävästi maasilmukkaan kohdistuvaa kuormitusta, mikä mahdollistaa korkeammat maasilmukan lämpötilat ja lisäävät koko järjestelmän tehokkuutta. Inverter mukautuu vuositasolla vallitsevaan lämmöntarpeeseen joustavasti.

Kun talvella lämmöntarve nousee, 8kW on/off pumppu ei riitä kun mennään tuon inverterin 50% yli. Paitsi jos laittaa vastuksen päälle 

Mistäs tämä on/off tehoreferenssi (aliteho) tulee...miksei se voi olla täysteho kone?
Sinänsä mitään suurta merkitystä, mutta ei kai sen invertterin hyvyys siihen perustu että kilpaileva on/off olis alimitoitettu...

Ei noille kyllä mitään järisyttävää eroa saa ja voi jopa olla invertterin tappioksikin...loppujen lopuksi on kyse oikeaan osuvista mitoituksista ja siitä että molemman laitetaan 'kunnolla' työpisteeseensä. 

[aksutre]

Jo invertteripumppua ja on/off pumppua verrataan samantehoisina  100% niin on/off toimii paremmalla hyötysuhteella tai sitten se on huonosti suunniteltu.

Myös invertteri pitää taukoja yhtä lailla kuin on/off pumppu. Käyntijakson aikana sen teho on pienempi ja myös virrankulutus.Kaivoa ei rasiteta yhtä aggressiivisesti.

Mulla 16 kW pumpulle pahasti alimittainen 210m kaivo, mutta pumppu käy suurimman osan ajasta 4.8-7kw teholla. Noilla tehoilla kaivo on ylimitoitettu ja lämpöä riittää. Tällä hetkellä 5.4 KW:n teholla tulolämpö on 5.9 ja paluu 2.9 ? On ollut kuitenkin pitkiä pakkasjaksoja 20 pv -12_-20 koko helmikuun ajan. On/off pumppujen lämmöt jotain ihan muuta, kaivot monella jäässä alkuosasta. En keksi muuta järkevää selitystä lämpötiloihin kuin tuo kaivon matala rasitus inverterpumpulla.

[Roori]

Jo invertteripumppua ja on/off pumppua verrataan samantehoisina  100% niin on/off toimii paremmalla hyötysuhteella tai sitten se on huonosti suunniteltu.

Myös invertteri pitää taukoja yhtä lailla kuin on/off pumppu. Käyntijakson aikana sen teho on pienempi ja myös virrankulutus.Kaivoa ei rasiteta yhtä aggressiivisesti.

Mulla 16 kW pumpulle pahasti alimittainen 210m kaivo, mutta pumppu käy suurimman osan ajasta 4.8-7kw teholla. Noilla tehoilla kaivo on ylimitoitettu ja lämpöä riittää. Tällä hetkellä 5.4 KW:n teholla tulolämpö on 5.9 ja paluu 2.9 ? On ollut kuitenkin pitkiä pakkasjaksoja 20 pv -12_-20 koko helmikuun ajan. On/off pumppujen lämmöt jotain ihan muuta, kaivot monella jäässä alkuosasta. En keksi muuta järkevää selitystä lämpötiloihin kuin tuo kaivon matala rasitus inverterpumpulla.

Ei pidä paikkaansa, on/off:lla keskimäärin kaivon lämmöt olis palttiarallaa samat...ei jäässä jos se ei ole inullakaan jäässä! Se on se kiinteistö mikä ne kaivon tuotot kuluttaa...ja sehän on sama teki ne lämmöt kummalla vaan.
Invertteri rasittaa kaivoa inan enemmän jos mitoitukset on kohdillaan...ei se muulla konstilla parempi voi olla SCOPiltaan.

[aksutre]

Tuossa hyvin selitetty inverterin ja on/offin erot.
https://www.thermalearth.co.uk/blog/advantages-inverter-heat-pumps-over-fixed-output

"15 kW at -3C may only need 10 kW at 2C" eli 15kW:n pumppu käynnistyy ja sammuu tiheämmin ->hyötysuhde huononee. Invertteri voi säätää tehoa tarpeen mukaan ja pitää käyntijaksot ennallaan.
On/off kompressori vaatii enemmän virtaa käynnistyäkseen, tiheät käyntijaksot =enemmän käynnistyksiä=enemmän virtaa. Inverter ei vaadi suurta virtapiikkiä käynnistyäkseen, lähtee minimiteholta ja kasvattaa sitä siihen mihin tarvitaan. Siinä ainakin jotain ihan selkeitä syitä COP eroihin inverterin hyväksi.