Mitoituspyyntö vanhaan pienkerrostaloon

[psysi]

Edellisen mitoituksen pohjalta on nyt omassa huushollissa öljy poissa ja mlp tilalla niin seuraavaa tulille:

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
Hansakatu 3 28100 Pori
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
Pienkerrostalo, 8 asuntoa, rv. 1958, talo tasamaalla keskustassa, tontilla hiekkapohja
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
Kaukolämpömäärän keskiarvo viime vuosilta on 112 MWh (100 ... 135 MWh talvesta riippuen)
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
Patterilämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Yleisesti painovoimainen, yhdessä asunnossa koneellinen (lämmöntalteenotolla?)
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
12,5 x 23,0
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Ei tiedossa, mutta rakennusmateriaalit punainen kennotiili ja betoni, ulkoseinän kokonaispaksuus 45 cm
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
Lämmin kellarikerros (puolittain maan alla), 2 asuinkerrosta ja kylmä yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Kellarikerros n. 180 m2 ja asuinkerrokset 2 kpl a' n. 250 m2,
- Huonekorkeudet kerroksittain?
Kellarikerros n. 2,2 m ja asuinkerrokset 2,7 m, kylmä yläkerta harjakattoinen, joten vaihtelee n. 0,5 m ... 4 m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Ilmeisesti maanvarainen, eristeestä ei tietoa
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Kerrosten välissä kennorakenne: betoni/ilmatila/betoni
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
Uudehkot (n. 10v.) normaalikokoiset 3-lasiset
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Yksi lämmin autotalli kellarikerroksessa, lämmitys patterilla
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
Puolilämmin autotalli, lämpö n. +15 ... +18C

Vedenkulutuksesta ei ole (vielä) tietoa, mutta olettaisin suhteellisen keskimääräiseksi. Kiitokset taas etukäteen!

- petri

[tomppeli]

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Laskelma on tehty ns. normaalivuodelle.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä yhteenveto laskelmasta:
Pienkerrostalo ”psysi”   PORI   (Satakunta)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C
- Kellarikerros 1958: Patterilämmitys, 17°C, 180 m2, 396 m3:   6,88 kW   15 097 kWh
- 2 asuinkerrosta 1958: Patterilämmitys, 23°C, 260 m2, 1456 m3:   28,92 kW   76 699 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            35,79 kW   91 796 kWh

• Kiinteistö,  440 m2,  1852 m3          3,7 COP   34,41 kW   91 796 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   1,049 m3 / 50 °C   2,8 COP   6,58 kW   28 800 kWh
- Yhteensä         3,4 SCOP   41,0 kW   120 596 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 720 kWh   1,26 kW   116 876 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   116 876 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            41,00 kW   116 876 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 200   Luokka = F )      116 876 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   41,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   41,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -26 °C
- Maasta kerätään          ( 3,4 COP)   29,8 kW   82 587 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      34 289 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   34 289 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan 3 kpl 269 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 4 m vedetöntä ja 6 m maaporausta.   Poraussyvyys   269 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 269 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   538 m
- Liitäntä pumpulta kaivoille.  Välimatka = 12 m. (Painehäviö 2 kPa)   2 kpl   PE90x8.2   24 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

•  Alla painehäviö virtauksella 2,08 l/s (virtaus kaivoa kohden on 2,08 / 3 = 0,69 l/s = 42 l/min = 2496 l/h):               
- Kaivo, painehäviö 0,69 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.   158 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,69 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.   82 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,69 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.   46 kPa = 0,46 bar
- Kaivo, painehäviö 0,69 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana.   43 kPa = 0,43 bar
...
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 41 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Lämpökaivot 1 rivissä, keskinäinen etäisyys 25 metriä.
Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.
...
Tämä laskelma on tehty taloyhtiölle.
Taloyhtiölle tarvitaan aina vastuullinen alan ammattisuunnitelija.
Tämä laskelman perusteella ei voida lähteä toteuttamaan lämmityksen saneerausta.
Tätä laskelmaa voidaan pitää vain alustavana lähtökohtana lämmityksen saneerauksen suunnittelussa.