maalämmön tuotto

[jk-lämpö]

järjestelmässä on vain yksi lämmityspiiri ja sen max on 40 astetta (lattialämmitys)
käyrä 35 ja max 40 astetta
max rps 100
latauspumppu 100% (en ole varma onko tuo kiertovesipumppu, mutta muutakaan ei ole) nopeuden pitäisi säätyä automaattisesti.
ei ole hiljennystä määritelty = Pois
vastukset on otettu pois käytöstä (pe 29.1.2021)
pääsulakkeen kooksi on määritelty 25A
3x400 v
mutasihti  ja magneetti sieppari on puhdistettu 18.12.2020
kaikki lämpötila arvot on maalämpöpumpusta mitään ulkoisia lämpömittareita ei ole.
40 asteinen vesi lähti -26 pakkasilla kiertoon, mutta ei nyt ole lähtenyt
käyrä 35 olen ymmärtänyt niin että kun pakkasta on -15 asetetta niin pitäisi lähteä kiertoon 30 asteinen vesi
otin korjauksen +3 pois kun ajattelin testata mitä tapahtuu, tämän poistin (pe 29.1.2021)
käyrän tulkintani oli väärä, katsoin vain sivun 10 kuvaajaa, käyrän kaltevuudeksi asetettava arvo menovedelle kun lämpötila on -15astetta
 ja siinä käyrä päättyy 35 asteeseen ja 30 asteenkohdalla on -15 luulin sen toimivan noin

klo 8:26
perjantaina 29.01.21 poistin lisävastus mahdollisuuden lämmityksestä ja nyt kun
pakkasta on -16 asetetta niin asteminuutit olivat -610-> ja kasvaa
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 29 asteista
kompura hengailee RPS on 47
maapiiristä tullee +1.1 ja lähtee -1.8 asteista lientä

klo 9:12

pakkasta on -16 asetetta niin asteminuutit olivat -745-> ja kasvaa
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 29 asteista
kompura hengailee RPS on 45
maapiiristä tullee +1.4 ja lähtee -1.6 asteista lientä
Muokkaa viestiä

klo 10:10

pakkasta on -15 asetetta niin asteminuutit olivat -922-> ja kasvaa
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 29 asteista
kompura hengailee RPS on 44
maapiiristä tullee +1.4 ja lähtee -1.6 asteista lientä

klo 10:57

pakkasta on -12 asetetta niin asteminuutit olivat -1000-> ja kasvaa
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 29 asteista
kompura hengailee RPS on 51
maapiiristä tullee +1.2 ja lähtee -1.8 asteista lientä

klo 12:08
pakkasta on -10 asetetta niin asteminuutit olivat -1000-> ei enää kasvanut
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 29 asteista
kompura hengailee RPS on 44
maapiiristä tullee +1.4 ja lähtee -1.6 asteista lientä

klo 13:08
pakkasta on -9 asetetta niin asteminuutit olivat -986 -> vähänlaskenut
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 29 asteista
kompura hengailee RPS on 40
maapiiristä tullee +1.6 ja lähtee -1.4 asteista lientä

klo 13:54
pakkasta on -9 asetetta niin asteminuutit olivat -968 -> vähänlaskenut
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 30 asteista
kompura RPS on 40
maapiiristä tullee +1.7 ja lähtee -1.3 asteista lientä

klo 14:55
pakkasta on -9 asetetta niin asteminuutit olivat -950 -> vähänlaskenut
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 30 asteista
kompura RPS on 45
maapiiristä tullee +1.5 ja lähtee -1.5 asteista lientä

kuinka suureksi nuo asteminuutit voivat kasvaa ?

[jmaja]

Siis -26:ssä menovesi oli 40 C. Oliko silloin vastukset käytössä?

Nyt näyttää olevan sama 37 astetta, vaikka ulkolämpötila on lämmennyt -16 -> -9 C. Joku sen tuohon rajoittaa. Pitäisihän tuossa olla useampi aste eroa.

Pakkohan tuolla on olla termareita kiinni tai jotain muuta häikkää, jos dT on 8 C ja pumppu käy alle puolella teholla ja ilmeisesti lämmönjaon kiertopumppu on täysillä.

Käyrä lienee edelleen aivan liian jyrkkä, kun kyse on isosta talosta lattialämmöllä ja kuitenkin tehontarve pieni. Kai -15 C pitäisi 30 C riittää? Riippuu tietysti pintamateriaaleista ja putkien asennustavasta.

Koska MLP on asennettu ja onko tämä ongelma ollut alusta saakka?

[jk-lämpö]

Järjestelmässä on vain yksi lämmityspiiri ja sen max on 40 astetta (lattialämmitys)
käyrä 35 ja max 40 astetta
max rps 100
latauspumppu 100% (en ole varma onko tuo kiertovesipumppu, mutta muutakaan ei ole) nopeuden pitäisi säätyä automaattisesti.
ei ole hiljennystä määritelty = Pois
vastukset on otettu pois käytöstä (pe 29.1.2021)
pääsulakkeen kooksi on määritelty 25A
3x400 v
mutasihti  ja magneetti sieppari on puhdistettu 18.12.2020
kaikki lämpötila arvot on maalämpöpumpusta mitään ulkoisia lämpömittareita ei ole.
40 asteinen vesi lähti -26 pakkasilla kiertoon, mutta ei nyt ole lähtenyt ,
käyrä 35 olen ymmärtänyt niin että kun pakkasta on -15 asetetta niin pitäisi lähteä kiertoon 30 asteinen vesi
otin korjauksen +3 pois kun ajattelin testata mitä tapahtuu, tämän poistin (pe 29.1.2021)
käyrän tulkintani oli väärä, katsoin vain sivun 10 kuvaajaa, käyrän kaltevuudeksi asetettava arvo menovedelle kun lämpötila on -15astetta
 ja siinä käyrä päättyy 35 asteeseen ja 30 asteenkohdalla on -15 luulin sen toimivan noin

40 asteinen vesi lähti -26 pakkasilla kiertoon, silloin vastukset olivat käytössä
kahdessa kerroksessa lämmitysputket Wirsbo PePex 20x2 ovat betonivalussa ja pintamateriaalina laattaa ja laminaattia
kolmannessa kerroksessa lämmitysputket Wirsbo PePex 20x2 ovat alumiini lämmönjakolevyssä ja pintamateriaalina lauta.

Ongelma alkoi joulukuussa tehdyn korjauksen jälkeen, tai sen jälkeen havaitsin sen, on voinut olla aina, mutta logi tietoa ei ole enää olemassa.


Ma klo 8:26
perjantaina 29.01.21 poistin lisävastus mahdollisuuden lämmityksestä ja nyt kun
pakkasta on -16 asetetta niin asteminuutit olivat -610-> ja kasvaa
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 29 asteista
kompura hengailee RPS on 47
maapiiristä tullee +1.1 ja lähtee -1.8 asteista lientä

klo 9:12

pakkasta on -16 asetetta niin asteminuutit olivat -745-> ja kasvaa
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 29 asteista
kompura hengailee RPS on 45
maapiiristä tullee +1.4 ja lähtee -1.6 asteista lientä
Muokkaa viestiä

klo 10:10

pakkasta on -15 asetetta niin asteminuutit olivat -922-> ja kasvaa
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 29 asteista
kompura hengailee RPS on 44
maapiiristä tullee +1.4 ja lähtee -1.6 asteista lientä

klo 10:57

pakkasta on -12 asetetta niin asteminuutit olivat -1000-> ja kasvaa
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 29 asteista
kompura hengailee RPS on 51
maapiiristä tullee +1.2 ja lähtee -1.8 asteista lientä

klo 12:08
pakkasta on -10 asetetta niin asteminuutit olivat -1000-> ei enää kasvanut
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 29 asteista
kompura hengailee RPS on 44
maapiiristä tullee +1.4 ja lähtee -1.6 asteista lientä

klo 13:08
pakkasta on -9 asetetta niin asteminuutit olivat -986 -> vähänlaskenut
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 29 asteista
kompura hengailee RPS on 40
maapiiristä tullee +1.6 ja lähtee -1.4 asteista lientä

klo 13:54
pakkasta on -9 asetetta niin asteminuutit olivat -968 -> vähänlaskenut
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 30 asteista
kompura RPS on 40
maapiiristä tullee +1.7 ja lähtee -1.3 asteista lientä

klo 14:55
pakkasta on -9 asetetta niin asteminuutit olivat -950 -> vähänlaskenut
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 30 asteista
kompura RPS on 45
maapiiristä tullee +1.5 ja lähtee -1.5 asteista lientä

Ti klo 08:35
pakkasta on -10 asetetta niin asteminuutit olivat -196
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 30 asteista
kompura RPS on 34
maapiiristä tullee +2.0 ja lähtee -1 asteista lientä

[Roori]

Eikös näihin vehkeisiin on myös tuo nettipalvelu jossa näkee käppyröitä...taitaa olla joku 'uplink' sekin nimeltään, voi olla että pyöärii samassa paikassa kuin Niben vastaavat.

Isot putket lattialämmöissä, vähän iso dT omasta mielestä tommoseen lämmönjakoon, lieneekö isot kuristukset tai termostaatit...
Sitten tuo 40ºC tarve LL:een, lienee sitten melko harva putkitus...

[sam68]

Laitappa se menoveden max 48:aan eli se mikä on lattialämmityksen oikea maksimi. Näkee nouseeko tuo menovesi tuosta 37:sta.

[jmaja]

Voisitko olla kopiomatta mukaan koko edellistä vastausta? Aina joutuu lukemaan koko tekstin löytääkseen sen yhden uuden lauseen.

Samaa olisin ehdottanut sam68. Tuohan on lähinnä turvaraja ja voi hyvin olla ainakin 45.

Mutta tarvitaanko tosiaan noin lämmintä kuin käyrä antaa. Oletko varma, että termarit on auki?

[Lappanen]

"Ongelma alkoi joulukuussa tehdyn korjauksen jälkeen, tai sen jälkeen havaitsin sen, on voinut olla aina, mutta logi tietoa ei ole enää olemassa."

Mitä korjattiin tuolloin joulukuussa?
Olisiko ollut ilmavaivoja tai vieläkin ilmaa vähän lämmityssysteemissä korjauksen jäljiltä?

[Roori]

Jossain taisit kysyä virtamurkuloiden tarkistuksesta...onko semmoset siis asennettu ja koska ja kuinka ne on parametroitu?

[vuosikerta1950]

hei.
Jos tuloneste olisi vaikka +15 niin mikä olisi hyöty?
Suunnittelen maalämpöä.

[jmaja]

hei.
Jos tuloneste olisi vaikka +15 niin mikä olisi hyöty?
Suunnittelen maalämpöä.

COP olisi loistava eli sähköä menisi varsin vähän. Riippuu toki myös menolämmöstä. Joissain pumpuissa myös teho nousee varsin reilusti.

Vaikkapa Nibe F/S1X55:sta saa 12 kW nimellisteholla 17,5 kW, kun keruuneste on 15 C. 0W35 COP 4,87 ja 10W35 6,12 eli 1,03 kW sähköteholla saa 0 C keruunesteellä 5,06 kW ja 10 C keruunesteella 6,33 kW lämpötehoa. 15 C keruunesteellä COP olisi vielä parempi, todennäköisesti yli 7 eli tuolla 1,03 kW:llä saisi yli 7 kW.

[jk-lämpö]

Ongelma alkoi joulukuussa tehdyn korjauksen jälkeen, tai sen jälkeen havaitsin sen, on voinut olla aina, mutta logi tietoa ei ole enää olemassa.
Joulukuussa vajaat kolmevuotta vanhaan laitteistoon vaihdettiin kylmäkoneikko ,
Kompressori, Invertteri yksikkö ja jokin elektroniikka kortti ja ohjelmisto +asentaja teki jotain johdotus muutoksia.
Asennusliike ja maahantuoja ovat ongelmasta tietoisia,,, mutta kun on jo reilu kuukausi mennyt niin ajattelin jo kysyä foorumiltakin ideoita.

Virtavahteja tuolla kyselin myös koska joulukuisen korjauksen jälkeen kaikki näyttää vain yhtä-arvoa, ennen oli kolme L1,L2,L3
niin ajattelin että voisin mitata ne pumpunpäästä, jos olisi tietoa mitä mitata vastusta,virtaa,jännitettä.

Lattialämmityksen putkiston jako on ulkoseinillä 15cm neljä lenkkiä ja keskemmällä lattiaa 30cm ,
putki on isoa, kun silloinen putkimies meinasi että isompi on parempi, eikä se maksanut mitään.


Ti klo 10:35
pakkasta on -8 asetetta niin asteminuutit olivat -123
kiertoon lähtee 37 asteista ja palaa 30 asteista
kompura RPS on 39
maapiiristä tullee +1,9 ja lähtee -1.1 asteista lientä

[jmaja]

Iso putki (20 mm?) ja 150/300 mm putkijako pitäisi siirtää tehokkaasti lämmön taloon. Ei voi olla normaalia, että vaatisi 37 C menoveden -10 C paikkeilla. Isossa putkessa painehäviö on pieni, jolloin dT pitäisi olla hyvin pieni (2-3 C?) noilla tehoilla ja täysille laitetulla kiertopumpulla.

Onko tietia piirien pituuksista. Lämmönjakosuunnitelma virtauksineen ja painehäviöineen?

Pakko tuolla on olla nyt (suuri) osa piireistä kiinni tuolla menovedellä ja dT:llä.

[jk-lämpö]

Ongelma alkoi joulukuussa tehdyn korjauksen jälkeen, tai sen jälkeen havaitsin sen, on voinut olla aina, mutta logi tietoa ei ole enää olemassa.
Joulukuussa vajaat kolmevuotta vanhaan laitteistoon vaihdettiin kylmäkoneikko ,
Kompressori, Invertteri yksikkö ja jokin elektroniikka kortti ja ohjelmisto +asentaja teki jotain johdotus muutoksia.
Asennusliike ja maahantuoja ovat ongelmasta tietoisia,,, mutta kun on jo reilu kuukausi mennyt niin ajattelin jo kysyä foorumiltakin ideoita.

Virtavahteja tuolla kyselin myös koska joulukuisen korjauksen jälkeen kaikki näyttää vain yhtä-arvoa, ennen oli kolme L1,L2,L3
niin ajattelin että voisin mitata ne pumpunpäästä, jos olisi tietoa mitä mitata vastusta,virtaa,jännitettä.

Lattialämmityksen putkiston jako on ulkoseinillä 15cm neljä lenkkiä ja keskemmällä lattiaa 30cm,
putki on isoa, kun silloinen putkimies meinasi että isompi on parempi, eikä se maksanut mitään.

Täytyy etsiä lämmönjakosuunnitelmat
Loppuviikoksi on luvattu lisää pakkasta niin voinen laittaa kaikki termostaatit täysille ja katsoa mitä sitten tapahtuu.
Lisäksi muutin käyrän 30 asteeseen ja jos ymmärsin oikein aikaisempia keskusteluita niin nyt pitäisi kiertoon lähteä 30 asteista vettä -15 asteen pakkasella.
Aikaisemmin tuo lähtö/tulo ero on ollut luokkaa 2-6 astetta ja nyt se on ollut ~ 7-12 astetta

[vuosikerta1950]

hei.
Kysyin että jos tulo maasta pumpulle neste olisi +15 asteista?
sain palautteen seuraavassa lauseessa.

"COP olisi loistava eli sähköä menisi varsin vähän. Riippuu toki myös menolämmöstä. Joissain pumpuissa myös teho nousee varsin reilusti".

Ajattelin,ja kauan haaveissa ollut tuon tulonesteen lämmittämistä.

esim. kesällä putkikieppi vaikka katolle tai vaikkapa maanpäälle, sillä kesän lälpötila on yleensä noin.+10- +20 astetta. Rakennan ensi kesänä talooni maalämmön. Teen 2-piiri järjestelmän. Sulkijat vain piirien välille. Tuolloin varmaankin jo huhtikuulla voisin ottaa käyttöön kesäpiirin. Ei myöskään tarvitsisi jäähdyttä maapiiriä kesän aikana. Maapiiriä voisi kesällä talven varalle lämmittää kun laittaa putken vierelle vaikka toisen putken jo rakennus vaiheessa (näin ajattelin teherä) jossa tuota kesälämpöä voisi kierrättää. Pellolle vain kieppi mustaa putkea ja pieni pumppu kierrättämään nestettä. Kyllähän osa noin tuotetuste lämmöstä maaperään karkaa ympäristöön, mutta varmaankin jotain vielä jääkin, josko syksyllä voisin sen sitten ottaa käyttöön talven varalle. Näin olen ajatellut.
 Tuossa lauseessa oleva "menolämmösta" en käsittänyt mitä se tarkoittaa. Jos voisitte vielä minua valotta tosi asioilla, olisin kiitollinen.
Olenko ihan hakoteillä?
kiitos.

[Matias]

Kysyin että jos tulo maasta pumpulle neste olisi +15 asteista?

Jos maalämmön keruuputket on upotettu maahan n 1,2m:n syvyyteen niin loppukesästä lämpötila nousee siellä luonnostaan yli +14 asteen,samoin keruuliuoksen lämpötila.

Liitekuvassa vuoden ajalta maan lämpötila keruukentässä

Kun maasta tulevan keruuliuoksen lämpötila ylittää +14 astetta jatkuvasti niin se vaikuttaa lämpöpumpun lämmitystehoon huomattavasti.
Esim kun meillä tulevan keruuliuoksen lämpötila on lopputalvesta lähellä 0-astetta niin lämmitystehoa saadaan n 7kw.

Loppukesästä kun keruuliuoksen lämpötila on hieman yli +14 astetta saadaan lämmitystehoa 12-13kw.

COP arvoon ei ainakaan meillä ole näkyvää vaikutusta,suurella lämmitysteholla kompressori ottaa vastaavasti enemmän sähkötehoa.
COP arvo pysyttelee 3:n paikkeilla keruuliuoksen ollessa 0- astetta tai +14 astetta

[jmaja]

COP arvoon ei ainakaan meillä ole näkyvää vaikutusta,suurella lämmitysteholla kompressori ottaa vastaavasti enemmän sähkötehoa.
COP arvo pysyttelee 3:n paikkeilla keruuliuoksen ollessa 0- astetta tai +14 astetta

Nykyisillä pumpuilla on suuri ero tuossa ja COPit paljon parempia. Mutta aika laiha lohtuhan tuo kesällä lämmin maapiiri on, kun silloin ei ole lämmitettävää kuin käyttövesi.

[Matias]

Mutta aika laiha lohtuhan tuo kesällä lämmin maapiiri on, kun silloin ei ole lämmitettävää kuin käyttövesi.

Onhan siitä sellainen hyöty että maan lämpö nousee seuraavaa lämmityskautta varten ihan luonnostaan auringon lämmöllä