Poistoilmapuhaltimeen kanavapatteri lämmittämään keruuliuosta?

[psysi]

Moi,

ensi kuun alussa olisi tarkoitus saada Nibe hyrräämään alakertaan. Pumpuksi tulee S1255-16, kaivoa on 300m + ~15-20m vaakavetoa / suunta.

Kaivo on jo porattuna ja sen suhteen ainoa kysymysmerkki lienee pumpun kyky voittaa painehäviö mutta se selviää aikanaan...

Sitä odotellessa pohdin, että pannuhuoneen seinän toisella puolella olisi alakerran kosteista tiloista ilmaa poistava puhallin ja seinässä ulosmeno. Ei mitään lämmön talteenottoa tällä hetkellä. Puhallin pyörii 24/7 ja sen kohdalta sulaa hienosti lumi maasta joten energiaa näyttää harakoille riittävän.

Kannattaisikohan putkeen laittaa esim Veabin kanavapatteri ja sillä lämmittää keruuliuosta joko ennen maalämpöpumppua tai sen jälkeen? Mikä olisi helpoin tapa hoitaa kytkentä? Patteriksi kaavailin ensisilmäyksellä VEAB CWK 200-3-2,5. Mitäs muuta tuohon tarvittaisiin? Koko virtaama ei varmasti mahdu patterista läpi. Pitäisikö olla jatkuva kierto maapiirissä? Mahtaako pumpun virrankulutus syödä koko homman kannattavuuden tyystin?

- petri

[jmaja]

Minkäs kokoinen keruuputki kaivossa on?

CWK200:n läpi ei kovin kummosta virtaamaa mene, suuruusluokkaa 0,1 l/s. 16 kW MLP tarvitsee lähes 10-kertaisen. Ei tuon 0,1 l/s pumppaaminen montaa wattia vaadi, 10 W riittää sopivalla pumpulla. MLP:lle menevään linjaan takaiskuventtiili ja sen molemmilta puolilta otot patteri ja patterilinjaan pumppu.

Lähes tonnin tuo maksaa. Mahtaako TMA olla 20, 50 vai 100 vuotta? Riippuu poistoilmavirrasta ja kaivosta. Kaivon tai MLP:lle tulevan keruunesteen lämmittäminen ei ole energiatehokasta.

[psysi]

50mm Muovitechin turbolla on kaivo tehty.

Täytyy vielä perehtyä ilmamääriin, ei ole mitään havaintoa edes virtaaman suuruusluokasta.

Pitäisi vielä ynnäillä millainen lämpöteho keruuliuokseen siirtyisi ja sitten yrittää ymmärtää olisiko siitä mitään varsinaista hyötyä - vai kannattaisiko esim lämmittää tuolla jotain toista tilaa tai vain unohtaa koko juttu.

[seppaant]

Jos kaivoon ladataan esim 100 kWh energiaa, niin sitä ei sieltä saada mitenkään korvamerkittynä takaisin.
Talo kuluttaa edelleen saman energiamäärän kuin ennenkin.
Ladattu energiamäärä nostaa hieman keruun lämpötilaa.
Keruun hieman kohonnut lämpötila parantaa hyötysuhdetta mitättömän vähän.
Hyötysuhteen mitättömän pieni nousu lisää kaivosta otettua energiaa ja laskee verkosta otettua energiaa
Verkosta otetun energian pieneneminen ei ole lähelläkään kaivoon ladatun energian määrää.

ATS

[psysi]

Lähinnä mietin, olisiko tuosta hyötyä esimerkiksi dt:n marginaalisessa pienentämisessä tai kaivon mahdollisen liiallisen jäähtymisen ehkäisemisessä sikäli kun virtaukset ovat vakiokiertopumpulla siinä rajalla että riittääkö vai eikö.

Pitää tosiaan tarkastella ilmamääriä ja sitten arpoa millaisia tehoja voisi saada talteen. Periaatteessa ilma on sekä lämmintä että parhaimmillaan hyvin kosteaa, joten hyvällä talteenotolla voisi saada hyvinkin tehoa. Jostain olin lukevinani lukemia välillä 1-2kW joka olisi jo aika hyvin noin vuositasolla.

Lämmityksen hyöty lienee jossain välillä 0-teho/pumpun COP, mutta silti tyhjää parempi.

Kaivon sinänsä pitäisi - laskijasta riippuen - olla 20-120 metriä ylisyvä. Todennäköisesti 20.

[jmaja]

Tuolta voit laskea paljonko tulee tehoa eri lämpötiloilla ja virtaamilla:
http://calculation.veab.com/en-US/Calculation/Index/CWK/HC

Pitää olla melko suuri ilmavirta, jotta päästään 1-2 kW tehoihin. Auttaahan se tietysti kaivoa ja minimaalisesti vähentään sähkönkulutusta.

[tomppeli]

Jos kaivoon ladataan esim 100 kWh energiaa, niin sitä ei sieltä saada mitenkään korvamerkittynä takaisin...

Suomessa asiaa ei juurikaan ole tutkittu. Ruotsissa ja Saksassa on tutkittu jonkin verran.
Jos kyseessä on ns. kuiva kaivo, saadaan kaivosta todennäköisesti lähes kaikki sinne ladattu lämpöenergia.

Kun kallioperään ladataan lämpöenergiaa vain sen verran, että kallioperän lämpötila ei nouse paljoakaan yli koskemattomassa kalliossa olevan lämpötilan yläpuolelle, saadaan ilmeisesti kallioon ladattu lämpöenergia lähes kokonaan takaisin. Edellytyksenä on se, että pohjavesivirtaukset eivät kuljeta lämpöenergiaa pois alueelta.

Jos kallioperään ladataan lämpöenergiaa niin paljon, että kallion lämpötila nousee huomattavasti yli koskemattoman kallioperän lämpötilan (Suomessa lämpötila on noin 4 - 12 C, riippuen sijainnista Suomen kartalla ja kaivon syvyydestä), tapahtuu ensimmäisenä vuotena enemmän lämpöenergian hukkaa, kuin seuraavina vuosina.

[kotte]

Tuollaisessa kytkennässä olisi eniten järkeä vanhassa rakennuksessa, jossa on pelkkkä poistoilmanvaihto ilman lämmöntalteenottoa ja jos kaivo on mitoitukseltaan syystä tai toisesta hiukan välttävä, eli pyrkii jäähtymään liiaksi. Uudessa talossa lienee joka tapauksessa lto-laite eikä kaivoa kannata mitoittaa lähelle kriittistä rajaa muutenkaan.

En kytkisi tuollaista kennoa pääkiertoon, vaan laittaisen sille oman kierron ja pumpun niin, että kennolle otetaan liuos maalämpöpumpun jälkeen liuoksen lähtöpuolellta ja paluu sitten kauemmaksi maalämpöpulta kaivolle palaavaan liuosputkeen. Kannattaisi myös varautua talteenottopatterin jäätymiseen esimerkiksi ajastinkellolla, liuoksen lämpötilaa mittaavalla ja sen mukaan säätyvällä aikareleellä tai kaikkein mieluiten talteenottokennon ylitse vaikuttavaa paine-eroa mittaavalla anturilla.

[ISKI]

En kytkisi tuollaista kennoa pääkiertoon, vaan laittaisen sille oman kierron ja pumpun niin, että kennolle otetaan liuos maalämpöpumpun jälkeen liuoksen lähtöpuolellta ja paluu sitten kauemmaksi maalämpöpulta kaivolle palaavaan liuosputkeen.

Eikö kuitenkin kannattaisi laittaa liuoksen tulopuolelle, jolloin saataisiin paras lisäys pumpulle tulevan liuoksen lämpöön?

[psysi]

Tuollaisessa kytkennässä olisi eniten järkeä vanhassa rakennuksessa, jossa on pelkkkä poistoilmanvaihto ilman lämmöntalteenottoa ja jos kaivo on mitoitukseltaan syystä tai toisesta hiukan välttävä, eli pyrkii jäähtymään liiaksi. Uudessa talossa lienee joka tapauksessa lto-laite eikä kaivoa kannata mitoittaa lähelle kriittistä rajaa muutenkaan.

Talo on tosiaan vm -99 ja suoraan painetaan poistoilma pihalle alakerrasta. Märistä tiloista vielä joissa pidetään reilu lämpö (varmaan +25 nurkilla pahimmillaan). Seinässä ulostulo, ulkona on metrin verran lumetonta aluetta venttiilin kohdalla tälläkin kelillä.

Kaivon pitäisi olla mieluummin liian syvä kuin liian matala eli sikäli ei pitäisi olla varsinaista tarvetta. Periaatteesta vaan ottaisi mielellään nuokin watit hyötykäyttöön.

[jmaja]

Paljon järkevämpi olisi miettiä saisiko tuonne koneellisen IV:n LTO:lla tai edes lämmitettyä korvausilmaa osin. Kallion lämmittämisessä ei ole järkeä muuten kuin äärimmäisen niukaksi mitoitetulla kaivolla.

[PS]

Olisiko PAX 100H soveltuva? Meille laitoin kuivaan kellaritilaan 125 mm ulosheittävän kanavapuhaltimen tilalle. Mainio peli ainakin näin 1,5 vuoden kokemuksella.

[kotte]

Eikö kuitenkin kannattaisi laittaa liuoksen tulopuolelle, jolloin saataisiin paras lisäys pumpulle tulevan liuoksen lämpöön?

Vähäisen lämmöntarpeen aikana tuo parantaisi tuottosuhdetta toki, mutta lähtöpuolella liuos on kylmempää, joten jäteilmasta irtoaa enemmän lämpöä tukemaan liian niukaksi mitoitettua kaivoa. Kuten Jmaja toteisikin, LTO:lla poistoilman lämpö saadaan tehokkaammin talteen. Vanhassa rakennuksessa tulokanavien rakentaminen ei monesti kuitenkaan ole helppoa tai kustannustehokasta, minkä lisäksi varsinkin useampikerroksinen vanha rakennus, jossa on aukkoja kerrosten välillä, vuotaa ilmaa niin paljon pakkasilla alhaalta ylös, että tuloilman järjestäminen niin, ettei tule huomattavasti lisää ilmavuotoa, on hankalaa (lämmitetty korvausilma pitäisi johtaa alimpaan kerroksiin ja järjestää poistot ylhäältä vuotojen minimoimiseksi, mikä voi olla rakennuksen tilankäytön kannalta epätoivottavaa).