Vitocal 222 G optimointi & keruupiirin lämmöt

[Liito-orava]

Otsikon pumppu on muutaman vuoden ollut käytössä ja nyt alkutalven pakkasien aikaan tuli kiinnitettyä huomiota keruupiirin lämpötiloihin. Neste lievästi pakkasella ja pumppu kävi jatkuvasti -20 pakkasissa.

Ensiöpiirin menovesi kaivolta: -0,5
Ensiöpiirin paluuvesi kaivolle: -1.1 (koneen ilmoittama arvo ilmeisesti laskennallinen?)
Ensiöpiirin kierron pumpun kierrosluku: 100%
Höyrystymislämpötila: -5,6
Paisuntaventtiilin avausväli: 10%
Toisiopiirin menovesi lattiaan: 34,9
Toisiopiirin paluuvesi lattiasta: 32,8
Nesteytymislämpötila:37,4
Toisiopiirin kierron pumpun kierrosluku: 100%

Luvut on siis yksi esimerkki kovien pakkasien ajalta. Lämpöä riittää vielä, mutta ihmetyttää ensiöpiirin paluun ja menon pieni erotus (lähes aina n. 0,5-0,8 astetta) ja paisuntaventtiilin pieni avausväli. Vastukset eivät ole koskaan menneet päälle, mutta pumpun hyötysuhde ei ole kovinkaan hyvä kovilla pakkasilla.

Ajatuksia laitteen optimointiin/vianhakuun?

https://aijaa.com/7NBlcm

[euroshopperi]

Onko lattioissa termostaatteja käytössä?

[Liito-orava]

Onko lattioissa termostaatteja käytössä?

Ei ole termareita käytössä. Yksi piiri (PH) tosin kiinni, kun lattiaan tehty vesieristystä.

[euroshopperi]

Lattioissa kiertää vesi kohtuu vauhdilla. Onko lyhyitä piirejä paksuilla putkilla? Ilmeisesti ei kovin tiheä asennus, jos noin korkeita lämpöjä tarvitaan. Onko lautalattiat? Vähän enempi tietoja olisi hyvä laittaa talosta. 6 kW teho ei ole kyllä paljon 160 neliön talossa, jos pitää esim kiriä takaisin lämpöjä vaihteluiden takia ja lämminvesikin tehdään välissä.

[Liito-orava]

Lattioissa kiertää vesi kohtuu vauhdilla. Onko lyhyitä piirejä paksuilla putkilla? Ilmeisesti ei kovin tiheä asennus, jos noin korkeita lämpöjä tarvitaan. Onko lautalattiat? Vähän enempi tietoja olisi hyvä laittaa talosta. 6 kW teho ei ole kyllä paljon 160 neliön talossa, jos pitää esim kiriä takaisin lämpöjä vaihteluiden takia ja lämminvesikin tehdään välissä.

Molemmat kiertopumput ovat aina 100%, kun pumppu on käynyt hetken aikaa. Putket lattiassa 16 x 2,0 ja sanoisin, että ihan normi tiheästi vedetty lattiaan. Lattiamateriaali 55 neliotä parkettia ja loput laattaa/betonia.

Neliöt kahdessa kerroksessa ja talo aika tasasivuisen kuution mallinen. Ylä ja alapohjassa hiukan reilummin eristettä. 6 kW teho voi olla hiukan rajoilla, mutta laskennallisesti pitäisi riittää.

Ensiöpiirin erotusta kai voisi saada isommaksi kiertoa hidastamalla? Sama toisiopiirissä?

[euroshopperi]

Fraatti osaisi tähän kommentoida paremmin, mutta matala lauhtumislämpö ja alhainen imukaasu mun mielestä. Onkohan kylmäainetta riittävästi. Mä en kyllä osaa tuota kaaviokuvaa kattella samalla tapaa kuin omaa listaus sivua. Kyllä sieltä kohta joku kommentti tulee paremmilta tietäjiltä.

[fraatti]

Otsikon pumppu on muutaman vuoden ollut käytössä ja nyt alkutalven pakkasien aikaan tuli kiinnitettyä huomiota keruupiirin lämpötiloihin. Neste lievästi pakkasella ja pumppu kävi jatkuvasti -20 pakkasissa.

Ensiöpiirin menovesi kaivolta: -0,5
Ensiöpiirin paluuvesi kaivolle: -1.1 (koneen ilmoittama arvo ilmeisesti laskennallinen?)
Ensiöpiirin kierron pumpun kierrosluku: 100%
Höyrystymislämpötila: -5,6
Paisuntaventtiilin avausväli: 10%
Toisiopiirin menovesi lattiaan: 34,9
Toisiopiirin paluuvesi lattiasta: 32,8
Nesteytymislämpötila:37,4
Toisiopiirin kierron pumpun kierrosluku: 100%

Luvut on siis yksi esimerkki kovien pakkasien ajalta. Lämpöä riittää vielä, mutta ihmetyttää ensiöpiirin paluun ja menon pieni erotus (lähes aina n. 0,5-0,8 astetta) ja paisuntaventtiilin pieni avausväli. Vastukset eivät ole koskaan menneet päälle, mutta pumpun hyötysuhde ei ole kovinkaan hyvä kovilla pakkasilla.

Ajatuksia laitteen optimointiin/vianhakuun?

https://aijaa.com/7NBlcm

Kappas, tämä olikin mielenkiintoinen tuttavuus. Kone on ilmeisesti tuota uudempaa 222-g mallisarjaa joka on elektronisella paisarilla kaikilla muilla mittauksilla kuten vanhemmat 3x3-mallit. Malli on ilmeisesti  BWT 221.B06. Tuolle luvataan B0W35 tilassa cop 4.6. Mistä olet päätellyt että koneen hyötysuhde on huono?

Tuosta löytyy varaosalista ja vähän muutakin. Katalogia selaamalla selviää että koneessa on vastaavan tehoinen kiertovesipumppu kun mun 10kW koneessa (7,5m nostokorkeus). Ihmekös että lämpötilaero on pieni koska mlp teho on pieni ja kiertovesipumpun teho suuri suhteessa toisiinsa. Millainen lattialämmitysputkisto talossa on? 16 vai 20 mm? Tehosta (70W) päätellen liuspumpussakin lienee nostokorkeutta samanverran kuin mun koneessa joka selittää sen pienen lämpötilaeron vielä kun kaivo on matalampi ja koneen teho alhaisempi.
https://www.viessmann.com/etapp/parts/en/0500/7377456?source=%2Fetapp%2Fsearch%2Fen%2F0500%3FsearchString%3DBWT%2520221.B06%26groupBy%3DTA%26classFilter%3D%26page%3D1%26pageSize%3D&sourceLabel=To%20result%20list

Laittamastasi kuvasta selviää että tulistuksen osalta V. on ottanut askeleen taaksepäin. Vanhoissa koneissa tulistus on ollut 3 K mutta tuossa se on 5 K. Tuohon muutokseen lienee syynsä. Korkeampi tulistus heikentää aavistuksen hyötysuhdetta. Varaosakatalogista näkee lämpöantureiden taskut putkissa mutta niistä ei voi sanoa että onko liuoksen sekä palaavalle että tulevalle oma mittauksensa. Uskoisin että on.

Paisari näyttää olevan tälläinen: https://www.copeland.com/en-it/shop/1/alco-controls-sku-800406m-en-gb
Siinä on kapasiteettia +30 kW asti joten siitä johtunee paisarin pieni asento %:ssa. Tuo lienee ihan normaalia.

Ainut mitä voit oikeastaan tehdä on että muutat liuospumppujen nopeuksia ja katsot miten ne vaikuttavat koneen muodostamiin lauhtumis- ja höyrystymislämpötiloihin. Mitä pienempi niiden välinen lämpötila ero on niin sen paremmalla hyötysuhteella kone käy. Joskus voi kuitenkin käydä niin että pumput ovat tarpeettoman suurella, pumppausenergiaa tuhlataan enemmän kuin mikä on saavutettu hyöty. Toisiopumpulla joka kierrättää vettä lattiassa on sinänsä suurempi merkitys koska se kierrättää vettä myös silloin kun kone ei käy. Jos sen nopeutta pienentää liikaa niin saattaa olla että jossainpäin taloa lämpötila laskee. Usein lämpötilaero koneen käydessä on jotain 5 K luokkaa.

Liuspuolella usein näkee että lämpötilaero on jotain 3-5 K luokkaa. Siihen vaikuttaa koneenteho, kaivon syvyys, millainen keräin kaivossa on ja tietenkin liuospumpun teho. Voit kokeilla muuttaa liuospumpun tehoa hiukan alhaisemmaksi jotta lämpötilaero kasvaa ja katsoa mitä se vaikuttaa imukaasunlämpötilaan ja höyrystymislämpötilaan.

Kun kone laskee coppia niin se tekee sen paineiden perusteella. Se ei siis ymmärrä sitä että paljonko mikäkin kiertovesipumppu vie tehoa.

[fraatti]

Sitten vielä tuosta kun mainitsit että kone käy jatkuvasti -20 asteen pakkasessa.

Mitä kylmempänä kaivo käy niin sen pienempi myös koneen antoteho on.
Esim tästä käy ilmi että kun kaivosta tuleva liuos laskee yhden asteen niin tällöin koneen antoteho laskee noin 0,15 kW. Toinen on tietysti että kun menoveden lämpötila nousee niin myös tällöin teho laskee. Syksyllä ja talvella lienee menoveden lämpötilassa ehkä 5 asteen ero tms. Sen voisi arvella vievän toiset 200W.



Oleellisempi juttu tietysti on se talon lämmitystarve suhteessa koneen tehoon. Kaikilla koneilla tulee jossain vaiheessa se raja vastaan jonka jälkeen pumppu ei toppaa enää ollenkaan ja mahdollisesti jopa huonelämpötila alkaa laskemaan ilman vastuksia. Vaihtoehtona on sitten sallia koneen käyttää vastuksia ja ehkäpä myös ilmanvaihdon tuloilman lämpötilaa nostamalla kuormaa voi saada lisää iv-koneen jälkilämmitykselle. Jotkut iv-koneet voivat vielä lisätä lämmöntarvetta talvelle jos sulatuslogiikka ontuu kovin pahasti ja kone on jäässä kokoajan.

[Liito-orava]

Kiitos vastauksista! 

Kyllä kone on 221.B06 SC. Hyötysuhdetta katsonut lähinnä sovelluksesta näkyvää virrankululutusta ja termistä tehoa vertaamalla. Huonoimmillaan ollut noin 2.5, mutta oma tulkinta voi olla väärä.

Täytyy perehtyä dokumentteihin ja testata muuttaa liuospumppujen nopeuksia. Pakkasiakin on taas luvassa, niin hyvä mahdollisuus testailla. Putket lattiassa ovat tosiaan 16mm.

Vastuksien käytön kynnyksen madaltaminen voi olla edessä, jos kaivo kylmenee vielä selvästi. Kaivon elvytys maaviileällä yhtään harkinnan arvoista? Talosta puuttuu jäähdytys, niin ominaisuus ei senkään puolesta olisi turha investointi.

[fraatti]

Kiitos vastauksista! 

Kyllä kone on 221.B06 SC. Hyötysuhdetta katsonut lähinnä sovelluksesta näkyvää virrankululutusta ja termistä tehoa vertaamalla. Huonoimmillaan ollut noin 2.5, mutta oma tulkinta voi olla väärä.

Täytyy perehtyä dokumentteihin ja testata muuttaa liuospumppujen nopeuksia. Pakkasiakin on taas luvassa, niin hyvä mahdollisuus testailla. Putket lattiassa ovat tosiaan 16mm.

Vastuksien käytön kynnyksen madaltaminen voi olla edessä, jos kaivo kylmenee vielä selvästi. Kaivon elvytys maaviileällä yhtään harkinnan arvoista? Talosta puuttuu jäähdytys, niin ominaisuus ei senkään puolesta olisi turha investointi.

Tarkoitatko sitä sieltä "energiaseuranta" valikosta löytyvää palkistoa? Miltä se näyttää nyt? Olen nähnyt useamminkin koneen missä se näyttää aivan puutaheinää.

Talon jäähdytys vaatii niin vähän energiaa ettei siitä ole oikein iloa kaivon lämpöjen ylläpitämiseksi. Kone pitää viikottaisista alimmista kaivon lämpötiloista logia. Mulla on reilun 10v aikana joka vuosi alin tulolämpötila ollut -1 tai hiukan alle. Vaikka vähän kylmänä käykin niin hyvin on silti pelannut. Ja sehän kertoo siitä että kone ottaa kaivosta tehoa.