Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maalämpöpumpun valintaa, invertteri vaiko ei ja riittävä teho?  (Luettu 2397 kertaa)

Poissa Vompatti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Talo 153m2, 436m3. Hirsi.
Talli, 42m2 128m3, puolilämmin/lämmin.

On mietinnässä ollut invertteri bosch. Sittemmin jäykkä maalämpöpumppu. Viimeisimpänä mulle on suositeltu lämpöässän vsi12 mallia. Tämän haittapuolena on kalliimpi hankintahinta.

Kaivot on jo olemassa 2x150m.
 

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 597
  • Vanha pieru!
Tarvittavan lämmityslaitteen maksimi lämmitysteho lienee siellä vähän alle 11 kW.

Kaivojen riittävyys vähän arveluttaa..
Olemassa riski, että menevät hiukan kylmiksi.
Toivottavasti on hyvä kallioperän kiviaines ja runsas veden tulo kaivoihin.

Poissa Vompatti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Tarvittavan lämmityslaitteen maksimi lämmitysteho lienee siellä vähän alle 11 kW.

Kaivojen riittävyys vähän arveluttaa..
Olemassa riski, että menevät hiukan kylmiksi.
Toivottavasti on hyvä kallioperän kiviaines ja runsas veden tulo kaivoihin.

Sinällään erikoiselta kuulostaa kaivojen pituuden riittämättömyys, kun avaimet käteen paketeissa tarjottiin 220-240m yhtä kaivoa.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 597
  • Vanha pieru!
On aivan tavallista, että maalämpökauppiaat tarjoavat alimittaisia lämpökaivoja tarjouksessaan. Näin tehdään siksi, että tarjous olisi hinnaltaan kilpailukykyinen.
LVI yrittäjä tilaa kaivonporauksen edelleen joltain porausalan yrittäjältä, joten se osa kaupasta ei leikkaa LVI yrittäjän myyntiä.
Tarjouksen pyytäjä, se tuvan omistaja ei ole asiantuntija, eikä osaa arvioida sitä, onko lämpökaivo riittävän syvä. Siksi on mahdollista tarjota mitä sattuu. Siitä on kerrottu tälläkin foorumilla monia esimerkkejä.

Maalämpökauppiaan ongelmana on, jos tarjoaa riittävän syvän lämpökaivon, häviää tarjouskilvan. Silti yrittää ja elääkin pitäisi, kauppiaankin.

Kaikkien LVI kauppiaiden moraali ei kuitenkaan ole tuollainen. Siitä on hyvänä esimerkkinä eräskin täällä foorumillakin kirjoitteleva maalämpökauppias.

On myöskin kauppiaita, jotka vain eivät osaa mitoittaa lämpökaivoa, mutta silti pitää koettaa tarjota jotain. Moitetta ei siis voi, eikä saa yleistää.
"Meitä kaikkia on niin moneen lähtöön.."

Olisi hyvä, jos suomalainen rakennusvalvonta avustaisi asiantuntemuksellaan rakentajaa maalämpöhankinnassa.
Nyt vain valvotaan, mutta neuvontaa ei juurikaan saa.

Poissa Vompatti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Boschin edustajan antama mitoitus kertoi kaivojen syvyydeksi 280m. Muilla matalampia kaivoja.
 

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 597
  • Vanha pieru!
Hirsitaloja ei osata laskea oikein.
Hirsi on useinkin paksuudeltaan noin 205 mm ja sen U -arvo on noin 0,57.
Tavallisen villaeristeisen ulkoseinärakenteen U -arvo on noin 0,16.
Noissa on iso ero. Sitä maalämpökauppiaan laskentakaava yleensä osaa huomioida.
Siksi hirsitalo lasketaan useinmiten alimitoitetuksi.
Tulee mahdollisesti vähän alitehoinen maalämpökone ja liian matala maalämpökaivo.

Kaivojen mitoittamisesta:
2 kpl 100 metriä syvästä lämpökaivosta saadaan vähemmän lämpöenergiaa, kuin yhdestä 200 metrisestä.
Näin siitä syystä, että kallioperän lämpötila nousee syvemmälle mentäessä.

Lisäksi on syytä huomata, että kaivon yläosassa on yleensä muutama metri vedetötä osaa, josta ei saada mitään lämpöenergiaa.
Kallion päällä on yleensä muutamia metrejä (joskus jopa montakymmentä metriä) pehmytmaata,
josta osuudesta saadaan vain noin puolet siitä lämpöenergian määrästä, mitä saadaan kalliosta.

Poissa Vompatti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Kaivojen syvyyksiä, määrää tiedustellessa mulle sanottiin päinvastaista. Tietyn metrimäärän jälkeen lämpökaivosta ei saada sitä tehoa joka saadaan useammasta kaivosta samalla metrimäärällä, tämä koski tavanomaisia lämpökaivoja. Toki sitten jos tämä reikä porataan lähelle laavakerrosta, asia on eri.

Poissa commo73

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 365
Kaivojen syvyyksiä, määrää tiedustellessa mulle sanottiin päinvastaista. Tietyn metrimäärän jälkeen lämpökaivosta ei saada sitä tehoa joka saadaan useammasta kaivosta samalla metrimäärällä, tämä koski tavanomaisia lämpökaivoja. Toki sitten jos tämä reikä porataan lähelle laavakerrosta, asia on eri.
Tässä on kaksi vaihtoehtoa kertojan puoleta nyt olemassa. Kertojalle ei ole riittävästi tieto, osaamista tai tämä satu on kerrottu suunnitellusti sinulle, edistääkseen kaupankäyntiä  huomioiden käytettävissä oleva porauskaluston.
Lämmitettävä 240m2

Poissa Vompatti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • Maalämpöfoorumi
Tässä on kaksi vaihtoehtoa kertojan puoleta nyt olemassa. Kertojalle ei ole riittävästi tieto, osaamista tai tämä satu on kerrottu suunnitellusti sinulle, edistääkseen kaupankäyntiä  huomioiden käytettävissä oleva porauskaluston.

Niin asiassa on monta puolta, tarjottiin myös yhtä, syvempää kaivo, tähän olisi tullut se turbo kollektori muovitechiltä. Se on hieman kalliimpaa putkea.

Invertteri kuulema toimii paremmin kahdella kaivolla. Toki kaikki on kiinni myös veden virtauksista kalliossa. Monesti tontit on niin pieniä että kahta kaivoa ei voida välttämättä edes tehdä. Monta muuttujaa.



Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 212
  • L-Ässä V-7
Tässä taitaa olla niin, että joku ei ole ymmärtänyt sitä että syvempään kaivoon pitää laittaa suurempihalkaisijainen keruuputki.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh