Naksahteluun vaikuttaminen

[ivt7-09]

Tässä foorumissa on selvästi tullut ilmi, että ainakin vanhemmassa pattereilla varustetuissa talossa saattaa kuulua patteriverkoston naksahtelua. Meillä sitä erityisesti kuuluu yläkerran lattian alta, missä jakoputket pattereille kulkevat. Tosin naksahtelua kuuluu vain tietyissä kohdin.

Puskurivaraaja olisi se lääke, jota tähän vaivaan on suositeltu lääkkeeksi. Mutta onko mitään maalämpöpumppulaitteiston toimintaan liittyviä konsteja käytettävissä. Naksahteluhan kuuluu lähinnä silloin kun maalämpöpumppu aloittaa talon lämmittämisen lämpimän käyttöveden teon jälkeen. Silloin menee patteriputkistoon lämpöpulssi, joka aiheuttaa lämpölaajenemista putkistossa ja sen seurauksena naksahtelua.

Mutta miksi tuon lämpöpulssin on mentävä patterikiertoon. Eikö välissä ole shuntti, joka säätää patterikiertoon menevän veden määrää. Eikö tätä ole säädetty niin, että se päästää vetää kiertoon vasta kun sitä tarvitaan, eli patterikiertoon menisi vain tasaisen lämmintä vettä? IVT:n ohjeissa s. 23 puhutaan lisälämmitysäyrän asentamisesta shuntilla. Olisiko tämä yksi konsti, jolla olisi vaikutusta asiaan? Tämä edellyttää ylimääräisen menolämpötilan anturin GT4 asentamista. Onko kellään seiskan (7HT+) pumpun omistavilla tästä tietoa tai kokemusta?

[SmartVolt]

IVT:n pumpussa pattereille menevä lämmitysvesi kulkee suoraan lämmönvaihtimelta patteriverkostoon. Välissä ei ole shunttia.

Käyttöohjeessa mainitulla lisälämmityskäyrän asentamisesta shuntilla tarkoitetaan erillisen lämmityspiirin ohjaamista esim. jos talossa on pattereita ja lattialämmityksiä, niin esim. lattialämmityksen lämpötiloja ohjataan erillisella shuntilla. Jos ei halua puskurivaraajaa asentaa, vähän voidaan lämpölaajenemisen ja -supistumisen aiheuttamaan naksumista vähentää ns. ohivirtauskytkennällä. Tällöin pattereissa ei veden virtaus pysähdy, vaikka pumppu välillä lämmittäisikin lämmintä käyttövettä. Tällöin tarvitaan pumpun ulkopuolinen kiertovesipumppu.

[mnk]

Olen kokeillut molempia. Ilman puskuria ja puskurin kanssa:  ei naksu patterit.  Mutta vaihtoventtiilin kytkeytymisääni (kolahdus)  kuuluu kun oikein tarkkana korvia höristää..  Tuon voi joku tulkita pattereiden naksumiseksi, vaikka kyse hieman eri asiasta.

Toinen asia on patteriputkistojen kiinnitys kiinteisiin rakenteisiin. Ei saisi olla yli-kiinteillä rakenteilla vaan kellumista oltava.  Enemmän häiritsee kun moderni jääkaappi silloin tällöin korahtelee keittiössä, kun kylmäaineena on liian vihreätä lientä.

[ivt7-09]

mnk, kerroit: "Olen kokeillut molempia. Ilman puskuria ja puskurin kanssa:  ei naksu patterit." Tarkoitatko tällä, että pattereiden naksuminen päättyi, kun asensit (jälkeenpäin) puskurivaraajan vai kuinka?

Meitä pattereiden naksuminen ei oikeastaan niin paljoa häiritse. Se vain mietityttää, mikä vaikutus pidemmän päälle jatkuvalla putkistoon kohdistuvalla lämpölaajenemisella on 60-luvun talon patteriverkon putkiliitosten pitävyyteen. Ja toisaalta harmittaa, ettei myyjä edes tuonnut esiin puskurivaraajan mahdollista tarvetta.

Meillä on ymmärtääkseni ns. ohivirtauskytkentä. Eli patteriverkoston kiertovesipumppu on maalämpökojeiston ulkopuolella. Heti pumpun jälkeen lähtee putki, joka menee patteriverkostoon.

Muuten olemme IVT:n laiteistoon olleet tyytyväisiä. Lämpöä on syntynyt suunnilleen niin kuin oli kalkyloitukkin. Kerron lisää faktatietoja käyntiasteesta yms. taas kuukauden vaihteessa "Uusi HT+ C7 käynnissä" -keskustelussa.

[jynu]

putkiliitosten pitävyyteen. Ja toisaalta harmittaa, ettei myyjä edes tuonnut esiin puskurivaraajan mahdollista tarvetta.

Ei minullekaan, ellen olisi ottanut asiaa puheeksi.  Puskuri nostaa paketin hintaa tai sitten kaventaa katetta jos sitä tingataan mukaan.

Otin vain 100 litran säiliön, ja napsumista on siitä huolimatta parissa kohdassa. Eikä napsuminen mielestäni johdu lämpöpiikistä vaan ruotsipumpun toimintaperiaatteen mukaisesta lämpötilan vaihteluista.
Jos hankit puskurin, ota ainakin 300 litran UKV-varaaja.

Voi olla, että meilläkään ei naksuisi, jos säiliö olisi kytketty näin



Mutta kun se on kytketty näin



Nyt mlp:ltä tuleva lämmin vesi menee aika suoraan pattereille ja saa (ainakin meillä) aikaan napsumista. Joillakin foorumilaisilla tämä systeemi toimii hyvin.

Ehkä verkoston pumpun nopeutta kasvattamalla (on nyt ykkösellä, koska kakosellakin patterit jo kohisee melkoisesti) voisi tilanne muuttua. Mlp:n sisäinen pumppu on myös ykkösellä. Suuremmalla nopeudella sitä ei voi pitää, koska DT putoaisi muuten 7->4 asteeseen.

Isompi puskuri mahdollistaa joko pidemmät käyntijaksot ja pidemmät lepojaksot tai jos asteminuutteja rukkaa lähemmäksi nollaa, niin pienemmät lämpötilan vaihtelut verkostossa nykyisillä käyntijaksoilla.

[ivt7-09]

Se mitä puskurivaraaja näyttää tekevän on se, että se lisää vesitilavuutta ennen kuin lämmin vesi menee jakoputkistoon. Naksumisen eliminointi siis perustunee siihen, että veden lämpötila sen verran laskee puskurivaraajassa ettei lämpölaajenemista jakoputkistossa enää tapahdu. Näin siis tilanteessa, jossa lämpöpumppujärjestelmä käyttöveden lämmittämisen jälkeen antaa lämpöpulssin jonka seurauksena patteriveden lämpötila hetkellisesti nousee lämmitysjärjestelmän todellista tarvetta korkeammaksi.

Mutta mitäs "normaalitilanteessa" kun lämpöpulssia ei tule. Silloin ilmeisesti patteriveden lämmittämiseksi joudutaan käyttämään hiukan enemmän energiaa jotta tarvittava veden lämpötila saavutetaan. Eli hyötysuhde hiukan laskee.

On siis punnittava asioita siltä kantilta, että joko hankitaan puskurivaraaja, joka lisää käyttökustannuksia tai "remontoidaan" naksuvaa jakoputkistoa niin ettei siinä tapahtuva putkien lämpölaajeneminen aiheuta "naksumishäirintää". Mutta lämpölaajenemista tässä jälkimmäisessä tapahtuisi kuitenkin edelleen, joten löytyykö vielä tietoa siitä mikä on sen vaikutus yli 40 vuotta vanhan putkiston liitoksiin pitkällä aikavälillä? Jakoputkistomme on halkaisijaltaan n. tupla nykyisiin standardeihin verrattuna, eli verkoston vesimäärä ilmeisesti on jo tämän päivän taloihin verrattuna reilusti suurempi.

[SmartVolt]

Puskurivaraaja ei lisää käyttökustannuksia eikä huononna hyötysuhdetta. Puskurivaraajassa lämpöä varaataan varaajaan kuin akkuun, josta se purkautuu lämmönjakoverkoston kautta. Käyntijaksot pumpulla ovat pidempiä, mutta niitä vastaavasti harvemmin.

Tuotettu energiamäärä pysyy samana oli sitten pumppu varustettu puskurivaraajalla tai ei. Kokonaisenergianmäärä säilyy samana...perusfysiikkaa.

[tomppeli]

Puskurivaraaja ei lisää käyttökustannuksia eikä huononna hyötysuhdetta. Puskurivaraajassa lämpöä varaataan varaajaan kuin akkuun, josta se purkautuu lämmönjakoverkoston kautta. Käyntijaksot pumpulla ovat pidempiä, mutta niitä vastaavasti harvemmin.

Tuotettu energiamäärä pysyy samana oli sitten pumppu varustettu puskurivaraajalla tai ei. Kokonaisenergianmäärä säilyy samana...perusfysiikkaa.

Kiitos Sinulle "Lämpöä ihmisille" hyvästä ja asiallisesta vastauksestasi.
Jälleen kerran voitaneen todeta, että lämmitysjärjestelmän hankinta ei ole helppo nakki!
Lämpöpumpputietämys on tavallisella Matti Meikäkäisellä heikoissa kantimissa. Pumppu on aika uusi tulokas.

Pulmaa pahentaa, että monilla alan kauppiailla, ei kaikilla, näyttää olevan varsin heikko tietämys edustamastaan laitteesta.
Olisi maahantuojilla ja valmistajilla kouluttamisen paikka.

[MJJ]

Puskurivaraaja ei lisää käyttökustannuksia eikä huononna hyötysuhdetta.

Tämän mukaan lämminvesivaraajaa ei tarvitse lämmittää kuin käytön jälkeen. Miksi kerran kahdeksassa tunnissa sitä nostetaan viisiastetta vaikka vettä ei käytetä? Ja miksi patteriton kattilahuone on lämmin?
Kyse on lämpöhäviöstä ja sitä korvaamaan tarvitaan lisää energiaa.

Ison vesimassan lämmitys on myös hitaampaa esim. kevät talvella iltasella kun pakastaa ja lämpöä tarvitaan rivakasti.

[JariA]

Tämän mukaan lämminvesivaraajaa ei tarvitse lämmittää kuin käytön jälkeen. Miksi kerran kahdeksassa tunnissa sitä nostetaan viisiastetta vaikka vettä ei käytetä? Ja miksi patteriton kattilahuone on lämmin?
Kyse on lämpöhäviöstä ja sitä korvaamaan tarvitaan lisää energiaa.

Jos pannuhuone on lämmitettävän talon ulkoseinien sisäpuolella, niin varmaankaan varaajasta pannuhuoneeseen vuotanut lämpö ei suoraan ja kaikkineen tunneloidu ulkoavaruuteen, vaan osallistuu ainakin jossain määrin talon lämmittämiseen sitä ennen. Semminkin jos talossa on koneellinen ilmanvaihto ja siinä lämmön talteenotto.