Nibe S1255/F1255 (S1155/F1155) + GTV500 Hybridi tjms. kokemuksia

[Roori]

Tuosta Nibestä F1255 (F1155)  on pitkä ketju missä on vähän kaikkea koneen pitkähkön historian aikaista kokemuksista ja ajattelin pystyttää vähän kapeamman ajatuksen ketjun koska tuo vanha on niin hiton pitkä ja monipiippuinen, lisäksi tieto siinä ei ehkä ole enää ajankohtaista uusissa laitteissa tai ainakin muuttunut ehkä.

Tuosta F-vehkeestä on jäänyt kuva että on ollut hiukan tuskainen kytkeä perinteisesti varaajaan ja siksi tämä ketju keräämään kokemuksia nykytilanteesta tuon uuden S-sarjan ja vanhan F-sarjan onko asiat saatu softapuolella toimimaan.

Samaan läjään menee tietysti nämä Jämän vastaavat inverter mallit, kait niissä on ihan sama softa sisällä.

Eli kokemuksia kuinka se pelittää varaajan kanssa tällä haavaa olis mukava saada.

[tk-]

Itsellä ei varsinaisesti ole tuollaisesta kombosta kokemuksia, vaan 8kW on-off-Nibe kytkettynä kyseiseen varaajaan. Eli alaosa siis puskurina ja yläosa käyttöveteen. En osaa sanoa mitä hyötyä invertterin kanssa saisi tuosta laipiosta ja alaosan puskurivaraajasta verrattuna "tavalliseen" aurinkokierukalla varustettuun käyttövesivaraajaan.

Käyttöveden teossa kiertopumpun automaattisäädöllä kävi niin, että lämmityksen alussa varaajan yläosa sekoittui kylmäksi. Eli käytännössä tuohon varaajaan käyttövesilämpöä pitää ajaa pienellä kiertovesipumpun nopeudella ja riittävällä teholla, jotta yläosaan saadaan puskettua aina riittävän lämmintä vettä. Noin 5 asteen delta toimii ihan hyvin, kiertopumppu pyörii muistaakseni 10-15% nopeudella. Tuon ihan konkreettisesti huomasi suihkussa lämpimän veden loppumisena, mutta korjaantui tosiaan kiertonopeutta säätämällä jolloin varaajan kerrostumia ei menetetä ja pumpulta tulee ulos kuumempaa vettä.

[Roori]

Itsellä ei varsinaisesti ole tuollaisesta kombosta kokemuksia, vaan 8kW on-off-Nibe kytkettynä kyseiseen varaajaan. Eli alaosa siis puskurina ja yläosa käyttöveteen. En osaa sanoa mitä hyötyä invertterin kanssa saisi tuosta laipiosta ja alaosan puskurivaraajasta verrattuna "tavalliseen" aurinkokierukalla varustettuun käyttövesivaraajaan.

Käyttöveden teossa kiertopumpun automaattisäädöllä kävi niin, että lämmityksen alussa varaajan yläosa sekoittui kylmäksi. Eli käytännössä tuohon varaajaan käyttövesilämpöä pitää ajaa pienellä kiertovesipumpun nopeudella ja riittävällä teholla, jotta yläosaan saadaan puskettua aina riittävän lämmintä vettä. Noin 5 asteen delta toimii ihan hyvin, kiertopumppu pyörii muistaakseni 10-15% nopeudella. Tuon ihan konkreettisesti huomasi suihkussa lämpimän veden loppumisena, mutta korjaantui tosiaan kiertonopeutta säätämällä jolloin varaajan kerrostumia ei menetetä ja pumpulta tulee ulos kuumempaa vettä.

Milläs lailla tuo F1145-8 on/off on tuohon putkikytketty ja anturoitu?
Ladataanko siihen GTV:hen jotain muutakin MLP lisäksi?

[tk-]

Milläs lailla tuo F1145-8 on/off on tuohon putkikytketty ja anturoitu?
Ladataanko siihen GTV:hen jotain muutakin MLP lisäksi?

Yläosa käyttöveteen, eli ylhäältä sisään ja laipion yläpuolelta ulos. Alaosa sitten puskurina, eli laipion alta sisään ja alhaalta ulos. Paluuputkessa on vaihtoventtiili joka kääntyy käyttövesisyklin ajaksi. Toistaiseksi ei ladata muuta, lähinnä tulevaisuutta varten tuo on laitettu. Tämä ideologia tuskin maksaa koskaan itseään takaisin, mutta josko siihen joskus innostuisi aurinkokeräimiä vielä virittelemään. Auringolla ainakin saisi käytännössä mlp:n kesällä suureksi osaksi huilimaan, kun shuntti ottaisi siitä alhaalta mukavuuslämmöt kylppäriin ja ehkä käyttövettäkin suurimmaksi osaksi riittäisi keräimillä.

Antureista tosiaan, eli meillä on ihan sen Jäspin ohjeen mukaan. BT25 parempi paikka olisi ehkä alavaraajassa vähän alempana, sieltä meinaa toisinaan lämpö "loppua" ja shuntti vie lattiaan suunniteltua kylmempää vettä. Tosin eipä tuo lämmitystä viime talvena haitannut, noinhan kävisi muutenkin on-off -koneen kanssa. Käyttövettä ohjaava anturi on ylävaraajan puolivälissä ylemmän kierukan alapuolella. Ylälämpöä varten putkari jätti taskun tekemättä, sille olisi hyvä paikka siinä ylimmässä putkiliitännässä mihin olen sen nyt "ulkoisesti" tunkenut, näyttää ehkä pari astetta todellista matalampaa lämpötilaa siinä.

[Roori]

Yläosa käyttöveteen, eli ylhäältä sisään ja laipion yläpuolelta ulos. Alaosa sitten puskurina, eli laipion alta sisään ja alhaalta ulos. Paluuputkessa on vaihtoventtiili joka kääntyy käyttövesisyklin ajaksi. Toistaiseksi ei ladata muuta, lähinnä tulevaisuutta varten tuo on laitettu. Tämä ideologia tuskin maksaa koskaan itseään takaisin, mutta josko siihen joskus innostuisi aurinkokeräimiä vielä virittelemään. Auringolla ainakin saisi käytännössä mlp:n kesällä suureksi osaksi huilimaan, kun shuntti ottaisi siitä alhaalta mukavuuslämmöt kylppäriin ja ehkä käyttövettäkin suurimmaksi osaksi riittäisi keräimillä.

Antureista tosiaan, eli meillä on ihan sen Jäspin ohjeen mukaan. BT25 parempi paikka olisi ehkä alavaraajassa vähän alempana, sieltä meinaa toisinaan lämpö "loppua" ja shuntti vie lattiaan suunniteltua kylmempää vettä. Tosin eipä tuo lämmitystä viime talvena haitannut, noinhan kävisi muutenkin on-off -koneen kanssa. Käyttövettä ohjaava anturi on ylävaraajan puolivälissä ylemmän kierukan alapuolella. Ylälämpöä varten putkari jätti taskun tekemättä, sille olisi hyvä paikka siinä ylimmässä putkiliitännässä mihin olen sen nyt "ulkoisesti" tunkenut, näyttää ehkä pari astetta todellista matalampaa lämpötilaa siinä.

Jaa että putkari tulpannut anturitaskupaikan(t)...no vähän ajattelematonta tämmösessä tapauksessa...
Minkälainen ohje Jämältä, onko joku linkki, minkä nimi LV anturilla Bxx?
Siis koknaisuudessa 2 vaihtovenaa, toinen F1145 sisuksissa ja toinen irtopalikkana?

Joo aurinko hoitaa hyvästi kesän ja huilattaa konetta+kaivoa, yhdellä kädellä voi laskea koneen käyneen kesäkuusta alkaen, vähillä jo toukokuussa.

[tk-]

Jaa että putkari tulpannut anturitaskupaikan(t)...no vähän ajattelematonta tämmösessä tapauksessa...
Minkälainen ohje Jämältä, onko joku linkki, minkä nimi LV anturilla Bxx?
Siis koknaisuudessa 2 vaihtovenaa, toinen F1145 sisuksissa ja toinen irtopalikkana?

Joo aurinko hoitaa hyvästi kesän ja huilattaa konetta+kaivoa, yhdellä kädellä voi laskea koneen käyneen kesäkuusta alkaen, vähillä jo toukokuussa.

https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2016/09/KayttoohjeGTV500Hybridi.pdf

Tuossa sivulla 12 on tuo kytkentä. Varsinaisesti sille yläanturille ei ole varattuna taskua, mutta semmoisen olisi voinut tehdä tuohon tarpeettomaksi jääneeseen toiseen yläliitäntään. Ja tosiaan 2 vaihtoventtiiliä, eli toinen on siellä pumpun sisällä ja toinen siinä varaajan kupeessa.

[Roori]

https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2016/09/KayttoohjeGTV500Hybridi.pdf

Tuossa sivulla 12 on tuo kytkentä. Varsinaisesti sille yläanturille ei ole varattuna taskua, mutta semmoisen olisi voinut tehdä tuohon tarpeettomaksi jääneeseen toiseen yläliitäntään. Ja tosiaan 2 vaihtoventtiiliä, eli toinen on siellä pumpun sisällä ja toinen siinä varaajan kupeessa.

Onhan tuossa ylä osassa tasku BT6:lle...

Onko sulla tuo shunttauskin noin kuin kuvassa ja tuolla ECSxxx värkillä?

Taitaa nämä kytkärit olla samat myös jämän invertteri malleille (kuten siten myös S1155 ja S1255), vai onko jollakin tietoa !?

[tk-]

Onhan tuossa ylä osassa tasku BT6:lle...

Onko sulla tuo shunttauskin noin kuin kuvassa ja tuolla ECSxxx värkillä?

Taitaa nämä kytkärit olla samat myös jämän invertteri malleille (kuten siten myös S1155 ja S1255), vai onko jollakin tietoa !?

Juu bt6 on paikallaan, mutta lisäksi saa myös varaajan ylälämmön ulkoisiin liitäntöihin lisättyä, olikohan bt7, mikä tässä on mielestäni se informatiivisempi, ja sille ei ole taskua tehtynä.

On asennettuna tuo shuntti myös. Aurinkolämpöä ei oikein ilman sitä voisi hyödyntääkään. Ajattelin aluksi jättää sen laittamatta vielä toistaiseksi, mutta putkari sai ylipuhuttua tuon shunttisarjan tilaamaan.

[Roori]

Juu bt6 on paikallaan, mutta lisäksi saa myös varaajan ylälämmön ulkoisiin liitäntöihin lisättyä, olikohan bt7, mikä tässä on mielestäni se informatiivisempi, ja sille ei ole taskua tehtynä.

On asennettuna tuo shuntti myös. Aurinkolämpöä ei oikein ilman sitä voisi hyödyntääkään. Ajattelin aluksi jättää sen laittamatta vielä toistaiseksi, mutta putkari sai ylipuhuttua tuon shunttisarjan tilaamaan.

Aha, pitääpä jostain kaivaa mikä BT7 toimintakuvaus olisi, jos löytyy...oliskos siinä joku hystereesin aikaansaaminen tarkotuksena ylempi starttaa-alempi stoppaa LV tekemisen.
Joo shuntti tarvitaan jos aurinkoa laittaa, otitko siis koko shunttisarjan vai pelkästään sen kortin AXC40 tai mikä se nimeltään onkaan?

[tk-]

Aha, pitääpä jostain kaivaa mikä BT7 toimintakuvaus olisi, jos löytyy...oliskos siinä joku hystereesin aikaansaaminen tarkotuksena ylempi starttaa-alempi stoppaa LV tekemisen.
Joo shuntti tarvitaan jos aurinkoa laittaa, otitko siis koko shunttisarjan vai pelkästään sen kortin AXC40 tai mikä se nimeltään onkaan?

Käsittääkseni se on lähinnä informatiivinen anturi. Isommassa varaajassa siinä mielessä hyödyllinen, että näyttää sen todellisen varaajan ylälämmön, eikä pelkästään tuota ohjauslämpöä. Ja taisi tulla sarjana, käsittääkseni oli kokonaisuutena edullisin niin, ettei tarvinnut shunttia ja pumppua ostaa siihen erikseen.

Tosiaan shuntin kanssa bt25 parempi paikka olisi mielestäni tuo alavaraajaa oikealla keskellä liitäntä. Siinä ei vaan valitettavasti ole itsellä muuta kuin tulppa, niin ei ole päässyt käytännössä testaamaan. Mutta näin jälkiviisaana suosittelen laittamaan siihenkin anturi taskun jotta voi testata kumpi toimii paremmin.

[Roori]

Käsittääkseni se on lähinnä informatiivinen anturi. Isommassa varaajassa siinä mielessä hyödyllinen, että näyttää sen todellisen varaajan ylälämmön, eikä pelkästään tuota ohjauslämpöä. Ja taisi tulla sarjana, käsittääkseni oli kokonaisuutena edullisin niin, ettei tarvinnut shunttia ja pumppua ostaa siihen erikseen.

Tosiaan shuntin kanssa bt25 parempi paikka olisi mielestäni tuo alavaraajaa oikealla keskellä liitäntä. Siinä ei vaan valitettavasti ole itsellä muuta kuin tulppa, niin ei ole päässyt käytännössä testaamaan. Mutta näin jälkiviisaana suosittelen laittamaan siihenkin anturi taskun jotta voi testata kumpi toimii paremmin.

Joo, pikagoogle antoi äkkiä vastauksen BT7:lle, info-anturi näyi olevan...
Hybridisysteemeissä juu ei kannata tulppailla anturipaikkoja, niiton muutenkin kortilla yleensä ja niinkuin juurikin sanoit niin testaamalla eri juttuja löytyy se paras kombo toiminnalle...
Akvan pöntössä ne oli hyvin kun hitsatut putket joten niitä ei saa putkari tulpattua 

[Roori]

Näkyy tuolla Niben S1255 sivustolla olevan tommosessa dynaamisessa kaaviossa tämmönen kaavio jossa on puskurissa (3putki kytkentä) anturi '-BT25'...en ole tommosta puskurikytkentää aikaisemmin huomannut F1255 kohdalla... Sama periaatekaavio näkyy olevan Ruotsin Nibellä myös F1255:kin kohdalla (Suomessa ei).

Onko tuo nyt joku uusi juttu Nibellä, onko tullut jälkikäteen, vai omassa silmässäkö on ongelma?
Onko jollakin tuo kytkentä ja jos on niin kuinka se niinku käytännössä toimii?

[luu5]

Meillä on F1255+UKV kahdella putkella ja BT25 on varaajassa. En tiedä mistä voisin todeta että toimii tai ei toimi...

[Kaltzu]

Piti kaivella naftaliinista F1255:n asentajan käsikirja, siellä on tuo puskurivaraajakytkentä lattialämmitykselle. Tein tuon patterilämmitykselle vanhaan kohteeseeni juurikin tuolla 3-putkikytkennällä. Tuo katkoviiva oli F1255:ssakin BT25 lämpötila-anturi esim UKV-varaajaan.



Edit: ja toimi ihan hyvin, hiukan piti hakea BT25:n paikkaa UKV:ssa ja tuon ulkoisen kiertopumpun nopeus säätää oikein. (Grundfos alpha)Taisi lopulta jäädä pienimmälle autoadapt asetukselle. Maalämpöpumppuhan muutti lämmityksen virtausta tietysti tarpeen mukaan ja se tietysti vaikutti miten tuo UKV "latautui" täyteen kun pirttiä piti lämmittää. Nyt laitan kyllä S1255:n lattialämmityspiiriin suoraan ilman ulkoista varaajaa.

[Roori]

Meillä on F1255+UKV kahdella putkella ja BT25 on varaajassa. En tiedä mistä voisin todeta että toimii tai ei toimi...

Lähinnä oli kyse kuinka se äly toimii ja ajaa sitä puskuria... toimiiko hyvin tai huonosti on sitten eri asia, jos sitä tarkoitit 'toimii tai ei toimi' toteamuksella.
ilmeisesti sulla erillinen pumppu sitten UKV:stä eteenpäin lämmitykseen ja ilman shuntteja?

[Kaltzu]

Lähinnä oli kyse kuinka se äly toimii ja ajaa sitä puskuria... toimiiko hyvin tai huonosti on sitten eri asia, jos sitä tarkoitit 'toimii tai ei toimi' toteamuksella.
ilmeisesti sulla erillinen pumppu sitten UKV:stä eteenpäin lämmitykseen ja ilman shuntteja?

Alpha1 oli autopaine-asetuksella, jotten nyt puhu ihan mitä sattuu. Täällähän on tehty aika vänköjäkin säätöjärjestelmiä varaajien kanssa. Itse en enää jaksa alkaa leikkimään, vaan tosiaan linttaan suoraan linjaan kiinni. TT:in on onneksi tarpeeksi pieni, joten ylimääräistä puskuria ei oikein fiksusti ja siististi mahdu. Luulisi että pumpun äly on parantunut, F-mallissa säätöä oli kyllä. Joku järjestelmän omaava voisi laittaa dataa tänne miten lämpötilat (varaajassa ja pumpulta/lle), pumppujen kierrosnopeudet jne. pyörivät S-mallin kytkennällä. Voi sitten ruotia onko parannusta tullut.

[luu5]

Lähinnä oli kyse kuinka se äly toimii ja ajaa sitä puskuria... toimiiko hyvin tai huonosti on sitten eri asia, jos sitä tarkoitit 'toimii tai ei toimi' toteamuksella.
ilmeisesti sulla erillinen pumppu sitten UKV:stä eteenpäin lämmitykseen ja ilman shuntteja?

Aikoinaan, kun tämä tuli, en osannut tuota ihmetellä ja puskuri asennettiin, kun sellainen vaikutti hirveän hyvältä, ihan tilavuuden kasvattamisen kannalta. Enkä ymmärtänyt tuolloin vaihtoventtiilikoneen toimintaa. Eli ulkoista pumppua ei ole ja kierto on siis käytännössä seis KV-vaiheessa.

Tosin tuon 30 minuutin KV-vaiheen aikana en ole mitään muutoksia sisäilmastossa havainnut, eikä putketkaan ole napsuneet. Eli loppujen lopuksi tuo pönttö voi olla turhakin.

[Roori]

Aikoinaan, kun tämä tuli, en osannut tuota ihmetellä ja puskuri asennettiin, kun sellainen vaikutti hirveän hyvältä, ihan tilavuuden kasvattamisen kannalta. Enkä ymmärtänyt tuolloin vaihtoventtiilikoneen toimintaa. Eli ulkoista pumppua ei ole ja kierto on siis käytännössä seis KV-vaiheessa.

Tosin tuon 30 minuutin KV-vaiheen aikana en ole mitään muutoksia sisäilmastossa havainnut, eikä putketkaan ole napsuneet. Eli loppujen lopuksi tuo pönttö voi olla turhakin.

No se on sitten lämmityspiirin laajentajana (kuumassa päässä varmaan)...kyllä se siellä hyvä on olla olemassa.

[Roori]

Piti kaivella naftaliinista F1255:n asentajan käsikirja, siellä on tuo puskurivaraajakytkentä lattialämmitykselle. Tein tuon patterilämmitykselle vanhaan kohteeseeni juurikin tuolla 3-putkikytkennällä. Tuo katkoviiva oli F1255:ssakin BT25 lämpötila-anturi esim UKV-varaajaan.



Edit: ja toimi ihan hyvin, hiukan piti hakea BT25:n paikkaa UKV:ssa ja tuon ulkoisen kiertopumpun nopeus säätää oikein. (Grundfos alpha)Taisi lopulta jäädä pienimmälle autoadapt asetukselle. Maalämpöpumppuhan muutti lämmityksen virtausta tietysti tarpeen mukaan ja se tietysti vaikutti miten tuo UKV "latautui" täyteen kun pirttiä piti lämmittää. Nyt laitan kyllä S1255:n lattialämmityspiiriin suoraan ilman ulkoista varaajaa.

Alpha1 oli autopaine-asetuksella, jotten nyt puhu ihan mitä sattuu. Täällähän on tehty aika vänköjäkin säätöjärjestelmiä varaajien kanssa. Itse en enää jaksa alkaa leikkimään, vaan tosiaan linttaan suoraan linjaan kiinni. TT:in on onneksi tarpeeksi pieni, joten ylimääräistä puskuria ei oikein fiksusti ja siististi mahdu. Luulisi että pumpun äly on parantunut, F-mallissa säätöä oli kyllä. Joku järjestelmän omaava voisi laittaa dataa tänne miten lämpötilat (varaajassa ja pumpulta/lle), pumppujen kierrosnopeudet jne. pyörivät S-mallin kytkennällä. Voi sitten ruotia onko parannusta tullut.

Kiitti, tämä selvensi tuota F-sarjan toimintaa, uudessa kohteessa LL:llä varmaan ihan ok tuupata verkostoon suoraan...ehkä tommonen @luu5 tapanen puskuri vähän parantais, pienikin semmonen...pehmentäis LV :stä vaihdon LL lämpöpulssia.

Alpha 1 siis ulkoinen pumppu?

Kuinka se F1255 sisäinen latauspumppu käyttäytyi on/off olosuhteissa, seisoiko se off aikana tyystin?

Oliko se BT25 minkälaisessa roolissa, oliko se ihan Master koko F1255:n toiminnalle eli sammui+käynnistyi sen perusteella ja myöskin jatkuvan käynnin säätö meni BT25:n mukaan, vai miten se kukkui?
Lähinnä haen mitä vois odottaa vastaavalla kytkennällä S1255:lta, ellei sitten löydy jotakuta S1255 omistajaa olemaan tuolla kytkennällä maisemissa.

[Kaltzu]

Kyllä Alpha 1 oli ulkoinen pumppu. Se oli jatkuvasti päällä eikä Nibe sitä ohjannut. Asteminuutit laskettiin BT25:n lämpötilan mukaan eli sen mukaan Nibe ohjasi tilaansa.

Kun pumppu teki KV:tä, tai sammui asteminuuttien käytyä sammutusrajalle, niin ulkoinen pumppu pyöritti UKV100:n melko nopeasti kylmäksi pattereiden kautta. Tuossa oli juuri haastetta löytää yhteiselo Niben ja ulkoisen kiertopumpun kanssa. Niben sisäinen pumppu oli off tilanteessa muistaakseni ihan pienillä kierroksilla tai sitten kokonaan pois. Sitä pystyi asetuksista säätämään.

[Roori]

Kyllä Alpha 1 oli ulkoinen pumppu. Se oli jatkuvasti päällä eikä Nibe sitä ohjannut. Asteminuutit laskettiin BT25:n lämpötilan mukaan eli sen mukaan Nibe ohjasi tilaansa.

Kun pumppu teki KV:tä, tai sammui asteminuuttien käytyä sammutusrajalle, niin ulkoinen pumppu pyöritti UKV100:n melko nopeasti kylmäksi pattereiden kautta. Tuossa oli juuri haastetta löytää yhteiselo Niben ja ulkoisen kiertopumpun kanssa. Niben sisäinen pumppu oli off tilanteessa muistaakseni ihan pienillä kierroksilla tai sitten kokonaan pois. Sitä pystyi asetuksista säätämään.

Ok, eli BT25 oli (F1255) käyntiä määräävä anturi. UKV koko tietty vaikuttaa tyhjenemisnopeuteen.

Katsoin tuota F1255 as.ohjetta ja en siitä oikein saanut ymmärrystä että sais pysähtymään kokonaan kun F1255 menee OFF!?
Tuota ei ole kuvattu oikeins mitenkään mitä tarkoittaa "auto: Kiertovesipumppu käy F1255:n toimintatilan mukaan." 
Mitähän pumppua tuo kohta  5.1.11 oikeastaan koskee?

Ihmettelyn syy on se että jos UKV/GTV:hen tjms tuodaan ulkoista lämpöä, puulämmitys tai aurinko, niin tuon F/S1255 ei saisi sekottaa sitä UKV:tä ja toisaalta ei saisi haukata sisäänsä sitä 'ylikuumaa' vettä.
Eli olis tavallaan tärkeetä että se latauspumppu on myös aina OFF jo pumppukin on OFF, BT25 sanoo ettei nyt tarvitse käydä.

[luu5]

Ok, eli BT25 oli (F1255) käyntiä määräävä anturi. UKV koko tietty vaikuttaa tyhjenemisnopeuteen.

Katsoin tuota F1255 as.ohjetta ja en siitä oikein saanut ymmärrystä että sais pysähtymään kokonaan kun F1255 menee OFF!?
Tuota ei ole kuvattu oikeins mitenkään mitä tarkoittaa "auto: Kiertovesipumppu käy F1255:n toimintatilan mukaan." 
Mitähän pumppua tuo kohta  5.1.11 oikeastaan koskee?

KV pumppua ei taida saada pysähtymään pumpun ollessa "talvitilassa". Silloin se pyörii lepoaikana AUTO asennolla tuota asetettua "nop odotustilassa" nopeutta.

[tk-]

KV pumppua ei taida saada pysähtymään pumpun ollessa "talvitilassa". Silloin se pyörii lepoaikana AUTO asennolla tuota asetettua "nop odotustilassa" nopeutta.

Kyllä omassa pumpussa pysähtyy auto-asetuksella. Se on toki F1145, mutta eiköhän nuo asetukset toimi samalla logiikalla. Toki meillä on kytkettynä ulkonen anturi bt25, niin olisiko sitten tuon anturin ollessa kytkettynä automaatti semmoinen, että olettaa järjestelmässä olevan ulkoisen pumpun ja sen takia sisäinen pysähtyy?

Eikun taitaa mennä juuri niin, että autolla ei pysähdy, mutta jos laittaa "ajoittainen", niin silloin käy vain pumpun käydessä. Nopeus sitten automaatilla. Tarkistan vielä illalla miten nuo on. Niinhän se tuossa ohjeessakin sanotaan.

[luu5]

Kyllä omassa pumpussa pysähtyy auto-asetuksella. Se on toki F1145, mutta eiköhän nuo asetukset toimi samalla logiikalla. Toki meillä on kytkettynä ulkonen anturi bt25, niin olisiko sitten tuon anturin ollessa kytkettynä automaatti semmoinen, että olettaa järjestelmässä olevan ulkoisen pumpun ja sen takia sisäinen pysähtyy?

Eikun taitaa mennä juuri niin, että autolla ei pysähdy, mutta jos laittaa "ajoittainen", niin silloin käy vain pumpun käydessä. Nopeus sitten automaatilla. Tarkistan vielä illalla miten nuo on. Niinhän se tuossa ohjeessakin sanotaan.

Totta, tuolla AJOITTAINEN asetuksella sen saa pysähtymään. Onkos tämä se, mitä @roori halusi?

[Roori]

Totta, tuolla AJOITTAINEN asetuksella sen saa pysähtymään. Onkos tämä se, mitä @roori halusi?

Juu, bt25 hoitaa lämmitys/kompura käskyt käydä tai pysähtyä + nopeuden säädön ja jos kompura ei käy niin ei saa käydä latauspumppukaan.

[PS]

Mielenkiintoista. Edellisessä valikossa vaikutetaan seuraavan valikon toimintaan.
Täytyi käydä vaihtamassa. Kiertovesipumppu on hurissut tähän saakka 15% nopeudella turhaan ulkoisen pumpun pyörittäessä vettä bufferista lattialämmitykseen.

[Roori]

Kyllä omassa pumpussa pysähtyy auto-asetuksella. Se on toki F1145, mutta eiköhän nuo asetukset toimi samalla logiikalla. Toki meillä on kytkettynä ulkonen anturi bt25, niin olisiko sitten tuon anturin ollessa kytkettynä automaatti semmoinen, että olettaa järjestelmässä olevan ulkoisen pumpun ja sen takia sisäinen pysähtyy?

Eikun taitaa mennä juuri niin, että autolla ei pysähdy, mutta jos laittaa "ajoittainen", niin silloin käy vain pumpun käydessä. Nopeus sitten automaatilla. Tarkistan vielä illalla miten nuo on. Niinhän se tuossa ohjeessakin sanotaan.

No oletko tarkistanut?

On tuo manuaali ainakin tuossa kohtaa saatu kyllä aika 'huonoksi'  ...lisäksi taitaa puuttua kokonaan kohta mitä tapahtuu kiertopumpulla jos on kompura rikki ja toimii sähkökattilana!?

[tk-]

No oletko tarkistanut?

On tuo manuaali ainakin tuossa kohtaa saatu kyllä aika 'huonoksi'  ...lisäksi taitaa puuttua kokonaan kohta mitä tapahtuu kiertopumpulla jos on kompura rikki ja toimii sähkökattilana!?

Enpä ollut muistanut, mutta nyt vääntäydyin alakertaan katsomaan. Eli tosiaan tuo ”ajoittainen” on käytössä ja silloin kiertopumppu ei pyöri odotustilassa. Itsellä tuo nopeussäätö on manuaalilla tuon otsikossakin mainitun varaajan takia.

[Roori]

Enpä ollut muistanut, mutta nyt vääntäydyin alakertaan katsomaan. Eli tosiaan tuo ”ajoittainen” on käytössä ja silloin kiertopumppu ei pyöri odotustilassa. Itsellä tuo nopeussäätö on manuaalilla tuon otsikossakin mainitun varaajan takia.

Ok...
Sulla on/off joten senkin takia kierrosluvun 'auto' ei liene saavuta mitään...muutenkin kävisi melko vakio speediä...

[Roori]

Näillä latauspumpuilla näkyy olevan toiminnallisuus ero F ja S sarjan pumpuilla:
F pumppu pysähtyy heti kun kompura seis S käy vielä 20s kun kompura seisahtuu...