Mitoituspyyntö OKT Hki

[kysymysmerkki]

Hei

Pyytäisin ystävällisesti mitoitusta Helsinkiin uudiskohteeseen (OKT). Liitteenä myös avuksi energiatodistus, jossa e-luvun laskennan tulokset.

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Helsinki
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 2020, tasamaa
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen. Uudiskohde
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Vesikiertoinen lattialämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Koneellinen IV LTO, maaviileä kahdella puhallinkonvektorilla
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
Ulkoseinä ulkoilmaa vasten 232,6 m2. Ulkoseinien pituus: 14,57 + 13,67 + 6,97 + 5,9 + 7,6 + 8,67 = 57,38 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Ulkoseinän rakenne:
Ulkoverhouspaneeli 23 mm
Ilmaväli
Ulkoseinäelementti 271 mm
- tuulensuojakipsilevy 9 mm
- kantava runko 198 mm
- puukuitueriste 246 mm
- ekopaperi X5
- seinälevy 13 mm
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 2 (ei kellaria)
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Huoneistoala: Alakerta 137 m2, yläkerta 77 m2, kerrosala: AK 161 m2, YK 91 m2
Rakennustilavuus (m3): 940
Rakennuksen ilmatilavuus (m3): 630
Maanpäällinen kerrostasoala (m2): 256.9
Lämmitetty nettoala Anetto (m2): 224.5
- Huonekorkeudet kerroksittain? Alakerta 2,92 m, yläkerta 2,6 m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Tuulettuva alapohja, ontelolaatta 265 mm, lämmöneriste (EPS 200) 200 mm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Puukuitueriste 500 mm
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?  3-lasiset (2+1) ikkunat, Ikkuna-ala 25,7 m2, ikkunoiden pinta-ala 10,7 % kerrosalasta, U-arvo 1
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei ole
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Ei tietoa, (puolilämmin varasto sähköisellä lattialämmityksellä)

Pystyisikö näillä tiedoilla saamaan laskelman? Kiitos etukäteen.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”kysymysmerkki”   HELSINKI   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C  -  menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C
- Talon alakerta 2020: Lattialämmitys, 22°C, 140 m2, 409 m3:      3,79 kW   12 585 kWh
- Talon yläkerta 2020: Lattialämmitys, 22°C, 80 m2, 208 m3:      1,99 kW   5 838 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   5,79 kW   18 423 kWh

• Kiinteistö,  220 m2,  617 m3    5,0 COP   5,36 kW   18 423 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,253 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,91 kW   7 500 kWh
- Yhteensä      4,0 SCOP   7,3 kWh   25 923 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 960 kWh   0,55 kW   23 963 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   23 963 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan         7,30 kW   23 963 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 75   Luokka = A )   23 963 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   7,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -27 °C
- Maasta kerätään    ( 4 COP)   5,8 kW   18 000 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      5 963 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   5 963 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     1 675 kWh

• Tarvitaan 165 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,44 l/s (= 26,4 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 161 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.    Poraussyvyys   165 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 165 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   330 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,44 l/s = 26,4 l/min = 1584 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      38 kPa = 0,38 bar
Tai.:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 382 metriä  = 1 x 400 m PE50x4.6  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m      23 kPa = 0,23 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.