Mitoituspyyntö

[Repasu]

Moro! PILPistä hajosi kompura, joten nyt on hankinnassa uusi järjestelmä. Laitteena ollut Nibe Fighter 410P, joka varmaan on jo lähtöjään ollut alimitoitettu. Tässä talosta tietoja.

- talo sijaitsee Vesilahdessa, Vaajatalon suurelementti, rakennettu 2006, yhdessä tasossa
- kun PILP oli kunnossa, niin kokonaissähkönkulutus oli noin 18-20.000 kWh/vuosi ja nyt kompuran rikki olessa noin 28.000 kWh/vuosi, polttopuuta lämmitykseen käytetty noin 3 kuutiota vuodessa
- lattialämmitys, PILP hoitanut ilmanvaihdon
- ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus 114,60 m
- ulkoseinien lämpöeristeen paksuus 200 mm, ulkoseinän kokonaispaksuus 235 mm
- lämmintä tilaa 162 m², osassa taloa saksiristikko, lämmitettäviä kuutioita noin 450
- keskimääräinen huonekorkeus 280 cm
- maanvarainen laatta, lämpöeriste EPS 200 mm
- yläpohjan lämpöeriste levyvilla 100 mm + puhallusvilla 300 mm
- 3-lasiset ikkunat, joiden ala normaali

Tarjolla on maalämpöä, vesi-ilmalämpöpumppua ja poistoilmalämpöpumppua. Mikähän näistä meidän taloon parhaiten sopisi ja minkälaisilla laitteilla?

Kiitos!

[tomppeli]

Onko:
" - ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus 114,60 m "
tosiaan noin paljon?

[Repasu]

Anteeksi, laskuvirhe eli oikea pituus on 66,0 m.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Kiitos korjauksesta.
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”Repasu”   VESILAHTI   (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C  -  menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C               
- Talo 2006: Lattialämmitys, 21 °C, 162 m2, 454 m3:   6,01 kW   19 414 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   6,01 kW   19 414 kWh

• Kiinteistö,  162 m2,  454 m3    5,0 COP   5,60 kW   19 414 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,157 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,21 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,3 SCOP   6,8 kWh   24 214 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 144 kWh   0,60 kW   22 070 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   22 062 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan   6,50 kW   22 054 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      8 kWh
  Yhteensä  (Epävirallinen E luku = 107   Luokka = C )   22 062 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   6,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   6,8 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 °C
- Maasta kerätään    ( 4,3 COP)   5,4 kW   16 920 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      5 150 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh) 5 150 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     1 295 kWh

• Tarvitaan 179 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,41 l/s (= 24,6 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 175 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.    Poraussyvyys   179 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 179 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   358 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,6 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,41 l/s = 24,6 l/min = 1476 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,41 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   36 kPa = 0,36 bar

Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 400 metriä  = 1 x 400 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m   55 kPa = Huono
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 400 metriä  = 1 x 400 m PE50x4.6  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m   20 kPa = 0,2 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Repasu]

Paljon kiitoksia! Saamissani tarjouksissa porakaivot ovat 140 - 150 m. Jos nyt porataan esim. 150 m kaivo, niin mihin se vaikuttaa verrattuna 179 m kaivoon?

[Kuumaa_kalliosta]

Jos nyt porataan esim. 150 m kaivo, niin mihin se vaikuttaa verrattuna 179 m kaivoon?

Liian matala lämpökaivo aiheuttaa sen, että tarvitaan enemmän sähköenergiaa talon tarvitseman lämpöenergian tuottamiseen. Varsinkin pitkillä pakkasjaksoilla lämpöpumppu joutuu tuottamaan merkittävän osan talon tarvitsemasta energiasta sähkövastuksilla, kun maasta ei saada riittävästi lämpöenergiaa.

Matalassa kaivossa keruuneste ei lämpene yhtä hyvin ja keruupiirin hyötysuhde on heikompi. Lepojaksot jäävät lyhyemmiksi ja keruunesteen lämpötilaa laskee laskemistaan.

Pahimmassa tapauksessa keruunesteen lämpötilan laskiessa liki kymmeneen pakkasasteeseen lämpöpumppu lopettaa keruun toiminnan ja lämmitys on sähkövastusten armoilla, jos koko pumppu enää suostuu toimimaankaan.

Pitkässä juoksussa kallioperä maapiirin ympärillä jäähtyy pikku hiljaa ja kallioperästä vuosittain saatava lämpömäärä alkaa hiipua.

Varmuuden vuoksi kannattaa sijoittaa lämpökaivon lisämetreihin, se on kuitenkin niin pieni osa investoinnista ja niin tärkeä osa investointia. Mielummin kolmekymmentä metriä liikaa kuin kolmekymmentä metriä liian vähän.

[Repasu]

Kiitos tiedosta. Kuinka hyvin kaivojen tekijät avaavat näitä alla olevia tietoja?

 Tarvitaan 179 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,41 l/s (= 24,6 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 175 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.    Poraussyvyys   179 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 179 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   358 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,6 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.         

[Skipi]

Niben F1255 1,5 -6 ja vallox lto näillä on muutama pilppi korvattu. Meillä sähkönkulutus tippunut ekana vuonna 14 000 kwh. Ja tosiaan alimitoitettu tuo 410p siitähän löytyy samat 2 KW lämmitystehoa kuin LTO sta eli se on suorasähkölämmitys.

[Repasu]

Kiitos Skipi tiedosta. Tässä nyt pähkäilen maalämmön ja vesi-ilmalämpöpumpun välillä, että kumpi näistä olisi parempi valinta?

[Skipi]

Olen huomannut pilpin kanssa että sähköä voi kulua kylmänä pakkaspäivänä 200 kwh vuorokaudessa. Siksi halusin välttää tilannetta jossa ostaa vilpin joka sammuttaa itsensä kun pakkasta yli -20 ja lämmittää pelkällä vastuksella. Joten pelasin varman päälle. Maalämmön ja vilpin hinnan eroa tasaa kotitalousvähennys kun kaivon poraus on lähes kokonaan työtä jonka saa vähennettyä verotuksessa. Lisäksi mlp on hiljainen laite joten siitä ilosta maksaa mielellään kun pääsee rämisevästä pilpistä eroon. Vilp saattaa pitää ulkoseinällä myös jonkinmoista mekkalaa.

[Repasu]

Tämä oli hyvää tietoa, kiitos!

[tomppeli]

Kiitos tiedosta. Kuinka hyvin kaivojen tekijät avaavat näitä alla olevia tietoja?

 Tarvitaan 179 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,41 l/s (= 24,6 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 175 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.    Poraussyvyys   179 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 179 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   358 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,6 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.       

Kyllä kaivojen tekijät yleensä tietävät ja tuntevat nämä asiat ihan hyvin.