Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema  (Luettu 9979 kertaa)

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« : 13.02.20 - klo:11:05 »
Rohkenen aloittaa uuden ketjun, jossa yritän pohtia omaa projektiamme eri kanteilta lähinnä vastaavaa suunnittelevien tueksi. Kommentit varmastikin kovinkin tervetulleita.
Vuosi maalämpöä takana (11.2.2019 – 10.2.2020). Pumppuna Nibe 1155 Jämän kuorilla. Siis Nibe 1255, mutta erillisellä isommalla käyttövesivaraajalla. Mitoituksessa oli keskeisenä suureena edellisten asukkaiden vuoden sähkönkäytön huippuarvo – 32 000 kWh (vaihteluväli 27 000 – 32 000 kWh). Aiemmin lämmitysmuotona yösähköllä lämpenevä vesivaraaja ja erillinen boileri. Lähestymistapa hankkeeseen on lähinnä ”innokas poika” - pohjalta.


Vuoden aikana:
Käynnistysten lukumäärä 612
Kokonaiskäyttöaika 5623 h
-   josta käyttövesi 767 h
Keskimääräinen käyntiaika 9 tuntia 10 minuuttia

Pumpulla tuotettu energia BF1:
Lämmitys 14 175 kWh
lv lämmitys 2856 kWh
Yhteensä: 17 031 kWh

Sähkölaitoksen mielipide sähkön kokonaiskulutuksesta samalla aikajaksolla 12 091 kWh eli 40 kWh / m2

Havaintoja:
Viime kuukausien keleillä pumppu käy ilmeisesti varsin hyvällä hyötysuhteella, eikä vertailu vuosien välillä ole hedelmällistä. Menovesi kosteiden tilojen kerrokseen pyörii nollakeleillä pääosin 25,5 asteen (lämpökäyrä 2 +1, minimi meno 25 astetta) ja muihin kerroksiin 23 asteen (lämpökäyrä 2 -1) ympärillä. Molemmissa kierroissa oma ulkoinen pumppu, matalamman lämmön kierto shuntattu. Logintutkijalla COP lähes poikkeuksetta lämmitykseen 5.8 ja käyttöveteen 3.3 – 3.5. Tiedä sitten kuinka luotettava tieto tuo on? Koneen kiertovesipumpun nopeus hakenut lopulta 57% nopeuden pikkutehoilla lämmitystä puksuteltaessa. Käyttöveden lämmitykseen on mennyt suhteellisen paljon energiaa. Uusin softa tuntuu sopivan tähän kiinteistöön edellistä paremmin rauhoittaen varsinkin kiertovesipumpun toimintaa käyttövettä tehtäessä. Muutenkin koneikko reagoi joustavammin muutoksiin mahdollistaen myös omalta osaltaan asteminuuttien lisämiinustamisen (kelien mukaan asetuksena 220 – 380). -10 asteen pakkasella lämmönkeruunesteen lämpötila 1.8 / -1.4 astetta.

Kustannuksista:
Menisikö tuo pyöreästi arvioiden siten, että MLP on ottanut vuodessa sähköä n. 4600-4800 kWh. Erinomaiseksi ostokseksi osoittautunut 450 euron lämpökamera on tuonut esille yllättäviä paikkauskohteita ja asennusmokia, joiden korjaus on myös vähentänyt merkittävästi energianhukkaa. Yläkerran katossa näkyi epätasaista lämpötilajakaumaa, villoituksia korjattiin ja samalla yläpohjan tasaiselle osalle lisättiin levyvillaa 10 cm (30 -> 40 cm). Tämä on lisännyt asumismukavuutta, esim, yläpohjassa kulkevien ilmanvaihtoputkien kondensoima kosteus venttiileihin on loppunut. Kuivaa ilmaiskoivua palaa takassa lämmityskaudella 20 kg panos joka toinen ilta (= 80% hyötysuhteella 6000 kWh / 6 kk) edellisten vuosien tapaan. Iso avoin olohuone, piippuhyllyn makuuhuoneissa puurunkoiset lattiat ja huonetermostaatit. Ylilämmitys ei ole ollut ongelma.
Kokonaisuutena säästettävä lämmitysenergian määrä voisi olla vuositasolla 16 000 - 19 000 kWh luokkaa.
Avaimet käteen -kokonaiskustannus maalämmöstä oli 21 700 euroa pitäen sisällään vanhan raudan purun. Kustannuksia saatiin jaettua kahdelle verotusvuodelle, jolloin yhden hengen kotitalousvähennys tuli täytenä kolmeen kertaan. Oma arvonsa on ammattitaitoisella ja hyvän työmoraalin omaavalla asentajallakin, jolle olen muutaman kerran soittanut mieltäni askarruttaneesta kysymyksestä. Piipahtipa kertaalleen samantien työmatkallaankin, kun en ollut tajunnut sihdin tukkeutumisen olevan hälytyksen syynä. Projektin eri osa-alueita en edes harkinnut kilpailutettavaksi erikseen tiukan aikataulutuksen ja mahdollisten ongelmatilanteiden vastuunjakokysymysten vuoksi.
Lämmitysmuodon vaihdon rahallista säästöä syö osittain se, että yösähköä ei hyödynnetä pumpun käydessä nyt yötä-päivää. Kiinteistön sähkönkäyttö jakautuu nyt 2:1 päiväpainotteisesti. Aiemmin 1:4 . Yösähkön korkea perusmaksu lisää kustannuksia siten, että vuosikustannus on nyt 2-tariffilla (6 / 4.75 + perusmaksut) 727 euroa + siirto 1443 euroa, yhteensä 2170 euroa. Yleissähkönä samalta toimittajalta toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksella  kustannus olisi listahinnoin 726+1374=2100 euroa vuodessa. Onko tuossa nyt laskuvirhe, vai onko a) siirtomaksu noin posketon b) yösähkö noin hyödytön?
Toisaalta siirtomaksuihin tulevan Tehomaksun kustannuksia säästyy. Vanhalla varaavalla yösähkölämmitteisellä vesipöntöllä maksimi tuntikulutus oli peräti 21,5 kWh ja nyt uudella järjestelmällä 9,5 kWh. Helenin voimassa olevalla hinnastolla (1,59 / kW, 1kk) säästö tästä olisi vuositasolla 410 – 181 = 229 euroa.

Pohdintaa:
Kaikkien kustannusten tavoiteltu seitsemän vuoden takaisinmaksuaika onnistunee, vaatii kyllä kotitalousvähennysten huomioimisen. Omalle työlle ei ole annettu hintaa, mutta ei toisaalta takuutakaan. Lämmitystarve pumpulta on ollut yllättävänkin pieni talon koko huomioiden. Vanhan lämmitysjärjestelmän hyötysuhde oli ilmeisen vaatimaton – tätä ei mitoituksissa pysty oikein ennakoimaan.
Huomaan myös tulevani sallivammaksi vastusten käytön suhteen. Pidemmän saunomisen ja suihkuttelun myötä asteminuutit painuvat pitkälle pakkaselle ja kirimisessä olen sallinut viime aikoina vastusten käyttöä koneen huudattamisen sijasta. Pumppujen kierrosten nousu nostaisi sähkön kulutusta myös, vähemmän kylläkin. Hukkalämmön määrä konehuoneessa on vähentynyt merkittävästi laskien tilan lämpötilan siedettäväksi. Koko järjestelmän melutaso on yllättävän matala ja metelistäkin suurin osa kahdesta ulkoisesta kiertovesipumpusta. Alla tolpat sähkönkulutuksesta vaihdon ajoilta. Kovimmat pakkaset helpottivat asennuksen aikoihin, mutta silti varsin komeata katseltavaa.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #1 : 13.02.20 - klo:11:13 »
Jaha, kuvan liittäminen ei onnistukaan.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #2 : 13.02.20 - klo:11:15 »
Oma sahköenergian hinta samalle kulutukselle 1-aika sähöllä olisi 602€...itse olen ajatellut että päivä/yö sähkö ei aiheuta muuta kuin lisää rahan menoa...

Hyvä lopputulos kumminkin jos 7v toteutuu avaimet käteen projektille, täällä meni 5.5v itse projektoiden (halvemmilla energiahinnoilla laskien, kun aika oli eri)

Poissa luu5

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 768
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #3 : 13.02.20 - klo:21:36 »
Pidemmän saunomisen ja suihkuttelun myötä asteminuutit painuvat pitkälle pakkaselle ja kirimisessä olen sallinut viime aikoina vastusten käyttöä koneen huudattamisen sijasta.

En tiedä mikä ongelma on asteminuuttien oleminen (reilusti) miinuksella. Meillä ne pyörivät lämmityskaudella -250 huudeilla koko ajan. Vastukset naksahtavat vasta -500. Tosin en tiedä mikä on reilusti, meillä käynnistyminen -180.
Kanta-Häme, puutalo (2003), 170m2 1,5 krs lattialämm. rossi + 30m2 AT ML konvekt. 2003 - 2018 Nibe 410P (ka. 21MWh/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM + UKV100, Vallox 110MV, 219m kaivo/219m akt (nyt 9,3MWh/v)

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #4 : 13.02.20 - klo:22:35 »
Tällä hetkellä asteminuuttiasetus -250 ja lisälämmön käynnistysero 330. Saunomisen jälkeen -750 arvoissa oli palauttamista ja pumppukin joutui jumpalle pakkasen samalla kiristyessä yöksi.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #5 : 15.02.20 - klo:16:40 »
Uusi yritys
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #6 : 15.02.20 - klo:16:43 »
Onhan siinä iso muutos.!
Kokonaiskulutus meni karkeasti ottaen melkein 1/4 -osaan.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #7 : 02.03.20 - klo:19:39 »
Viimeisen viikon aikana lämpötilat ovat sahanneet kovasti ja pumppu tuntuu skaalautuvan muutoksiin hyvin kompressorin pysyessä koko ajan käynnissä. Reissuviikon käyrät ohessa. Sähkösopimuskin päivittyi yleissähköön kustannusten asettuessa tällä kulutuksella 639 + 1374 = 2013 euroon vuodessa. Satanen - pari tästäkin kotiinpäin.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #8 : 08.03.20 - klo:08:22 »
Ihmettelin tuossa edellä runsaahkoa energiankäyttöä käyttöveteen. Mittailin suihkukahvojen virtaamia ja sieltä löytyi yksi selitys. Mittaukset kylmä vesi täysillä, aika 9 l ämpärin täyttymiseen. 15 min. suihkuttelulla kulutettava vesimäärä perässä

Vanhat kahvat:
Oras Apollo 47 s, 172 l
Oras Sensiva 49 s, 165 l

Uudet kahvat:
Oras Natura perusasetuksella 53 s, 152 l
                   Eco-asetuksella 1 min 33 s, 87 l

Tähän mennessä kokeilleilta eco- asetuksesta puoltava lausunto. Luulisi muutosta tulevan tällä 2+4 kokoonpanolla.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #9 : 08.03.20 - klo:10:26 »
Uudet vettä säästävät suihkut suihkuttelevat vain noin 6-12 litraan minuutissa.
Vanhat suihkut yleensä noin 20-25 litraa minuutissa.
Ovatko nuo kertomasi arvot oikein?

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #10 : 08.03.20 - klo:10:37 »
Eikös tuo mene 15 min. suihkuttelulla noihin litramääriin. Sekä Apollo, että Sensiva ovat tänäkin päivänä myydyimpiä malleja.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #11 : 17.06.20 - klo:21:55 »
Olen hakenut säätöjä kesälle. Porukan seilatessa lomilla sinne-tänne näyttää n. kahdelle hengelle sopivina säätöinä tarjoutuvan:

Käyttöveden lämmityksen:
- käynnistys: 38 astetta
- pysäytys: 41 astetta

Asteminuutit: 440

Kosteiden tilojen lattiat lämpimänä (asetuksena  minimilähtö 25 astetta) kesälläkin. Kiertoveden lämpötila putoaa tosi hitaasti. Noilla asteminuuteilla lähtövesi bufferista ehtii laskea luokkaan 23.4 astetta ennen kompuran käynnistymistä. Käyttöveden lämpötilan pudotus vähensi käynnistysten määrää reilusti ja tällä hetkellä niitä 2-3 / vrk.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #12 : 27.12.20 - klo:20:41 »
Tuumailuja:

Aiemmin oli keskusteluissa hyvä vinkki siitä, miten tässä laitteessa kiertopumpun saa asetuksista lepovaiheessa pois päältä ulkoisten pumppujen pyörittäessä kiertoa bufferista piireihin. Valikoista muutos vähän epälooginen. En oikein keksi syytä, miksi tuon kierron pitäisi pyöriä muun koneen huiliessa.

Käytännössä meno-minimi 25 astetta tarkoittaa sitä, että bufferista lähtevä menovesi (BT25) ehtii laskea 22.5 – 23.5 asteeseen ennen asteminuuttirajan täyttymistä ulkoisen pumpun hoitaessa kierrätystä. Tässä tulee haaste, mikäli asteminuuttiraja on säädetty suureksi ja samanaikaisesti rajan täyttymisen aikoihin tarvitaankin pidempää käyttöveden lämmitystä. Lämmitysvelkaa kertyy rutkasti lisää ja koneikko alkaa puskea raivolla lämpöä taloon saatuaan taas luvan lämmitykseen. Tuossa yhteydessä tuntuu helpottavalta sallia sähkövastukset hetkeksi käyttöön. Buffer on vaatimattoman kokoinen ja hyöty näyttää jakavan mielipiteitä. Kompressorin käynnistysmäärä kuitenkin nyt 10,5 kuukaudessa n. 500 kertaa, joten ainakaan pahasti ei metsässä olla.

Käyttövesivaraajan lämpöjä olen pudottanut vedentarpeen perusteella. 300 litran varaaja antaa lasketella lämmöt matalammalle ja pysäytys 43 astettakin on riittänyt hyvin, kunhan muistaa laittaa lisälämmityksen päälle ennen saunomista. Termiset desinfioinnit tarvittaneen säännöllisesti, joskin putkitusten ollessa pitkiä virtaamat ja veden vaihtuvuus ovat varmastikin myös keskiössä pöpöjen poissa pitämiseksi.

Kaivoissa on riittänyt lämpöä. Jälkiviisaana olen pohtinut, olisiko yksi kaivo ollut parempi ratkaisu. Alunperin tarjouksissa kaivoja 1 kpl / 180m. Sitten keskustellen noustiin  jo 208 metriin ja lopulta päädyttiin näihin 2 x 130 m kaivoihin niiden välimatkan ollessa v. 2018 suosituksen mukaisesti 15 m. Ilmeisesti maaperän lämmöntarjonta hupenee nyt vuosien mittaan joutuisammin ja annon tasaantuminen tapahtuu vasta tulevina vuosina. Toisaalta talvien leudontuessa lämmönkysyntäkin laskee. Ehkä olisi pitänyt lystin maksajana pyytää esim. yksi 230 m kaivo. Eipä tarvitsisi tätä asiaa pohtia.

Mainostan edelleen alkuvaiheen lämpökamerainvestoinnin hyödyllisyyttä. 450 euron investoinnilla on saatu aikaiseksi monenlaista asumismukavuutta lähinnä vetoisuuden vähenemisenä. Esille tulleita puuttuvia karmitiivisteitä ja kokonaan tiivistämättömiä sokkeliläpivientejä on paikkailtu pikkurahalla. Lämmityspiirejä on talossa monta ja tavoiteltujen huonelämpöjen säätäminen jakotukin paluuta kuristamalla on yksinkertaista laattalattioiden pintalämpötilaeroja seuraamalla. Samalla kameralla on kuvattu jo monta lähipiirin kiinteistöä ja jeesattu sähkömiestäkin oikosulun paikantamisessa.

Sähköenergian kulutus alkaa olla kohdillaan kiinteistön koko huomioiden, eikä oikein helppoja kehityskohteita ole jäljellä. Kellarin 125mm ilmanpoiston kanavapuhaltimen vaihdoin PAX EOS 100H- ilmanvaihtolaitteeseen. Talon ilmanvaihto on hivenen persoonallinen. Ilmanvaihtolaitteita on nyt kolme. Kellarissa tuo PAX ja ILTO 300 ( = Onninen LTO 100), sekä kahta ylintä kerrosta varten alkuperäinen Vallox MUH Ilmava Digit. Vuosituhannen vaihteessa ei ainakaan täällä ole ollut tapana eristää ilmanvaihtoputkia. Talvipakkasella kalustelevy turvotteli reunastaan ja kotelointien sisältä löytyikin pakkaskuurainen tuloilman putki ja ilmanvaihtokoneen katto lainehti kondensoituneesta kosteudesta.

Vuoden 2020 kulutus menee himpun päälle 10 500 kWh.

Tämä foorumi on helmi lajissaan ja keskustelu asiapitoisen asiallista. Ilahduttavasti asioista ymmärtävät jakavat tietämystään ja auttavat ongelmatilanteissa itseni kaltaisia noviiseja – iso KIITOS!
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #13 : 28.12.20 - klo:10:39 »
...Kaivoissa on riittänyt lämpöä. Jälkiviisaana olen pohtinut, olisiko yksi kaivo ollut parempi ratkaisu. Alunperin tarjouksissa kaivoja 1 kpl / 180m. Sitten keskustellen noustiin  jo 208 metriin ja lopulta päädyttiin näihin 2 x 130 m kaivoihin niiden välimatkan ollessa v. 2018 suosituksen mukaisesti 15 m. Ilmeisesti maaperän lämmöntarjonta hupenee nyt vuosien mittaan joutuisammin ja annon tasaantuminen tapahtuu vasta tulevina vuosina. Toisaalta talvien leudontuessa lämmönkysyntäkin laskee. Ehkä olisi pitänyt lystin maksajana pyytää esim. yksi 230 m kaivo. Eipä tarvitsisi tätä asiaa pohtia.

Footerissasi:
Lainaus
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Kiitos sinulle, että olet jakanut arvokkaita kokemuksiasi täälllä.
Tuumailit kaivoista ylläolevassa lainauksessa.
Lähdin mukaan pohdintoihisi ja kokeilin, mitä laskentaohjelma sanoisi asiasta.

Kaivoissa 2 x 126 m aktiivisyvyyttä. Kokonaissyvyys 2 x 130 m. Kaivojen etäisyys toisistaan noin 15 m.
Laskentaohjelman mukaan Pirkanmaalla tuosta voitaisiin otta vuodessa lämpöenergiaa noin 18500 kWh.
(COP arvolla 5 tulisi taloon lämpöenergiaa vuodessa noion 23125 kWh.)
Yhtenä kaivona se olisi noin 196 metriä, josta 192 metriä aktiivisyvyyttä.

Laskentaohjelmakaan ei ole mikään ehdoton totuus, se voi olla hyvä veikkaus asiasta.
Koskaan ei tiedä sitä, mitä tuolla maan uumenissa on.
TRT -mittaus tai muutaman vuoden kokemus kaivon käytöstä kertoo totuuden siitä, mihin kaivo pystyy.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #14 : 28.12.20 - klo:11:23 »

Vuoden 2020 kulutus menee himpun päälle 10 500 kWh.

Saat sitten helposti vertailut suorasähköaikaan ottamalla huomioon astepäivät vertailtavilta vuosilta... siirtoyhtiöltä vertailtavien jaksojen sähkökulutukset...

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #15 : 03.01.21 - klo:17:52 »
Kaivoissa on lämpöä riittänyt. Kovempia pakkasjaksoja ei edelleenkään ole ollut. Nyt tasaisella lämmityksellä -3.5 asteen pakkasella kaivolta tulee 2.7 asteista ja kaivolle palaa -0.5 asteista lämmönkeruunestettä. Suurempi ja pitkäkestoisempi käyttöveden tarve kyykkää tuloa asteella, mutta lämpötila palautuu nopeasti ennalleen. Lämmitysveden lämpötila pumpulta bufferiin 26.1  astetta, bufferista kiertoon tasaisesti 25.6 astetta ja pumpulle kokoojaputkesta palaava 24.3 astetta. Näillä lämpötiloilla saavutettava COP on varmaankin kohdillaan.

Pumppu puksuttaa pikkutehoilla jatkuvaa käyntiä: 23Hz, lämmönkeruupumppu (GP2) 11%. Lyhyellä seurannalla koneen laskurin mukaan tuotettu lämmitysenergia viimeisen 5 tunnin aikana n. 13 kWh.

Kuinka pitkään kahden kaivon systeemillä menee lämmöntuoton tasaantumisessa. Arvio on tietysti tapauskohtaista, mutta puhutaanko kahdesta vai kymmenestä vuodesta?
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #16 : 16.01.21 - klo:09:19 »
-10 - helpottaa...
Tulipahan systeemit koeponnistettua. Pakkanen kiristyi varsin nopeasti, lämmitettävää massaa on paljon ja kylmillä keleillä porukkaa oli jonoksi asti menossa kuumaan suihkuun.

-23 C alitukset näyttivät olevan kaivoille kova rasti. -1 / -4 tilanteessa itseltäni meni pupu pöksyyn ja laitoin 1 kW lisävastuksen päälle. Nibessä näyttää olevan fiksu asetus vastuksille: asetetun ajan keskilämpötilan ja asteminuuttirajan alittuessa menevät vastukset päälle asetetulla kaskadilla. Vastukset pysyvät päällä, kunnes keskilämpötila ylittyy.

Tuo 1 kW riitti tasoittamaan tilanteen ja vastus pysyi päällä n. vuorokauden mahdollistaen isännän rauhalliset yöunet ja tuoden kustannuksia 2,75 euroa.

Samalla tuli mittailtua ilmanvaihdon lämpötiloja. Saneerauskohteeksi tarjoutui alkuperäinen ilmanvaihtokone, joka pystyi tarjoamaan 4 C tuloilmaa, vaikka lisävastus oli päällä koko ajan.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #17 : 29.01.21 - klo:18:10 »
Päälämmöntuottaja on jo pelikentällä, lämmönhukkaajissa on vielä saneerattavaa. Pumpun asennuksen jälkeen on jo vaihdettu kahdesta pienestä kellarihuoneesta Östbergin 20 l /s ulosheittävä kanavapuhallin Pax:in speksien mukaan alkaen 5.5 l/s virtausnopeudella toimivaan, mutta 75 – 80 % hyötysuhteella toimivaan LTO-laitteeseen. Samalla puhaltimen ujellus vaihtui tosi hiljaiseksi huminaksi.

Toinen kellarin ilmanvaihtolaitteista on menossa vaihtoon. Ilto 300 (= Onninen 100) puhaltaa 41 W kuluttaen jotakuinkin 30% hyötysuhteella ja pienimmällä nopeudella 30 l/s ilmaa ulos yhteensä 104 kuutiometrin huoneista. Jo -5 asteen pakkasilla kone sulattelee kennoja jatkuvasti invalidisoiden loputkin lämmön takaisinotosta. Kellarissa seisookin asennusta odottamassa Vallox 51 MV (1800 e) mahdollistaen muodollisesti sopivan 15 l/s virtauksen n. 70% hyötysuhteella.

Suurempana saneerauksena suunnitelmissa Valloxin vaihto esim. pienillä liitosmuutoksilla tilalle sopivaan venykuutiokoneeseen (Vallox 125). Sitten täytyykin hakea taas tasapainoa laattalattioiden hivenen viilentyessä lämmitysenergian tullessa enemmän ilmanvaihdon mukana. Eniten vaihdossa mietityttää jäteilmakanavan kulku eristämättömänä välipohjarakenteissa. Muodostuuko putken ulkopinnalle kondensaatiota jäteilman lämpötilan pudotessa hyötysuhteeltaan paremman laitteen ansiosta. Jäteilmakanava pitäisikin varmaan kaivaa alaslasketusta katosta ja kondensioeristää. Tuon vanhan koneen hyötysuhde on varmaankin lähinnä surkea, mikä ei auta pakkasilla asiaa yhtään – kuten nyt on nähty.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #18 : 31.01.21 - klo:10:05 »
Jäin miettimään kaivojen lämmönluovutusta. Heti pakkausten lauhduttua kierrätin pelkkää  lämmönkeruupumppua. Maasta nousi 3.8 asteista lämmönkeruunestettä. Itselleni on muodostunut ajatus, että kaivojen antolämpötila on keskeisesti kiinni lämmönkeruupumpun kierrosnopeudesta. Ilmojen pakastaessa tulolämpö maasta laskee tasaisesti pakkasiin korreloiden invertterin nostaessa nopeutta. Sitten -23 jälkeen pudotus on nopeaa jonkinlaisen kynnyksen ylittyessä.

Ensimmäisenä ajatuksena olisi lämmönkeruupumpun hidastaminen, mutta olisiko järkevämpää laittaa myös matalampiin kaivoihin isommat putket, jolloin virtaus hidastuisi ja lämmönkeruu tehostuisi? Olettaen tietysti, että maaperässä on lämpöä irrotettavissa.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #19 : 31.01.21 - klo:14:03 »
...Ensimmäisenä ajatuksena olisi lämmönkeruupumpun hidastaminen, mutta olisiko järkevämpää laittaa myös matalampiin kaivoihin isommat putket, jolloin virtaus hidastuisi ja lämmönkeruu tehostuisi? Olettaen tietysti, että maaperässä on lämpöä irrotettavissa.
Maasta pitää tuoda riittävä määrä lämpöenergiaa lämpöpumpulle.
Jos alennat maakiertopumpun tehoa,
alenee myöskin maasta tulevan lämpöenergian määrä, vaikkakin sieltä tulevan keruunesteen lämpötila nousisikin vähän.
Ei kannata pienentää keruupumpun tehoa.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #20 : 31.01.21 - klo:16:11 »
Ajatusmalli kumpuaa kiertovesipumpun mieltymyksestä 58%:n kierrosnopeuteen, joka tekee todennäköisimmin pikkubufferiin melkoisen virtauksen. Pelkästään kiertovesipumpun nopeutta pudottamalla pudottaa kone automatiikalla muiden pumppujen nopeutta. Olisivatko hitaammat kierrosnopeudet kompensoitavissa paremmalla hyötysuhteella tulonesteen ollessa lämpimämpää keruulenkkien hitaamman läpivirtauksen ja isommalla putkikoolla mahdollistuvan paremman lämmönsiirtymisen ansiosta?

Asiasta en varsinaisesti mitään ymmärrä, mutta siksipä kysynkin.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #21 : 12.02.21 - klo:17:40 »
Toinen vuosi maalämpöä takana.

Vuoden aikana (11.2.2020 – 10.2.2021):
Käynnistysten lukumäärä: 528
Kokonaiskäyttöaika 5 582 h
-   josta käyttövesi 508 h
Keskimääräinen käyntiaika 10 tuntia 35 minuuttia

Pumpun mielestä tuotettua energiaa, BF1:
Lämmitys 15 377 kWh
lv lämmitys 2 270 kWh
Yhteensä: 17 647 kWh

Sähkölaitoksen mielipide sähkön kokonaiskulutuksesta samalla ajanjaksolla 11 304 kWh .

Kellariin on nyt vaihdettu ILTO300 ilmanvaihtokoneen tilalle Vallox 51 MV. Muutoksen huomaa selvästi laminaari-virtauksen huoneiden läpi hidastuttua ja kellarista ulos heitettävän lämpimähkön sisäilman vähennyttyä peräti 60 kuutiometriä tunnissa. Fiksun oloinen laite, joskin ohjaimen softan uusinkin versio on hivenen kulmikas käyttää ja vaatii opettelua. Sulattelee kennoa kyllä varsin tiuhaan pakkasen kiristyessä toiselle kymmenelle. Taidan liittää koneeseen vielä erillisen hiilidioksidimittarin yövieraiden sisäilmaa turvaamaan. Verkkoon en laita tätäkään laitetta ongelmia välttääkseni.

Isomman ilmanvaihtokoneen vaihto lähestyy myös. Olen ymmärtänyt niin, että puhallusnopeuksien ja putkista huoneistoon tulevan ilmanlämpötilan pysyessä ennallaan, ei eroa tule kuin sähkölaskuun paremman hyötysuhteen ja pienemmän jälkilämmityksen tarpeen myötä. Todennäköisesti tulolämpö pysyy kuitenkin korkeammalla paremman hyötysuhteen vuoksi, eikä jääkaappilämpöistä puske venttiileistä sisälle ainakaan pikkupakkasilla jälkilämmityksen passatessa paremmin tulolämpöjä. Tämä puolestaan näkyy suoraan kaivoilta pyydetyn lämmön vähenemisenä. Vanha kuutiokone ei ole tehnyt sulatusjaksoja, mikä lienee merkkinä huonosta hyötysuhteesta.

Kohdatut ongelmat:
Isompi ongelma vältettiin tuurilla pumpun alkaessa hylkimään vuoden käytössä ollutta muistitikkua hiihtolomilta palattuamme. Seurauksena koneen käynnistysyritys toisensa perään lämmityksen samalla pysähtyessä täysin. Talvipakkasilla olisi voinut käydä ohraisesti, mutta nyt tikun poisto korjasi tilanteen, eikä tikkua ole koneelle sittemmin näytetty muuten kuin softapäivityksen merkeissä. Verkkoyhteyttä en alunperinkään muodostanut vastaavat riskit välttääkseni.

Lämmityskierron sihtiä saa edelleen puhdistella 1-3 kk välein. Tukkoisuuden huomaa parhaiten lämmitysjaksoilla kiertovesipumpun kierrosten noususta pikkuhiljaa. Perustason nousu 58 -> 73 % tuo jo esille myös vaimeata virtaussuhinaa sihtiin. Toissakesänähän ihmettelin sitä, miksi kiertovesipumppu vetää 100 % kierroksilla. Sihdistä ei tuolloin mennyt valo läpi ja tilanne korjaantui putsauksella. Magneetti-keräimistä tulee mainintoja kirjoituksissa – ilmeisesti siinä voisi olla ratkaisua ongelmaan. Minkälainen on nykykäsitys vesikiertojen huuhtelusta ennen MLP:n kytkentää?

Pohdintaa:

Kokonaisuutena kahdessa vuodessa toteutetuilla muutoksilla (ikkunatiivistyksistä lämmitysjärjestelmän vaihtoon) on säästetty jotakuinkin 35 000 kWh (n. 4300 euroa), joten kai tätä touhuamista voisi ajatella ekotekona tai vähintäänkin isännän mielekkäänä harrastuksena.

- muokattu yltiöoptimistista säästöarviota.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #22 : 12.02.21 - klo:17:52 »
Pohdintaa:
Kokonaisuutena kahdessa vuodessa toteutetuilla muutoksilla (ikkunatiivistyksistä lämmitysjärjestelmän vaihtoon) on säästetty jotakuinkin 35 000 kWh (n. 6000 euroa), joten kai tätä touhuamista voisi ajatella ekotekona tai vähintäänkin isännän mielekkäänä harrastuksena.
Mitä kaikkea muuta säästöä kun nuon suuren € määrän saat säästöksi?

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #23 : 12.02.21 - klo:18:22 »
Suurimpina yksittäisinä
Yläpohjan lisäeristys
Ulosheittävä kanavapuhallin -> LTO
Tuoreimpana siis tuo ilmanvaihtokoneen päivitys

Muuton jälkeen 12/18-1/19 sähkönkulutus 10 000kWh antoi pontta toimenpiteille. Toki kustannuksiakin on syntynyt materiaaleista, mutta käytetyn sähkön määrä alkaa olemaan hollilla tämän kokoiseen taloon.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #24 : 12.02.21 - klo:18:27 »
Ajattelin lähinnä tuota vastaavuutta 35MWh<>6000€, millä 35MWh voi olla 6000€?

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #25 : 12.02.21 - klo:19:28 »
Kas, totta. Tuo arviohan on ihan puppua. Tonnivirhe ja perusmaksut mukana.

4300 euroa / 2 vuotta lienee lähempänä totuutta.

-tattis-
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #26 : 16.03.21 - klo:22:25 »
Haluaisiko joku selventää vielä kerran tätä Niben ”dT MUT”-filosofiaa?

Kellarin hiljennyttyä tehtyjen laiteasennusten myötä alkoi pikkubufferin porina ottamaan korviin. Koneikon vieressä ääni ei erotu, mutta väliseinän läpi porisi kuin puurokattila kiertovesipumpun painaessa vettä 57% nopeudella sisään. Edellisistä neuvoista oppineena kompressori ja lämmönkeruupumppu menevät automaatilla, mutta asetuksilla MUT -25 ja dT MUT:ssa 12,5 kiertovesipumppu hidasti menoaan oleellisesti.

Nyt -0.5 ulkolämpötilassa koneikko painaa minimiteholla: 20 Hz, lämmönkeruupumppu 9% ja kiertovesipumppu 27%. Laskettu menolämpötila 25.1 astetta, jota BT25 varsin hyvin seuraa. Menovesi koneelta bufferiin 26.2 ja paluu kaikista kierroista yhteisellä putkella 23.4. Kovasti nauttisin tästä hiljaisuudesta, mutta pitäisikö jotakin erityistä huomioida?

Eli levittääkö dT MUT:ssa- arvon nosto kierron menon ja tulon erotusta tehden paluusta viileämpää -hidastamalla kiertopumpun nopeutta?
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa KiSaVa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 184
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #27 : 17.03.21 - klo:07:23 »
Eli levittääkö dT MUT:ssa- arvon nosto kierron menon ja tulon erotusta tehden paluusta viileämpää -hidastamalla kiertopumpun nopeutta?
Mielestäni kyllä. Googlaamalla "PIENTALOJEN MAALÄMPÖ- PUMPPU OPAS" sivu 17 löydät sen käyttäytymisperiaatteen.

En osaa liittää kuvaa tähän, muuten olisin laittanut sellaisen. Jos joku haluaa neuvoa miten se tehdään, kiitos. Muilla portaaleilla se onnistuu ottamalla kuvakaappaus ja ctrl+v. Ai niin, onhan tuolla nappi että lisää kuva. Lisäänpä tähän napilla yhden: (se on tuossa vasemmalla, näkyy vähän himmeästi [img] [img] tjms.)
« Viimeksi muokattu: 17.03.21 - klo:13:21 kirjoittanut KiSaVa »

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #28 : 17.03.21 - klo:18:38 »
Mielestäni kyllä. Googlaamalla "PIENTALOJEN MAALÄMPÖ- PUMPPU OPAS" sivu 17 löydät sen käyttäytymisperiaatteen.

Tuossahan se olikin, kiitos. Pienemmällä kiertovesipumpun nopeudella täytynee kait seurailla lähinnä sitä, että virtaus riittää kuljettamaan tehtyä lämpöä eteenpäin. Lähtötilannehan oli se, että koko kiinteistön lämmityskiertoon kykenevällä pumpulla työnnettiin vettä 24 l/min (BF1) pieneen sillipurkkiin. Tällä hetkellä virtausnopeutena 13 l/min.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #29 : 12.12.21 - klo:12:47 »
Välitilinpäätöstä pakkaskeleiltä:

Ulkolämpötilassa -17,4:
Menolämpö koneelta bufferiin: 32
Menolämpö bufferista lämmityskiertoon (BT25): 29.1
-   Shuntatun matalamman lämmön kierron (ulkoinen kiertopumppu) meno/paluu: 28.1/27.3
Paluu koneelle (kolmiputkikytkentä): 26.7
Laskennallinen menolämpötila: 29.1

Kompressorin taajuus: 49 Hz
Kiertovesipumpun nopeus: 35%
Lämmönkeruupumpun nopeus: 42%

kaivoista ylös/alas: 0.9/-2.1

Alkuperäisen ilmanvaihtokoneen vaihto on vielä haaveissa. Pakkaset toivat jälleen motivaatiota vaihtoon. Kenno vetää poistopuolelta jäähän siten, että läpivirtauspinta-alaa käytössä vain kolmannes. Poistopuolen anturin löysin kääntyneenä puhaltimen sivuun.  Varren kääntö takaisin ei sulatuksen tilannetta kylläkään korjannut, eli jäätymisherkkyys on ennallaan. Poistoilman virtaus siten heikkenee ja esim. kosteiden tilojen kuivatus hidastuu. Sikälikin tuo on harmillista, että tuloilman lämpötila tuloilmaventtiileistä putoaa kymmenkunta astetta. 1 kW vastus on noilla lämpötiloilla päällä muutenkin koko ajan ja näinollen 80 l/s virtauksella kennon jäätyminen pudottaa ilmanvaihtokoneesta saatavaa lämmitystehoa n. 1000 W (sikäli kun laskin oikein). Tämä täytyy sitten repiä muualta - pääosin kaivoista. Syntyvää kompensaatiota ulosheitettävän ilman vähentymisestä lienee vaikeaa arvioida.

Takka lämpenee säännöllisesti jotakuinkin joka toinen ilta. Tällä luonnollisesti oma merkityksensä kiinteistön koko huomioiden pienehkölle kokonaissähkönkulutukselle (tänä vuonna 11 500 kWh nurkilla) .
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #30 : 02.03.22 - klo:18:40 »
Kolmas vuosi maalämpöä takana.

Vuoden aikana (11.2.2021 – 10.2.2022) /  kolmessa vuodessa):
Käynnistysten lukumäärä: 421 / 1561
Kokonaiskäyttöaika: 5 594 h / 16799 h
-   josta käyttövesi: 472 h / 1747 h
Keskimääräinen käyntiaika: 13 h 20 min / 10 h 45 min.

Pumpun mielipide tuotetusta energiasta / yhteensä kolmessa vuodessa  (BF1):
Lämmitys: 18023 kWh / 47575 kWh
lv lämmitys: 2 296 kWh / 7422 kWh
Yhteensä: 20319 kWh / 54997 kWh

Sähkölaitoksen mielipide sähkön kokonaiskulutuksesta vuodessa 11 775 kWh .

Kellarin Vallox 51 MV on osoittautunut soivaksi peliksi. Pakettiin kuuluvilla hiilidioksidi- ja kosteusmittareilla ilma pysyy miellyttävänä tuuletuksen tehostuessa tarpeen mukaan. Kennolle tulevan ulkoilman ja kennolta ulospuhallettavan jäteilman lämpötilaero on 5-6 astetta -10 asteen pakkasiin saakka. Tuosta kylmemmässä ilmassa alkavat toistuvat sulatusjaksot ja lämpötiloista ei saa oikein koosteista tolkkua pelkästään näyttöpaneelia seuraamalla.

Laitoin mielenkiinnosta vanhaan vaihtokypsään Valloxiin kulutusmittarin. Jälkilämmitysvastus on asetettu toimimaan siten, että venttiileistä ei tule vedon tuntoa. Viimeisen kahdeksan viikon aikana tuo on kuluttanut sähköä keskimäärin 14 kWh /vrk. Yläpohjan eristys myllättiin siis aiemmin läpi, mutta ilmanvaihtoputkistoa pitäisi varmaan pistää vieläkin paksumpaan villapalttooseen. Toki laitteen hyötysuhde on lähtökohtaisestikin vaatimaton.

Kiertovesipumppu on käynyt pienemmillä kierroksilla MUT -27 / 12 asetuksella. Lämmityksessä mennään koneen käydessä iso osa vuodesta minimiteholla. Tuolloin kompuran 20 Hz tarvitsee kaverikseen kiertovesipumpun 27%:n ja maaliuos-pumpun 8%:n tehoilla. Näillä nopeuksilla koneelta lähtevän ja koneelle eri kierroista palaavan lämmitysveden dT pyörii 3 asteen ympärillä bufferiin menon ollessa luokkaa 27 astetta. Bufferista kiertoon puolestaan lähtee tuolloin 25 asteista nestettä (lähdön minimi- asetuksen mukaisesti). Pakkasten kiristyessä lämpötilaero nousee kuuden asteen tietämille.

Bufferi ja ulkoiset kiertovesipumput (bufferista lähtö ja shuntatun piirin kierto) ovat mahdollistaneet sen, että MLP:n ollessa huilaamassa vesi kiertää edelleen kerroksissa. Keskikerroksen piirejä suljen manuaalisesti jakotukilta kesäksi. Kesäkuumilla shuntattuun yläkertaan menee viileämpää vettä kuin sieltä palaa. Tällä varmaankin pieni vaikutus käynnistysmääriin lämmityksen osalta – kylppärin lattia on siis haluttu pitää lämmityksen piirissä ympäri vuoden. Talven ensimmäinen huilijakso olikin eilen.

Kohdatut ongelmat:
-
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa JPN

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 274
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #31 : 14.03.22 - klo:20:30 »
Kannanpa minäkin oma kokemukseni, kun kompura oli reilu 5pv pois käytöstä. Aikaisemmin olin ajatellut takaisinmaksuajaksi 10v, mutta olinpa väärässä.

Katsoin sähkölaitokselta saman jakson kulutuksen edelliseltä viikolta ja vertasin kulutusta, kun pumppu lämpeni sähköllä.

2010 maksoin pumpusta (LÄ V10.5) 8000,- ja reiästä (180m tehollista) 5500,- itse pumpun asennus meni varmaan alle päivässä muiden putkiasennusten yhteydessä, siis yhteensä = 14 000,-

Meillä menee 14500kWh/v. Kun laski tuon 5pv perusteella lämmöntarveluvulla vakioituna vuosikulutuksen pelkällä sähköllä, se olisi 34 700 kWh/v.
Tuosta voi päätellä säästöksi muodostuu 20 000kWh/v, jolloin sähkö maksaisi siirtoineen&veroineen 2500e/v lisää.

Takaisinmaksuaika siis 5,6v !!! (Ja kaippa sähkölämmityksen asennuskin olisi jotain maksanut, joten todellinen takaisinmaksu aika lähemmpänä 5 vuotta)  8)
LÄ V10.5/203, Enervent LTR-6 eco, maaviileällä

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #32 : 15.03.22 - klo:09:26 »
Kannanpa minäkin oma kokemukseni, kun kompura oli reilu 5pv pois käytöstä. Aikaisemmin olin ajatellut takaisinmaksuajaksi 10v, mutta olinpa väärässä.

Katsoin sähkölaitokselta saman jakson kulutuksen edelliseltä viikolta ja vertasin kulutusta, kun pumppu lämpeni sähköllä.

2010 maksoin pumpusta (LÄ V10.5) 8000,- ja reiästä (180m tehollista) 5500,- itse pumpun asennus meni varmaan alle päivässä muiden putkiasennusten yhteydessä, siis yhteensä = 14 000,-

Meillä menee 14500kWh/v. Kun laski tuon 5pv perusteella lämmöntarveluvulla vakioituna vuosikulutuksen pelkällä sähköllä, se olisi 34 700 kWh/v.
Tuosta voi päätellä säästöksi muodostuu 20 000kWh/v, jolloin sähkö maksaisi siirtoineen&veroineen 2500e/v lisää.

Takaisinmaksuaika siis 5,6v !!! (Ja kaippa sähkölämmityksen asennuskin olisi jotain maksanut, joten todellinen takaisinmaksu aika lähemmpänä 5 vuotta)  8)
Samaa luokkaa oma tma, mikä tässä oli historian aikaisempi vuotuinen energiamäärä ja mitä energiaa se oli?
Oliko kallis korjauskulu, mikä se sitten olikaan?

Poissa JPN

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 274
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #33 : 15.03.22 - klo:10:35 »
Samaa luokkaa oma tma, mikä tässä oli historian aikaisempi vuotuinen energiamäärä ja mitä energiaa se oli?
Oliko kallis korjauskulu, mikä se sitten olikaan?
Kompuran pehmokäynnistimen käyttötunnit tulivat täyteen. Osat pari sataa, työt ja matkat päälle, yhteensä 470,-
Näki ihan silmällä, kun pehmon kuori oli palasina, joten käytännössä tuon olisi voinut korjata itsekin, mutta periaatteessa pitää olla paperit omaava sähkäri.

Ylimääräistä sähköä meni 30,- edestä. Saa nähdä mitä vak.yhtiö sanoo, menevätkö nuo kotivakuutukseen ja millaisen ikävähennyksen laskevat.
LÄ V10.5/203, Enervent LTR-6 eco, maaviileällä

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #34 : 15.03.22 - klo:10:52 »
Mitens se historia oli?

Poissa JPN

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 274
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #35 : 15.03.22 - klo:16:23 »
Mitens se historia oli?
Wanhoina aikoina meni melkolailla samainen 14 500kWh/v laattaan varattavaa sähköä, mutta remontin yhteydessä laajensimme taloa +120m2 ja laitettiin IV-kone(Enervent)+maalämpö,  joten vertailukohtaa ei ollut ennen tätä reilun 5pv:n taukoa.

Vuosikulutus on ollut hämmästyttävän tasaista vuosien varrella.

Lämmön jakelun asennuskuluja voi tietty laskeskella miten päin vain. Wanhan laatan poistaminen, putkien asentaminen ja uudelleen valaminen nyt ei ole aivan kevyt pintaremontti, mutta ei siinä rivakoilta kavereilta montaa päivää mennyt, samalla saatiin uudet runkovesiputket piiloon, eikä tarvinnut vetää pintavetoina. Varaavalla laatalla & yösähköllä kikkailemalla sisälämpö huojui sen verran paljon, että vaikutti asumismukavuuteen. Siksi en laskenut lämmön jakelua investointikuluihin.
LÄ V10.5/203, Enervent LTR-6 eco, maaviileällä

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #36 : 15.03.22 - klo:19:36 »
No ei siinä sitten historia selkänojaa oikeins ole...

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #37 : 11.02.23 - klo:09:51 »
Neljäs vuosi maalämpöä takana (11.2.2022 – 10.2.2023)

Vuoden aikana / neljässä vuodessa:
Käynnistysten lukumäärä: 456 / 2 017
Kokonaiskäyttöaika: 5 567 h / 22 366 h
-   josta käyttövesi: 506 h / 2 253 h
Keskimääräinen käyntiaika: 12 h 12 min / 11 h 05 min.

Pumpun mielipide (BF1) tuotetusta energiasta / neljässä vuodessa:
Lämmitys: 16 356 kWh / 63 931 kWh
lv lämmitys: 2 289 kWh / 9 711 kWh
Yhteensä: 18 645 kWh / 73 642 kWh

Sähkölaitoksen mielipide sähkön kokonaiskulutuksesta vuodessa 10 949 kWh .

Kokonaiskulutuksessa täytyy toki muistaa, että takkaa lämmitetään säännöllisesti koko lämmityskauden ajan.

Olen sallinut sähkövastusten käytön asteminuuttien painuessa kovin alas seuraavien  ehtojen täyttyessä:
1)   Viimeisen 16 tunnin keskiarvolämpötila on ollut -3 tai alempi
2)   Asteminuutit ovat painuneet -120 yksikköä tai enemmän asetettua asteminuuttilukua alemmas
Lähinnä sähkövastusten tarve tulee esille teiniryppään suihkuseurojen jälkeen siirryttäessä takaisin kiinteistön lämmöntuoton puolelle. Näillä järjestelyillä vastusten käyttöä on ollut vuoden aikana (lisäyksen tiedot 3.3) 25,7 x 6 = 154,2 kWh. Omasta mielestäni hyväksyttävää (sopii minulle), sillä näin leikataan koneikon (mukaan lukien ulkoinen kiertopumppu bufferista) ja kaivon kovinta kuormitusta.

Maanesteen lämpötila on seurannut pari vuotta pitkälti samaa janaa ulkolämpötilaan korreloiden. Keskeisenä ylös tulevan nesteen lämpötilaa määrittävänä tekijänä näyttää olevan lämmönkeruupumpun nopeus. Tämä muuttuu tietysti pyyntilämpötilan muuttuessa. Näin kaivojen yläpään paikalliseen lämpötilaan vaikuttaa ensisijaisesti pidemmän pakkasjakson aiheuttama maanesteen pitkittynyt kiihtynyt kierto. Kireimmän pakkasen helpotuttua sähköt olivat hetken poikki remontin vuoksi. Rallattelin lämmönkeruupumppua asteminuuttien vielä kerääntyessä kohti käynnitysrajaa. Edeltävien päivien +0.9 asteen tulo nousi ollen +2.5 astetta. Jäin taas miettimään sitä, että maailmanlopun pakkasilla isompi keräysputki mahdollistaisi hitaamman maanesteen kierron ja näin korkeamman tulolämpötilan heijastuen sitten menolämpötilaan. Kiertonesteestä otettava energiamäärä pysyisi samana, mutta kaivojen yläpää pysyisi lämpimämpänä pienentäen jäätymisriskiä. Toisaalta hyötysuhde paranisi tulonesteen ollessa lämpimämpää.

Kohdatut ongelmat:
-
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Suorasähköstä maalämpöön - lopputulema
« Vastaus #38 : 11.02.23 - klo:18:00 »
Neljäs vuosi maalämpöä takana (11.2.2022 – 10.2.2023)

Pumpun mielipide (BF1) tuotetusta energiasta / neljässä vuodessa:
Lämmitys: 16 356 kWh / 63 931 kWh => cop3.91
lv lämmitys: 2 289 kWh / 9 711 kWh => cop4.24
Yhteensä: 18 645 kWh / 73 642 kWh => cop3.95

Kummallista kun LV lämmittämisen cop on parempi kuin lämmityksen joka vieläpä LL!?

Jotain mälsää älyssä noiden mittausten suhteen, tärkeintä tietty että menee "vähällä"...