Bosch Compress 7001i

[Roori]

Onko @Kurre jakotukeissa säätömahdollisuus, varmaankin...sitähän voisi ajatella laittaa suunnnitelman mukaiseksi!
Jos se kerran olis pumpullekin suotuisempaa...

[Roori]

Miten Bossissa muuten määritetään LV tekeminen, mitä säätöjä?

[Kurre]

Tuo menovesi on mielestäni ok. Onko siellä nyt paluuvesi 21 C, vai mitä tarkoitit tällä delta T 7 astetta?

Hmm. Millä asetuksella tuo alpha 3 on? Minkälaiset jakotukit siellä on ja jos siellä on virtausmittarit niin mitä ne näyttää?

Jakotukilla numero 1 on paluun ja menon ero noin 7astetta. Jakotukilla numero 2 noin 5 astetta. Kakkoselle on T-haarasta (teknisestä tilasta) matkaa noin 20m. Taloa ei ole ikinä tasapainotettu kuntoon edellisen omistajan toimesta ja nyt sain itse suunnittelijalta esisäätö arvot jotka laitoin. Tilanne hiukan kyllä tällä parani.

Itse maalämpöpumppu menon ja paluun ero on ehkä maksimissaan joku 3-4C ja siitä sitten kun lämmittää niin kapenee jonnekkin 1C huitteille. Tämä hiukan ihmetyttääkin miksi näin, mutta voikohan tuo ohitus mikä boschin ohjeen mukaan piti asentaa sotkea tuota?

Jakotukit ovat Uponorin tukkeja. Punaiset hatut ylhäällä jotka olen nyt säätänyt esisäätöihin, luonnollisesti edellinen omistaja ei ole panostanut virtausmittareihin. Alpha3 on nyt "suora käyrä kolmosella". Elikkä säätöjä taisi olla 1,2,3, automaatti, nouseva käyrä 1,2,3 ja suora käyrä 1,2,3.

Alphan jälkeen on takaisku, josta sitten haara IV jälkilämmitykseen (paluu tästä paluu puolelle). Tämän jälkeen haara toiselle tukille ja sitten tukki (jos kuvasta saa jotain selvää)

Liitteenä kuva tuosta pumpusta ja jakotukista.

[ISKI]

@Kurre, olisi hyvä, jos piirtäisit simppelin kaavion tuosta ohitusputki - kiertopumppu - takaiskuventtiili -jakotukit hässäkästä, olisi helpompi kommentoida.
En ihan ymmärrä, mikä tuo "jälkilämmitys" on ja mikä on takaiskuventtiilin tarkoitus.

Ja tuosta maaliuospumpun nopeudesta: Bosch 7001i 3-12 mallissa on sama maaliuospumppu kuin tehokkaammassa 4-16 mallissa. Siltä pohjalta uskoisin, että noilla kompressorin 20-40% osatehoilla maaliuospumpun tehokin riittäisi hyvin, ettei tarvitse ajaa täysillä.
Jos ei mutasihdistä tai ilmauksista löydy syytä, katsoisin viellä maaliuospiirin asennusta, löytyisikö sieltä jotain ongelmaa.
Jos vaikkapa takaiskuventtiili olisi laitettu vahingossa väärin päin. Eikös se aiheuttaisi, että liuospiirin virtaus kiertäisi aina viilennyspiirin kautta.

[ishiba]

Muutama juttu tuli mieleen, osa voi olla enemmän luokkaa "tyhmiä kysymyksiä"

Alpha3 on nyt "suora käyrä kolmosella". Elikkä säätöjä taisi olla 1,2,3, automaatti, nouseva käyrä 1,2,3 ja suora käyrä 1,2,3.

Mitä se alpha näyttää nyt virtaukseksi ja tehoksi? Muuttuuko se virtaus ja teho jos laittaa suora käyrä 1 tai 2. Mielestäni tuo suora käyrä 2 pitäisi riittää ja jopa se suora käyrä 1 saattaisi riittää. Tuossa suorassa käyrässä 3 (CP3) näyttäisi olevan vaan suuri nostokorkeus pienellä virtauksella (kuva).

Jakotukilla numero 1 on paluun ja menon ero noin 7astetta. Jakotukilla numero 2 noin 5 astetta. Kakkoselle on T-haarasta (teknisestä tilasta) matkaa noin 20m. Taloa ei ole ikinä tasapainotettu kuntoon edellisen omistajan toimesta ja nyt sain itse suunnittelijalta esisäätö arvot jotka laitoin. Tilanne hiukan kyllä tällä parani.

Onhan kaikki termostaatit auki?

Minkälaiset piirit ja esisäädöt tässä on? Jos siellä suunnitelmissa tavoitellaa delta t 5 °C, niin se tarkoittaa, että meno ja paluun ero pitäisi olla tuo 5 °C täydellä teholla eli jossain -30 °C (tai mikä se mut teidän suunnitelmissa on) ulkolämpötilassa. Ulkolämpötilan ollessa nollan kieppeillä tuon meno-paluu -eron pitäisi olla 2 °C huiteilla.

Virtausmittarit helpottaisi säätelyä, mutta jos haluaa testailla, niin voihan esim. siellä kauimmaisella tukilla käydä kokeilemassa mitä tapahtuu, jos vaan raakasti aukaisee isommalle niitä esisäätöjä ja korkkeja.

Alphan jälkeen on takaisku, josta sitten haara IV jälkilämmitykseen (paluu tästä paluu puolelle). Tämän jälkeen haara toiselle tukille ja sitten tukki (jos kuvasta saa jotain selvää)

Onko tuo IV jälkilämmityksen termostaatti ja venttiili säädetty?
Kai tuossa takaiskussa riittää virtaus, ettei se ala ahdistamaan?
Onko tuolla kuvan oikeassa reunassa jokin suodatin tms.?

Itse maalämpöpumppu menon ja paluun ero on ehkä maksimissaan joku 3-4C ja siitä sitten kun lämmittää niin kapenee jonnekkin 1C huitteille. Tämä hiukan ihmetyttääkin miksi näin, mutta voikohan tuo ohitus mikä boschin ohjeen mukaan piti asentaa sotkea tuota?

Oliko teillä lämmitysjärjestelmän varaajaa? Saatan olla tässä hyvinkin väärässä, mutta muistaakseni tuo ohitus piti laittaa, jos ei ole kolmi- tai neliputkikytkennällä olevaa varaajaa.

Tuo lattialämmityksen delta-t pitäisi ensin laittaa kohdilleen, niin sitten voi tutkia enemmän tuota Boschin sielunelämää.

[ISKI]

Bosch 7001i asennusohjeessa lukee sivulla 43:
"Vakioasennus (ei ohitusta eikä puskurivaraajaa)
Sisäänrakennettu pumppu kierrättää sekä lämpöpumppua että lämmitysjärjestelmää.
Lämpöohjatussa käytössä pumppua säädellään paine-erosäädöllä paineasetusten automaattisella säädöllä. Lämpöpumppu pysähtyy automaattisesti, jos lämpöenergian tarvetta ei ole, jotta se voi käynnistyä uudelleen, kun tämä tarve ilmenee.
Tämä asennusasetus käyttää kaikkea lämpöpumpun automatiikkaa ja itsesääteleviä toimintoja ja on energiatehokkain."

Ja sivulla 45:
"Ohitus
Ohitus vaaditaan järjestelmille, jotka ovat erittäin herkkiä putken melulle tai kun 3-suuntaista sekoitusventtiiliä käytetään.
Ohitus erottaa lämpöpumpun kierron lämmitysjärjestelmästä ja tekee mahdolliseksi lämpöpumpun jäähdytysvaiheen lämpimän käyttöveden lämmitystilaan siirron yhteydessä , mikä vähentää putkien kohinan riskiä lämmitysjärjestelmässä."

Ja vielä sivulla 47:
"Ohituksen ja lämpimän käyttöveden säiliö
Ulkoisen lämpimän käyttöveden säiliö on prioriteettisylinteri. Ulkoinen säiliö ladataan ensin ja sitten sisäinen säiliö. Kun sisäinen säiliö on täysin ladattu, lämpimän käyttöveden lataus loppuu. Kylmää vettä ladataan sisäiseen säiliöön ja se esilämmitetään siellä niin, että se virtaa ulkoiseen säiliöön ja lämmitetään siellä oikeaan lämpötilaan.
Ohitus
Ohitus vaaditaan järjestelmille, jotka ovat erittäin herkkiä putken melulle tai kun 3-suuntaista sekoitusventtiiliä käytetään.
Ohitus erottaa lämpöpumpun kierron lämmitysjärjestelmästä ja tekee mahdolliseksi lämpöpumpun jäähdytysvaiheen lämpimän käyttöveden lämmitystilaan siirron yhteydessä , mikä vähentää putkien kohinan riskiä lämmitysjärjestelmässä."

Joskus aikaisemmin jo todettiin, että Boschin suomenkieliset käännökset aika heikkoja, joskus on ollut pakko tarkistaa ruotsinkielisistä, mitä oikeasti tarkoitetaan.

[samza]

"Saatan olla tässä hyvinkin väärässä, mutta muistaakseni tuo ohitus piti laittaa, jos ei ole kolmi- tai neliputkikytkennällä olevaa varaajaa."

eikö nimenomaan ole juurikin päinvastoin tuo homma

[ishiba]

Tämmöisessä käsityksessä olin, voin olla edelleenkin väärässä. Siis ajatuksenani oli, että se ohitus menee varaajan kautta, jos sellainen on kytketty.

Tuolla pikaohjeessa todetaan:

"Malli 2-8 kW Lvi nro: 5361000 voidaan kytkeä suoraan lattialämmitykseen. (Kuva sivulla 42) Muiden mallien osalta suosittelemme aina ohitusputkea ja ulkoista kiertovesipumppua. (Kuva sivulla 43) Patterilämmityskohteissa aina ohitus ja ulkoinen pumppu tai työsäiliö.(Työsäiliön asennuksesta kuva sivulla 52)"

Sivuilla 50 taitaa olla myös asennuskuva, jossa on lämmityksen varaaja. Sivujen 50 ja 52 kuvissa tuota ohitusputkea ei mielestäni ole.

kolmi- tai neliputkikytkennällä olevaa varaajaa.

Tässä olisin voinut käyttää täsmällisempää ilmaisua. Tarkoituksena nyt oli erottaa kaksiputkinen lämmitysjohdon kanssa sarjassa oleva varaaja tuommoisesta Boschin kuvien lämmitysjärjestelmän rinnalle kytketystä varaajasta (2, 3 tai 4-putkinen kytkentä).

[Kurre]

@Kurre, olisi hyvä, jos piirtäisit simppelin kaavion tuosta ohitusputki - kiertopumppu - takaiskuventtiili -jakotukit hässäkästä, olisi helpompi kommentoida.
En ihan ymmärrä, mikä tuo "jälkilämmitys" on ja mikä on takaiskuventtiilin tarkoitus.

Ja tuosta maaliuospumpun nopeudesta: Bosch 7001i 3-12 mallissa on sama maaliuospumppu kuin tehokkaammassa 4-16 mallissa. Siltä pohjalta uskoisin, että noilla kompressorin 20-40% osatehoilla maaliuospumpun tehokin riittäisi hyvin, ettei tarvitse ajaa täysillä.
Jos ei mutasihdistä tai ilmauksista löydy syytä, katsoisin viellä maaliuospiirin asennusta, löytyisikö sieltä jotain ongelmaa.
Jos vaikkapa takaiskuventtiili olisi laitettu vahingossa väärin päin. Eikös se aiheuttaisi, että liuospiirin virtaus kiertäisi aina viilennyspiirin kautta.

Olen taiteilijana hiukan huono mutta yritän piirtää näin "tekstillä"

MAALÄMPÖPUMPPU -> OHITUSPUTKI (T-HAARA) -> KIERTOVESIPUMPPU -> TAKAISKUVENTTIILI -> T-HAARA VALLOX DIGIT 2 SE JÄLKILÄMMITYS (TOIMILAITTE AVAA JA SULKEE) -> T-HAARA TOISELLE JAKOTUKILLE -> JAKOTUKKI -> PALUUT JOSSA MUTASIHTI JA PUMPPULOHJAN MAGNEETTISUODATIN

Eilen oli -10C yöllä pakkasta ja liuospiirin pumppu oli käynyt 100%:lla ja ero oli menolla ja paluulla lius puolella noin 5C. Kompressorin teho oli maksimissaan 60%.

Taiskun tarkoitus en tiedä, mutta kuvissa se BOSChilla oli.

Liitteenä vielä boschin ohjeesta kuva jota käytetty kytkentään. Selainen ero, että käyttöveden kiertoa ei ole ja lämpömittari on ennen takaiskua ei takaisun jälkeen lämmityksen menoputkessa. Voi olla että siirrän sen vielä.

[Kurre]

Muutama juttu tuli mieleen, osa voi olla enemmän luokkaa "tyhmiä kysymyksiä"
Mitä se alpha näyttää nyt virtaukseksi ja tehoksi? Muuttuuko se virtaus ja teho jos laittaa suora käyrä 1 tai 2. Mielestäni tuo suora käyrä 2 pitäisi riittää ja jopa se suora käyrä 1 saattaisi riittää. Tuossa suorassa käyrässä 3 (CP3) näyttäisi olevan vaan suuri nostokorkeus pienellä virtauksella (kuva).
Onhan kaikki termostaatit auki?

- Teho 35W virtaus 1,8 -1,9.
- Kun siirsin tuon tuohon kakkoselle niin ainakin nyt heti muutoksen jälkeen virtaama muuttui 1,7 (voisin odotella että nouseeko se tuosta)
- Kaikki termostaatit ovat auki

Minkälaiset piirit ja esisäädöt tässä on? Jos siellä suunnitelmissa tavoitellaa delta t 5 °C, niin se tarkoittaa, että meno ja paluun ero pitäisi olla tuo 5 °C täydellä teholla eli jossain -30 °C (tai mikä se mut teidän suunnitelmissa on) ulkolämpötilassa. Ulkolämpötilan ollessa nollan kieppeillä tuon meno-paluu -eron pitäisi olla 2 °C huiteilla.

- Alun perin ei ollut mitään esi säätöjä kaikki oli aivan auki ja asunto on varmaan sen 10v lämmennyt sinne päin (Edellinen omistaja toki kertoi että hyvin on lämmöt riittäneet VILPillä, mutta kuulin kauttarantain että on vissiin juossut pannuhuoneessa enemmän kuin WC:ssä säätämässä suntin arvoa. Tämä suntti on siis nyt maalämmön myötä poistettu)
- Liitän suunnitelman liitteeksi. Toki 100% varma en ole onko tehty suunnitelmien mukaan. Putkien pituudet oli putkiin merkattu pois lukien yksi, elikkä ehkä sillä voisi jotain laskea?

Virtausmittarit helpottaisi säätelyä, mutta jos haluaa testailla, niin voihan esim. siellä kauimmaisella tukilla käydä kokeilemassa mitä tapahtuu, jos vaan raakasti aukaisee isommalle niitä esisäätöjä ja korkkeja.
Onko tuo IV jälkilämmityksen termostaatti ja venttiili säädetty?
Kai tuossa takaiskussa riittää virtaus, ettei se ala ahdistamaan?
Onko tuolla kuvan oikeassa reunassa jokin suodatin tms.?

- Olen nyt yrittänyt mittailla lattian lämpötilaa IR mittarilla huoneista ja ajattelin seuraavaksi kylmimpiä hiukan avata ja ne jotka ovat kuumimpia niin pienentää.
- En tiedä riittääkö mistähän sen voisi selventää? En itse edes näe koko takaisun tarvetta, mutta tehtiin boschin kuvien mukaan tuo. Takaisku on aikalailla sama myös tuolla liuos puolella.
- IV jälkilämmityksessä on vain toimilaite (NO) IV-koneen sisällä jota laite ohjaa, siinä ei ole muita säätöjä... pitäisikö olla? Pääasiassa toimilaite on kyllä ainakin toistaiseksi ollut kiinni.
- Kuvan oikeassa laidassa on pumppulohjan boilermag suodatin laitatin sen samalla kun halvalla sai... en ole vielä tyhjentänyt. Lisäksi on vielä mutasihti. Se on nimenomaan tuo lattialämmityksen paluupuoli.

Oliko teillä lämmitysjärjestelmän varaajaa? Saatan olla tässä hyvinkin väärässä, mutta muistaakseni tuo ohitus piti laittaa, jos ei ole kolmi- tai neliputkikytkennällä olevaa varaajaa.
Tuo lattialämmityksen delta-t pitäisi ensin laittaa kohdilleen, niin sitten voi tutkia enemmän tuota Boschin sielunelämää.

- Lämmitysjärjestelmässä ei ole varaajaa käyttövedelle on boschin ds300 varaaja, joka on toiminut ihan hyvin kunhan vaihdatin oikean anturin sisälle koska Bosch ei maininnut ohjeissaan että boschin ks. anturi ei kelpaa ks pumpulle...

[Kurre]

Bosch 7001i asennusohjeessa lukee sivulla 43:
"Vakioasennus (ei ohitusta eikä puskurivaraajaa)
Sisäänrakennettu pumppu kierrättää sekä lämpöpumppua että lämmitysjärjestelmää.
Lämpöohjatussa käytössä pumppua säädellään paine-erosäädöllä paineasetusten automaattisella säädöllä. Lämpöpumppu pysähtyy automaattisesti, jos lämpöenergian tarvetta ei ole, jotta se voi käynnistyä uudelleen, kun tämä tarve ilmenee.
Tämä asennusasetus käyttää kaikkea lämpöpumpun automatiikkaa ja itsesääteleviä toimintoja ja on energiatehokkain."

Ja sivulla 45:
"Ohitus
Ohitus vaaditaan järjestelmille, jotka ovat erittäin herkkiä putken melulle tai kun 3-suuntaista sekoitusventtiiliä käytetään.
Ohitus erottaa lämpöpumpun kierron lämmitysjärjestelmästä ja tekee mahdolliseksi lämpöpumpun jäähdytysvaiheen lämpimän käyttöveden lämmitystilaan siirron yhteydessä , mikä vähentää putkien kohinan riskiä lämmitysjärjestelmässä."

Ja vielä sivulla 47:
"Ohituksen ja lämpimän käyttöveden säiliö
Ulkoisen lämpimän käyttöveden säiliö on prioriteettisylinteri. Ulkoinen säiliö ladataan ensin ja sitten sisäinen säiliö. Kun sisäinen säiliö on täysin ladattu, lämpimän käyttöveden lataus loppuu. Kylmää vettä ladataan sisäiseen säiliöön ja se esilämmitetään siellä niin, että se virtaa ulkoiseen säiliöön ja lämmitetään siellä oikeaan lämpötilaan.
Ohitus
Ohitus vaaditaan järjestelmille, jotka ovat erittäin herkkiä putken melulle tai kun 3-suuntaista sekoitusventtiiliä käytetään.
Ohitus erottaa lämpöpumpun kierron lämmitysjärjestelmästä ja tekee mahdolliseksi lämpöpumpun jäähdytysvaiheen lämpimän käyttöveden lämmitystilaan siirron yhteydessä , mikä vähentää putkien kohinan riskiä lämmitysjärjestelmässä."

Joskus aikaisemmin jo todettiin, että Boschin suomenkieliset käännökset aika heikkoja, joskus on ollut pakko tarkistaa ruotsinkielisistä, mitä oikeasti tarkoitetaan.

Boschin käännökset ovat hyvinkin heikkoja, siellä myös kerrotaan esimerkiksi lisävaraajaa käytettäessä että ensin menee vesi maalämpöpumpulle ja sitten vasta lisävaraajalle. Tämän bongasin ohjeista ja kyselin maahantuojalta niin kuva oli oikein teksti väärin. En ole tsekannut ovatko korjanneet uusimpaan versioon. Kuulema eivät itse näe kun niitä kääntäävät vaan kääntäävät jostain excelistä tekstit.... Siellä muistaaksnei myös puhutaan että 3baria pitää laittaa maapiirille paineet, ja ainakin asentajan ja omasta mielestäni se kuulosti aika järkyttävältä. Nyt siellä paineet 1,2bar.

[ishiba]

Hmm.... Pikakatsaus mitoitukseen:

Kokonaislämmöntarve: 12,15 kW
Mitoituspainehäviö: 20,61 kPa (~2,1 m)
Mitoitusvirtaama: 0,585 l/s (= 2,1 m³/h)
Mit. menovedenlämpötila: 35 °C
Mit.lattialämpötila: 24,8 °C
Vesitilavuus putkessa: 174,7 l
Delta T: 5 °C

Nyt jos päästään 1,9 m³/h virtaamaan sillä pumpulla niin tuolla 12,15 kW teholla delta T olisi 5,5 °C ja 1,7 m³/h virtaamalla 6,1 °C. Nämähän on aivan mainoita arvoja. Nythän sinne ei pitäisi vielä tuota 12 kW tehoa mennä ja tuo delta T pitäisi olla paljon pienempi. Jotakin en tässä ymmärrä. Entä jos mittaa niistä kupariputkista IR-mittarilla meno- ja paluulämpötilan?

[Kurre]

Hmm.... Pikakatsaus mitoitukseen:

Kokonaislämmöntarve: 12,15 kW
Mitoituspainehäviö: 20,61 kPa (~2,1 m)
Mitoitusvirtaama: 0,585 l/s (= 2,1 m³/h)
Mit. menovedenlämpötila: 35 °C
Mit.lattialämpötila: 24,8 °C
Vesitilavuus putkessa: 174,7 l
Delta T: 5 °C

Nyt jos päästään 1,9 m³/h virtaamaan sillä pumpulla niin tuolla 12,15 kW teholla delta T olisi 5,5 °C ja 1,7 m³/h virtaamalla 6,1 °C. Nämähän on aivan mainoita arvoja. Nythän sinne ei pitäisi vielä tuota 12 kW tehoa mennä ja tuo delta T pitäisi olla paljon pienempi. Jotakin en tässä ymmärrä. Entä jos mittaa niistä kupariputkista IR-mittarilla meno- ja paluulämpötilan?

Niin se ei tässä itsellänikään oikein enää avaudu... niin eli voisi olla lämpömittarit tukilla rikki?

Joku motonetin IR mittari löytyy voisin sillä kokeilla. Varmaankin mahdollisimman läheltä jakotukkia? Muovista ei taida kannattaa mittausta tehdä?

[Roori]

Boschin käännökset ovat hyvinkin heikkoja, siellä myös kerrotaan esimerkiksi lisävaraajaa käytettäessä että ensin menee vesi maalämpöpumpulle ja sitten vasta lisävaraajalle. Tämän bongasin ohjeista ja kyselin maahantuojalta niin kuva oli oikein teksti väärin. En ole tsekannut ovatko korjanneet uusimpaan versioon. Kuulema eivät itse näe kun niitä kääntäävät vaan kääntäävät jostain excelistä tekstit.... Siellä muistaaksnei myös puhutaan että 3baria pitää laittaa maapiirille paineet, ja ainakin asentajan ja omasta mielestäni se kuulosti aika järkyttävältä. Nyt siellä paineet 1,2bar.

Onko niiltä kielletty oman tuotteensa manuaalin oikolukeminen? 

Aika ontuva selitys

Näiden kirjotusten perusteella tuntuu äkkiseltään että tuote voi olla kohtuullinen mutta manuskat, logitukset, APPsit on !erseestä.

[Kurre]

Onko niiltä kielletty oman tuotteensa manuaalin oikolukeminen? 

Aika ontuva selitys

Näiden kirjotusten perusteella tuntuu äkkiseltään että tuote voi olla kohtuullinen mutta manuskat, logitukset, APPsit on !erseestä.

Tuote, käyttöliittymä on mielestäni jees. Applikaatio on pettymys mutta saa sillä jotain perus juttuja pihalle toivottavasti kehittyy. Logitus on tuolla husdatalla jo ok (itse meinasin Googlen datastudioon työntää datan saa siistit käppyrät). Manuaalit ovat aivan perseestä edes huoltovalikon sisältöä ei ole selitetty. Varmaan. Bosch luottaa omiin koulutuksiin jolla saa ”lämpömestari” tittelin.

Niin ja itse pumppu ainakin toistaiseksi vaikuttaa hyvältä ja cop oman mittarin mukaan on hyvältä. Desinfiointikin onnistuu pelkällä kompuralla.

[Roori]

Mikäs toi google datastudio on, maksullinen vai?
Kuinka sinne data Bossista?

[ishiba]

Niin se ei tässä itsellänikään oikein enää avaudu... niin eli voisi olla lämpömittarit tukilla rikki?

Joku motonetin IR mittari löytyy voisin sillä kokeilla. Varmaankin mahdollisimman läheltä jakotukkia? Muovista ei taida kannattaa mittausta tehdä?

Kupariputkista taitaa onnistua kohtuudella mittaukset. Sen kiertovedeni ei pitäisi kauheasti ehtiä jäähtyä niissä siirtoputkissa, joten niitä lämpötiloja voi mittailla varmuuden vuoksi useammasta kohtaa. Muovista, liittimistä tms. aika hankala saada mitään järkeviä pintamittauksia ainakaan ir-mittarilla.

Se Boschin irtoanturi myös huolella suoraan kupariputkeen esim. nippusiteellä ja voi kai siihen vaikka laittaa jotain eristettäkin päälle. Sen sijoituksella suhteessa niihin venttiileihin yms. ei pitäisi olla kauheasti merkitystä, kun sama vesi siellä kiertää kuitenkin.

[Kurre]

Kupariputkista taitaa onnistua kohtuudella mittaukset. Sen kiertovedeni ei pitäisi kauheasti ehtiä jäähtyä niissä siirtoputkissa, joten niitä lämpötiloja voi mittailla varmuuden vuoksi useammasta kohtaa. Muovista, liittimistä tms. aika hankala saada mitään järkeviä pintamittauksia ainakaan ir-mittarilla.

Se Boschin irtoanturi myös huolella suoraan kupariputkeen esim. nippusiteellä ja voi kai siihen vaikka laittaa jotain eristettäkin päälle. Sen sijoituksella suhteessa niihin venttiileihin yms. ei pitäisi olla kauheasti merkitystä, kun sama vesi siellä kiertää kuitenkin.

Kiitos pitääpä kokeilla mitä tuo mittari sanoo. Eriste puuttuu tuon anturin päältä elikkä voisin sen laittaa.

[Kurre]

Mikäs toi google datastudio on, maksullinen vai?
Kuinka sinne data Bossista?

Googlen datastudio on ns. bUsiness inteligent ohjelmisto täysin ilmainen ja ajatus että voit hakea dataa monestakin paikasta ja tehdä siitä omanlaisia käppyröitä. Ajatus itselläni on hakea data husdatasta. Paras olisi jos olisi rasperry jonne tallentuisi data ja se sitten lähettäisi sitä tuonne, mutta onnistuu se toisella tavallakin. Kunhan saan valmiiksi voin laittaa koodin jakoon tarpeen mukaan.  Mennee varmaan joulunpyhille tekeminen

[Roori]

Lämpöpastaa väliin jos putken pinnasta mittaa jollakin elukalla...
Sitä saa kaupoista, itse taisin ostaa Biltemasta

[ISKI]

Googlen datastudio on ns. bUsiness inteligent ohjelmisto täysin ilmainen ja ajatus että voit hakea dataa monestakin paikasta ja tehdä siitä omanlaisia käppyröitä. Ajatus itselläni on hakea data husdatasta. Paras olisi jos olisi rasperry jonne tallentuisi data ja se sitten lähettäisi sitä tuonne, mutta onnistuu se toisella tavallakin. Kunhan saan valmiiksi voin laittaa koodin jakoon tarpeen mukaan.  Mennee varmaan joulunpyhille tekeminen

Google Data Studio näyttää tosiaan monipuoliselta käppyröiden yms. tekemiseen.
Minne siis aiot kerätä talteen tuon logitustiedon?
Minulla käytössä Husdatan H60 Universal Wireless gateway.
Käytätkö itse samaa?

[Kurre]

Kupariputkista taitaa onnistua kohtuudella mittaukset. Sen kiertovedeni ei pitäisi kauheasti ehtiä jäähtyä niissä siirtoputkissa, joten niitä lämpötiloja voi mittailla varmuuden vuoksi useammasta kohtaa. Muovista, liittimistä tms. aika hankala saada mitään järkeviä pintamittauksia ainakaan ir-mittarilla.

Se Boschin irtoanturi myös huolella suoraan kupariputkeen esim. nippusiteellä ja voi kai siihen vaikka laittaa jotain eristettäkin päälle. Sen sijoituksella suhteessa niihin venttiileihin yms. ei pitäisi olla kauheasti merkitystä, kun sama vesi siellä kiertää kuitenkin.

Kuparista en oikein saanut mitään järkevää lämpötilaa mutta tuosta kierteestä joka on messinkiä niin sain. Vaihdoin mittarit ympäri että muuttuuko ero niin voi vielä todentaa että onko mittari sökö. Jos tuo lämpö pitää paikkansa onko tuo ero ”ok”?

Ir 27,2
Ir 24,6

Lämpömittarit näyttivät samaan aikaan 27c ja 20c

Edittiä:
- ja shitnahan se jakotukin mittari on. Nyt mittarin mukaan lämmitän vettä lattialla mistähän saisi tuohon jakotukkiin uutta mittaria.

[Kurre]

Google Data Studio näyttää tosiaan monipuoliselta käppyröiden yms. tekemiseen.
Minne siis aiot kerätä talteen tuon logitustiedon?
Minulla käytössä Husdatan H60 Universal Wireless gateway.
Käytätkö itse samaa?

H60 käytössä juu.

Ensimmäisen version teen nyt niin että laitan pilveen pyörimään virtuaali koneen josta haen pilvessä olevalle tietokantaan esim 1min välein datan husdatasts. Sitten käytän MySQL Connectoria Googlen päässä jolloin saan datan datastudioon. (Tämä toteutus vaatii julkisen IPn jos on 4g yhteys kotona muutoin mikä tahansa kiinteä riittää)

Jos olisi rasperry tai joku muu tekisin niin että rasperry hakee tiedon ja lähettää sen Googlen SQL josta se on käytettävissä. En ehkä haluaisi rasperryssa varastoida tilannetta joka minuutin välein.

Jos kiinnostaa niin voin olla avuksi kyllä tuo talologger vaikuttaa hyvältä myös mutta itse ajattelin että tuolla datastudiolla saa kivat käppyrät. Ehkä ainut miinus on että en muista kuinka reaaliaikainen tuo on.

[ISKI]

Jos olisi rasperry tai joku muu tekisin niin että rasperry hakee tiedon ja lähettää sen Googlen SQL josta se on käytettävissä. En ehkä haluaisi rasperryssa varastoida tilannetta joka minuutin välein.

Raspberryn käyttö tietojen lukuun H60:stä ja välittämiseen pilvessä olevaan tietokantaan voisi olla hyvä linja.
Siihen olisi sitten suoraviivaista ottaa mukaan muitakin kodin sensoreita.

[Roori]

Milläs salaisella fysiikalla/prokollalla se H60 ne tiedot hakee?
Onko se tarpeeton sen studion kanssa vai onko se niin salainen liityntä...
Bossissa ei siis ole mitään omaa APIa tarjolla?
Onhan se kuitenkin jossain pilvessä, langalla vai kuinka?

[Kurre]

Milläs salaisella fysiikalla/prokollalla se H60 ne tiedot hakee?
Onko se tarpeeton sen studion kanssa vai onko se niin salainen liityntä...
Bossissa ei siis ole mitään omaa APIa tarjolla?
Onhan se kuitenkin jossain pilvessä, langalla vai kuinka?

Husdata lukee käsittääkseni Boschin service portista. Itse Boschin laitteeseen APIa kyselin applikaation kehittäjiltä ja en siihen saanut vastausta. Oma päättelyni on se että boschin pumppu lähettää boschin pilveen datan johon aplikaatiolla on yhteys. Tätä tukee se että toimii vaikka 4G yhteydellä ilman julkista IP:tä. Jos olisi niin päin että applikaatio hakee tiedot pumpulta niin silloin tuo yhteys ei voisi toimia natatulla IP:llä.

Husdatasta saa helposti datan ulos json formaatissa.

[ishiba]

Kuparista en oikein saanut mitään järkevää lämpötilaa mutta tuosta kierteestä joka on messinkiä niin sain. Vaihdoin mittarit ympäri että muuttuuko ero niin voi vielä todentaa että onko mittari sökö. Jos tuo lämpö pitää paikkansa onko tuo ero ”ok”?

Ir 27,2
Ir 24,6

Lämpömittarit näyttivät samaan aikaan 27c ja 20c

Edittiä:
- ja shitnahan se jakotukin mittari on. Nyt mittarin mukaan lämmitän vettä lattialla mistähän saisi tuohon jakotukkiin uutta mittaria.

Juu, noi ir-mittaukset vaikuttaa ihan hyviltä (ja järkeviltä  )

Onkohan tuo mittari Uponor 1090262 ? Kävisköhän siihen jokin yleismalli?

[Roori]

Husdata lukee käsittääkseni Boschin service portista. Itse Boschin laitteeseen APIa kyselin applikaation kehittäjiltä ja en siihen saanut vastausta. Oma päättelyni on se että boschin pumppu lähettää boschin pilveen datan johon aplikaatiolla on yhteys. Tätä tukee se että toimii vaikka 4G yhteydellä ilman julkista IP:tä. Jos olisi niin päin että applikaatio hakee tiedot pumpulta niin silloin tuo yhteys ei voisi toimia natatulla IP:llä.

Husdatasta saa helposti datan ulos json formaatissa.

Bueno, onko pumppu LANilla vai wifillä kiinni pilvessä?

Näköjään tuossa H60:ssä on monia ulostus vaihtoehtoja...

[jmaja]

Husdata lukee käsittääkseni Boschin service portista. Itse Boschin laitteeseen APIa kyselin applikaation kehittäjiltä ja en siihen saanut vastausta. Oma päättelyni on se että boschin pumppu lähettää boschin pilveen datan johon aplikaatiolla on yhteys. Tätä tukee se että toimii vaikka 4G yhteydellä ilman julkista IP:tä. Jos olisi niin päin että applikaatio hakee tiedot pumpulta niin silloin tuo yhteys ei voisi toimia natatulla IP:llä.

Husdatasta saa helposti datan ulos json formaatissa.

Eikö H60 ole kytketty pumppuun? Miksi se ei suoraan sieltä lukisi dataa? Noissa kai on modbus.

[Kurre]

Eikö H60 ole kytketty pumppuun? Miksi se ei suoraan sieltä lukisi dataa? Noissa kai on modbus.

On siis kytketty pumppuun. Siinä tuli mukana sellainen kuulokeliitin joka meni suoraan tuon pumpun huoltoliittimeen. En tiedä miksei modbussia käytetty tuossa.

[Kurre]

Bueno, onko pumppu LANilla vai wifillä kiinni pilvessä?

Näköjään tuossa H60:ssä on monia ulostus vaihtoehtoja...

Tuo on WLANilla routterissa kiinni. Ainakaan tuossa ei ollut LAN liitintä.

[Roori]

On siis kytketty pumppuun. Siinä tuli mukana sellainen kuulokeliitin joka meni suoraan tuon pumpun huoltoliittimeen. En tiedä miksei modbussia käytetty tuossa.

voi se silti olla modbus...

[jmaja]

On siis kytketty pumppuun. Siinä tuli mukana sellainen kuulokeliitin joka meni suoraan tuon pumpun huoltoliittimeen. En tiedä miksei modbussia käytetty tuossa.

Jos se on kytketty pumppuun, niin mistä päättelet, ettei se lukisi dataansa suoraan pumpusta? Mistä se tietäisi mennä jonnekin Boschin ylläpitämään pilvipalveluun ja miten data sinne tulisi?

[ISKI]

Jos se on kytketty pumppuun, niin mistä päättelet, ettei se lukisi dataansa suoraan pumpusta? Mistä se tietäisi mennä jonnekin Boschin ylläpitämään pilvipalveluun ja miten data sinne tulisi?

Tässä on kaksi asiaa, jotka näyttävät menevän vähään solmuun.
7001i on siis tehdasvalmiina kytkettävissä verkkoon RJ-45 kaapelin avulla.
Tätä kautta Boschin oma softa lähettää tiedot Boschin omalle palvelimelle (nähtävästi), josta EasyRemote mobiili appi niitä hakee.

Husdatan H60 on kytketty 7001i laitteeseen tuolla "teleplugilla", jonka kautta kulkee tietoa RS-232 -standardin mukaisesti (kai).
Saa myös virtansa tätä kautta
Ja H60 kytkeytyy verkkoon Wifillä.

Näistä linkeistä löytyy tietoa IVT/Bosch Modbus (ja myös Husdata) jutuista:

https://www.openhab.org/addons/bindings/regoheatpump/
https://community.openhab.org/t/new-binding-rego-6xx-based-heat-pumps/17219/210

Koskevat vanhempia Rego600 pohjaisia koneita, nykyinen kone käyttää Rego3000a, joka puolestaan taitaa olla hyvin paljon sama kuin Rego2000.

Eli tietysti tietoja voi lukea suoraan tuosta Modbus väylästä - niinhän kai tuo H60 myös tekee.
Vaatii kuitenkin riittäävää osaamista ja näpertämistä.
Periaatteessa kiinnostaisi, koska kaikkiin 7001i tietoihin ei Husdatan H60:llä pääse käsiksi.

[jmaja]

Luulisi, että tuo Boschin palvelin vaatii käyttäjäkohtaisen salasanan, ettet pääse katsomaan ja säätämään naapurin pumppua. Annetaanko Husdatalle tuo salasana vai miten olisi edes mahdollista, että Husdata lukisi Boschin palvelinta.

Vaikkei omaa kokemusta ole sen enenpää Husdatasta kuin Boschin pumpusta, vaikuttaa päivänselvältä, että Husdata saa datansa tuon H60:n kautta suoraan pumpusta. Modbus on RS-485:sta.

[ISKI]

Husdata on oma kokonaisuutensa ja Boschin EasyRemote mobiili appi taustapalveluineen omansa.
Kumpikin on suojattu omilla salasanoillaan.

Kannattaa kuitenkin huomata, että Husdata H60 mokkulaa voi käyttää välittäjänä, kun tekee täysin paikallisesti sisäverkossa toimivia systeemeitä.

[Kurre]

Husdata on oma kokonaisuutensa ja Boschin EasyRemote mobiili appi taustapalveluineen omansa.
Kumpikin on suojattu omilla salasanoillaan.

Kannattaa kuitenkin huomata, että Husdata H60 mokkulaa voi käyttää välittäjänä, kun tekee täysin paikallisesti sisäverkossa toimivia systeemeitä.

ISKI tuli mieleen mitkä paineet sinulla on keruupiirillä? Itsellä on 1,5bar ja nyt aloin boschin teknistä esitettä lukemaan niin siellä lukee minimi paineet 2 ja maksimi 3. Kuulostaa omaan ja putkarin korvaan todella isolta, mutta mietin onko tässä pumpussa jotain erikoista että pitäisi olla isommat ja se auttaisi tuohon keruupumppuun.

[YALMAR]

Itselläni ei ole keruupiirissä painetta ollenkaan (koska se ei siellä pysy). En tiedä liittyykö tuo 2-3bar samaan, kuin liuospumpulla oleva paineanturikin, joka ihan boschilta saadun ohjeen mukaan on ohitettu. Paineanturi on käsittääkseni järjestelmiä varten, joissa käytetään glykolia.

[ISKI]

Minulla liuospiirissä painetta on jonkin verran yli 2 bar.

[Kurre]

Itselläni ei ole keruupiirissä painetta ollenkaan (koska se ei siellä pysy). En tiedä liittyykö tuo 2-3bar samaan, kuin liuospumpulla oleva paineanturikin, joka ihan boschilta saadun ohjeen mukaan on ohitettu. Paineanturi on käsittääkseni järjestelmiä varten, joissa käytetään glykolia.

Minulla ei siis ole ohitettu ja toiminut tuolla 1,5barilla. Mietin vaan että voiko tuolla paineella olla vaikutusta tuohon kiertopumpun toimintaan koska itselläni se yllättävän kovilla käy. Nyt oli noin 4C ero kompura noin 60% ja liuospumppu 100% eikä kyllä mutapussissakaan mitään ihmeellistä ollut...

Voisihan tuon lisätä reippaaseen 2 bariin ja katsoa mitä käy.