Sähköstä maalämpöön kö? Mitoitus apua kaivattaisiin.

[Karjala1nen]

Tervehdys foorumilaiset!

Olemme hankkimassa omakotitaloa, joka lämpiää suoralla sähköllä. Koska sähkön hinta tuskin on laskemassa ja asunto muutenkin remontoidaan lattiasta kattoon, ajattelimme päivittää lämmitysjärjestelmän vesikiertoiseksi ja lämmönlähteeksi joko vilp tai mlp. Remonttia pyritään tekemään mahdollisimman paljon itse, kuitenkin siten, että alan ammattilainen asentaisi laitteet ja putket. Lukuun ottamatta lattiaputkitusta, jonka ajattelin asentaa itse.
Onko alla olevilla spekseillä maalämpö ihan kohtuuton sijoitus takaisinmaksua ajatellen?


Sijainti: Hämeenlinna
Rakentamisvuosi:1991
Kaksi kerroksinen rinnetalo, jonka alemman kerroksen yksi seinä maan alla ja kaksi seinää osin.
Sähkön kokonaiskulutus aikaisemmalla pariskunnalla ollut 18 800kW-20 700kW viimeisen 5 vuoden aikana ja puuta on palanut n.3 heitto mottia vuodessa. Alakerrassa yksi takka ja sauna lämpeää myös puilla. Meillä 4-henkinen perhe, joten kulutus varmasti nousee huomattavasti.
Asunnossa on sähköllä toimiva kattolämmitys ja kosteissa tiloissa + takkahuoneessa lattialämmitys, joka on tarkoitus korvata kokonaisuudessaan roilottamalla vesikierto lattioihin.
Ilmaa vaihtaa lämmöntalteenottokennollinen MUH Ilmava.
Rakennuksen ulkoseinien yhteenlaskettu pituus 40m 35cm.
Ulkoseinien eristys yläkerran osalta:195mm mineraalivilla, seinän paksuus 325mm Alakerta ulkoa sisäänpäin: kovavilla 50mm, kevytsoraharkko 150mm, mineraalivilla 50-100mm. Seinänpaksuus 365mm. Alakerta maanvastainen seinä: Styrox 50mm(ei kuitenkaan maan pinnalle asti vaan n. 1.2m korkeuteen.), kevytsoraharkko 290mm, mineraalivilla 50-100mm. Seinänpaksuus 352mm+tuo styroxi soiro. Kuntotarkastaja huomautti, että kyseinen seinä on riskirakenne ja kehoitti poistamaan rakennuksen sisäpuoleisen koolauksen ja eristeet.
Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain: Neliöitä kaikkiaan on n.180 ja ylä- ja alakerta saman kokoisia.
Huonekorkeudet: Yläkerta 250cm. Alakerta n.40neliön alueelta 238cm ja loput n.50neliötä laskettu 218cm.
Alapohja on maanvarainen, jossa reunoilla styroxia 70mm ja keskellä 50mm. Päällä 70mm teräsbetonilaatta.
Yläpohjassa 100mm palavillaa ja päällä 200mm puhallusvillaa.
Ikkunat: Alkuperäiset 3-lasiset.
Yläkerrssa sijaitsevassa olohuoneessa on normaalia enemmän ikkunapinta-alaa, mutta se varmaan kompensoituu alakerran ikkunoiden vähyydellä.
Muita lämmitettäviä tiloja: Autotalli 21,7 m2 talon kyljessä kiinni. Pidetty ja tullaan todennäköisesti pitämään puolilämpimänä.

Asunnossa on mitsubishin ilppi.

Sisätilojen lämpimien kuutioiden määrää en tähän hätään vielä saanut.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:

Talo  ”Karjala1nen”         HÄMEENLINNA      (Kanta-Häme)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Autotalli 1991: Lattialämmitys, 15 °C, 22 m2, 52 m3:      0,96 kW   2 674 kWh
- Talon alakerta 1991: Lattialämmitys, 22 °C, 90 m2, 214 m3:   2,87 kW   10 056 kWh
- Talon yläkerta 1991: Lattialämmitys, 22 °C, 90 m2, 225 m3:   3,48 kW   9 911 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   7,3 kW   22 641 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C   -  menovesi lämpötila max 35 °C
• Kiinteistö,  202 m2,  491 m3    5,0 COP   6,26 kW   22 641 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,76 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,2 SCOP   7,0 kWh   27 441 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 620 kWh   0,67 kW   24 821 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   24 821 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan      7,00 kW   24 821 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä      24 821 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      7,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 °C
▪ Maasta kerätään    ( 4,2 COP)   5,6 kW   18 917 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   5 903 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   5 903 kWh

Tarvitaan 188 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,42 l/s (= 25,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,42 l/s = 25,2 l/min = 1512 l/h:               
• Kaivon painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K      40 kPa (0,4 bar)
• Kaivon painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K      24 kPa (0,24 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 477 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.