Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoituspyyntö, Ylöjärvi  (Luettu 1361 kertaa)

Poissa Iglu^

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Mitoituspyyntö, Ylöjärvi
« : 18.07.19 - klo:01:36 »
Moro,

ensi kertaa maalämpöfoorumilla liikenteessä ja kaipailisin hieman tukea maalämmön mitoitukseen. Mitoituksen lisäksi kaipaisin keskustelua mm. kannattaako hankkia puskurivaraajaa ja mahdollisesti minkä kokoista. Entä käyttöveden lisävaraaja (Suunnitelmissa olevassa Nibe F1255-6 koneessa 180 l käyttövesivaraaja integroituna)? Nämä lienevät jonkin muun osion asioita kuitenkin?

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Ylöjärvi
- Rakentamisvuosi? 1991 Onko rinnetalo? Ei
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Aiemmalla asukkaalla mennyt öljyä n. 1600 l/vuosi. Meillä asumista nyt vuosi takana ja meidän vuosikulutus oli n. 1700 l. Lisäksi poltimme puuta varaavassa takassa tänä aikana n. 4-5 pinokuutiota. Meidän taloudessa on kaksi aikuista ja kolme pientä lasta. Vedenkulutus tulee varmasti nykyisestä nousemaan reilusti. Vuotuinen vedenkulutus meillä oli n. 110 m3, eli n. 300 l/päivä 
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Pääosin patterilämmitys. Alakerrassa kiertää yksi lattialämpölenkki KHH+PH+S+WC.
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Koneellinen ilmanvaihto, Muh Ilmava 100
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Alakerran koko rakennuksen yhteenlaskettu ulkopituus on 62 m, josta 24,5 m on puolilämpimien tilojen ulkoseinää (autotalli, pannuhuone, sähköhuone). Yläkerrassa yhteenlaskettu ulkopituus on 41 m.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Eristelevyt, joiden paksuudesta ei varmaa tietoa. Piirustuksista mittakaavan mukaan mitattuna olisi eritepaksuus 200 mm ja kokonaispaksuus 300 mm
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 2
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Alakerran asuintilat n. 81 m2. Yläkertä n. 65 m2. Lisäksi puolilämmintä (+15 astetta) tilaa alakerrassa 34 m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? Ala- ja yläkerrassa huonekorkeus 2,5 m. Yläkerrassa osittaiset viistokatot molemmin puolin. Edellä esitetty yläkerran pinta-ala on laskettu pohjapiirustuksessa esitettyjen kattokorkeusmerkintöjen mukaan. Pohjapiiroksessa näkyy molemmilla puolilla merkintä kohdasta, jossa huonekorkeus on 1,5 m. Todellinen pinta-ala on siis suurempi, mutta oletan että noiden viivojen pohjalta on laskettu rakennuksen koko asuinpinta-ala 146 m2. Mielestäni 65 m2 * 2,5 m kuvastaa yläkerran tilavuutta ihan hyvin. Puolilämpimissä tiloissa huonekorkeus 2,5 m.
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maanvarainen betonilaatta. Eristepaksuudesta ja laadusta ei ole tietoa. Täytynee kysellä rakennusvalvonnasta josko sieltä löytyisi loputkin piirustukset talosta
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Mielestäni siellä on eristelevyjä. Paksuudesta ei ole tietoa
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3-kerros lasit. Ikkuna-alaksi ilmoitettu 26,4 m2 = 12,8 % kerrosalasta
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Autotalli, pannuhuone ja sähköhuone ovat talossa kiinni ja puolilämmitettäviä tiloja (n. 34 m2)
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Ylä - ja alakerran toivelämpötilat ovat +21 astetta. Puolilämpimissä tiloissa saa olla sen +12...15 astetta.


Lisätietoina sen verran, että asumamme yhden talven aikana (jossa riitti pakkasia hyvin) alakerrassa pattereista pidettiin lämmöt pois. Alakerran lämmitykseen riitti märkätilojen lattiakierto (n. 23 m2 alalla) sekä varaava takka. Yläkerrassa aulatilojen kolmea patteria pidettiin kylminä, mutta makuuhuoneissa oli pattereissa lämpö pakkasilla. Kokonaisuudessaan lämmitys oli 4/17 patterissa. Kattilalta lähtevän veden lämpötila oli mielestäni siinä +45 asteen paikkeilla kovimpien pakkasten aikana. Puun poltolla tietenkin iso vaikutus patterien tarpeeseen ja nyt tietysti maalämpö tulisi mitoittaa siten, että puuta ei polteta.

« Viimeksi muokattu: 18.07.19 - klo:09:05 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö, Ylöjärvi
« Vastaus #1 : 18.07.19 - klo:09:05 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 6,4 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Iglu^”   YLÖJÄRVI   (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -30 °C
- Alakerta, At 1991: Patterilämmitys, 13,5 °C, 34 m2, 85 m3:      1,35 kW   2 831 kWh
- Alakerta, asunto 1991: Patterilämmitys, 21 °C, 81 m2, 203 m3:      3,06 kW   9 083 kWh
- Talon yläkerta 1991: Patterilämmitys, 21 °C, 65 m2, 163 m3:      2,31 kW   6 101 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   6,7 kW   18 014 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  180 m2,  450 m3    3,4 COP   5,60 kW   18 014 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,3 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,76 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,1 SCOP   6,4 kWh   24 014 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 360 kWh   0,62 kW   21 654 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   21 654 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan      6,40 kW   21 654 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä   21 654 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   6,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      6,4 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -30 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,1 COP)   4,5 kW   14 711 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 943 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 943 kWh
Tarvitaan 158 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,34 l/s (= 20,4 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m

Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,34 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,34 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   24 kPa (0,24 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 383 metriä  = 1 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Mitoituslaskennassa oletettu käyttövedelle lisävaraaja noin 100 - 200 litraa.
Varaajien tarpeellisuudesta ja muista tähän kohteeseen liittyvistä asioista voidaan mielellään keskustella tässä samassa osiossa, niin on helpompi seurata kunkin projektin vaiheita.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa Iglu^

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoituspyyntö, Ylöjärvi
« Vastaus #2 : 18.07.19 - klo:10:48 »
Kiitoksia tuosta.

Niben F1255-6 (jos siihen päädytään) on ilmeisesti vapautettavissa 8 kW asti. Onko tuo 1,5...6 kW invertteri riittävä/järkevä?

Lisäksi on tosiaan mietityttänyt tuo systeemivalinta (on/off vai invertteri). Invertteri ilmeisesti peruskäytöllä energiatehokkaampi. Jos valinta on invertteri, kuten minulle on suositeltu, niin mitä mieltä tuosta puskurivaraajan tarpeesta? Lueskelin aiemmasta keskustelusta, että aina kun on varaaja, niin sitä lämmitetään suuremmalla teholla kuin mitä lämmitykseen tarvittaisiin. Puskurivaraajan puuttuessa riski lienee siinä, että kovalla pakkasella koneen tehdessä käyttövettä, verkosto voi viilentyä liikaa ja alkaa napsua taas lämmitessä. Tämmöisiä käsityksiä minulle on siis syntynyt. Tuossa tuleekin mieleen se pohdinta, että voiko esim. on/off vehje isommalla puskurivaraajalla olla tehokkaampi ratkaisu?

Käyttövesivaraajasta moni on sanonut että tuo 180 l integroitu varaaja riittää. Taidetaan mennä sillä, vaikka mietityttääkin miten riittää sitten kun saunotaan viisihenkisellä porukalla. Entäs kv esilämmityksellä varustettu puskurivaraaja? Kannattaako olla vai viekö vain tehoja patterilämmitykseltä?