Saneerauskohde Länsi-uudellamaalla

[Nurmela]

Rakennus on Läntisellä uudellamaalla. Lohjan Nummen kirkonkylässä (ent. Nummi-Pusulaa.

Rakentamisvuosi 1900 ja laajennettu (pannuhuone, autotalli, kylpyhuone sauna ja eteinen) 1969

Öljynkulutus keskimäärin 1500 L /vuosi ja n. 2 kuutiota puuta (kylmään aikaan)
Patterilämmitys

Painovoimainen ilmanvaihto

Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus ei ole tiedossa, mutta niiden.perusteella laskettu neliömäärä 150m2

Ulkovuorauksen uusimisen yhteydessä laitettu muutama vuosi sitten lisäeristystä. Valitettavasti en tähän hätään löytänyt tietoa paljonko sitä tuli. Sisäpuolella on varmaan melko alkuperäinen eristys (1994 aiemmasta ei tietoa). Ulkoseinän kokonaispaksuus ei ole tiedossa, mutta saan sen mitattua.

Lämmintätilaa vain yhdessä tasossa pieni kylmä kellari ja kylmävintti vanhassa osassa?

Lämpimien tilojen neliömäärä n.150m2 ulkomittojen perusteella laskettu)

Huonekorkeus lämpimissä tiloissa 260cm

Alapohja luonnonkivijalka ja rossipohja. Eristeet mahdollisesti alkuperäiset (ei tietoa, mitä ennen 1994 on tehty)

Yläpohjan (vintille) eriste on sahanpurua ja/tai koksikuonaa. Paksuudesta ei tietoa.

3-lasiset ikkunat. Ikkunoiden ala arvioni mukaan melko normaali. Ennemmin vähän normaalia isompi, kuin pienempi

Kaikki lämpimät tilat tässä samassa rakennuksessa.

Tilojen lämpötilat 20 astetta, jos mahdollista niin autotallia jatkossa pidetään hieman viileämpänä eli n. 15 astetta,kuten myös pannuhuone maalämmön yhteydessä.

[Nurmela]

Niin siis talo ei ole rinteessä, mutta mäen päällä ja ainakin.viereiseen taloon tulevaa tietä levennettäessä kalliota räjäytettiin tässä ylhäällä, joten oletettavasti kallio ei olisi kaukana.

Asukkaita on 1, mutta pahimmillaan joinain viikonloppuina 5. Ja joskus tulevaa myyntiä ajatellen on pyydetty 4-5hengen mitoituksella.

Puunkäytöstä sen verran, että tuo kulutus pitää sisällään puusaunan lämmityksen kerran viikossa, sekä 2 pönttöuunia.
Puusauna on siis tuossa laajennusosassa.

Ulkovuorauksen uusimisen yhteydessä
Vanhaan osaan tuli Isover  RKL-31 Facabe 50mm.
Uudempaan osaan tuulensuojalevy Hunton 12mm

Saamissamme tarjouksissa on laskettu kallioporausta 150 ja 8-9 kW maalämpöpumppu.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 7,7 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Nurmela”   NUMMI   (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Vanha osa 1900: Patterilämmitys, 21 °C, 100 m2, 260 m3:   5,09 kW   13 996 kWh
- Laajennus 1969: Patterilämmitys, 17 °C, 50 m2, 130 m3:   2,35 kW   5 614 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   7,4 kW   19 611 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  150 m2,  390 m3    3,3 COP   7,01 kW   19 611 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus   0,185 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,77 kW   4 000 kWh
- Yhteensä   3,1 SCOP   7,8 kWh   23 611 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -700 kWh   0,23 kW   22 911 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh   0,00 kW   22 911 kWh
- Pumpulla tuotetaan    7,70 kW   22 910 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   22 911 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   7,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -27 °C
▪ Maasta kerätään ( 3,1 COP)   5,4 kW   15 573 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 338 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 338 kWh
Tarvitaan 151 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,4 l/s (= 24 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,4 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,4 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   31 kPa (0,31 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 370 metriä  = 1 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.               
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.


Edit.: Poistin tekstista tarpeettoman maininnan kaivojen etäisyysksitä. Kyseessä on vain yhde kaivon käsittävä keruupiiri.

[Nurmela]

Hei,

Laita vaan minulle sähköpostilla, laitan sen sinulle yksityisviestinä.
Katseeni tarttui tuohon mainintaan, että lämpökaivojen etäisyys pitää olla enemmän kuin 25 metriä.
Onko tämä yleinen maininta, jos kaivoja tarvitsee enemmän, kun ymmärtääkseni tuo yksi 151 metrinen kaivo riitti?

Kiitos sinulle vaivannäöstä laskelman tekemiseksi.

[tomppeli]

Kyllä, yksi kaivo riitti.
Se maininta etäisyyksistä jäi siihen tarpeettomasti.

Myöskin etäisyys naapuritalon kaivoon pitää olla riittävä.!