Yksi vai kaksi pumppua?

[Arzi]

 
Rakennetava omakotitalo on huoneistoalaltaan 402 m2 ja tilavuudeltaan 1480 m3. Lisäksi pihapiirissä on talousrakennus, jossa alakerta maan sisässä 175 m2 ja yläkerta maan päällä 175 m2. Lämmön tuotto maalämmöllä, asuinrakennuksessa vesikiertoinen lattialämmitys ja talousrakennuksessa vesikiertoinen patterilämmitys (lämpötila tarkoitus pitää n. 10 ast.) Suunnittelja on suunnitellut järjestelmän toteutettavaksi yhdellä pumpulla, joka sijoitetaan talousrakennukseen. Lämmön siirto kanaalilla asuinrakennukseen, jossa sijaitsee myös käyttövesivaraaja.
Urakoitsija suosittelee kuitenkin kahta erillistä pumppua, toinen asuinrakennukseen ja pienempi talousrakennukseen. Perusteena rakennusten välisen lämpökanavan häviöt (n. 25m) ja pumppujen hyötysuhteet; talousrakennuksen olevan patterilämmityksen takia on tuotettava korkeampaa lämpö, joka joudtaan shuntaamaan matalemmaksi asuinrakennuksen lattialämmitystä varten.
Onko kokemuksia?
Onko kokemuksia lämpimän käyttöveden kierrätyksestä maalampöpumpun yhteydessä? Etei tarvitse lorottaa hanasta ämpärillistä vettä ennenkuin saa veden lämpimänä.
Kiitos jo etukäteen avustasi.

[Kuumaa_kalliosta]

Kaksi pumppua tuntuu vähän huonosti perustellulta. Paljonko kanaalin lämpöhäviöt ovat vuodessa? Tuskin sillä energiakustannuksella voidaan perustella kahden pumpun hankintaa.

Olisiko tämä järjestely mistään kotoisin: Lämpöpumppu talousrakennuksesta, josta patterivesi päärakennukseen ja paluu jo hieman jäähtyneenä shuntin kautta osittain talousrakennuksen lattiaan ja osittain takaisin pumpulle?

Isommassa talossa lämpimän käyttöveden kierto on hyvä juttu. Ehkä kannattaa pistää ajastimen alle, koska kesäisin tai muulloin yöaikaan ei sitä välttämättä kannata pitää päällä.

[sailor]

Muutama kysymys ennen vastausta.
1. Mikä paikkakunta?
2. Mihin maapiiri? Reikään vai pintamaahan?
3. Käytetäänkö talousrakennuksessa kuumaa käyttövettä? Ja kuinka paljon?
4. Onko omakotitalo yhdessä vai kahdesa kerroksessa?
5. Minkä kokoisia pumppuja sulle on tarjottu? Entä maapiirin pituus/syvyys?

Jani

[Arzi]

Muutama vastaus kysymyksiin ennen vastausta.
1. Mikä paikkakunta? Kajaani
2. Mihin maapiiri? Reikään vai pintamaahan? Savipitoiseen maahan.
3. Käytetäänkö talousrakennuksessa kuumaa käyttövettä? Ja kuinka paljon? Vain käsien ja pienoiskeittiö, siis todella vähän ja harvoin.
4. Onko omakotitalo yhdessä vai kahdesa kerroksessa? Omakotitalo kahdessa kerroksessa, yläkerrassa yksi mh, "elokuvateatteri" ja wc/suihku, lattialämmitys
5. Minkä kokoisia pumppuja sulle on tarjottu? Entä maapiirin pituus/syvyys? IVT Greenline HT Plus 17 E asuinrakennuksen ja 6:n talousrakennukseen.

Jani
[/quote]

[Kuumaa_kalliosta]

No, pumppumerkki kertookin syyn, miksi ehdottavat kahta pumppua: IVT:llä ei taida olla 17-kilowattista isompaa pumppua.

Ehdotus: katselepa myös muita lämpöpumppumerkkejä. Ainakin Viessmannilla, Lämpöässällä, Thermialla ja Geoprolla on tarpeeksi isoja pumppuja tarpeisiisi.

[enins]

25 m kanaali ei ole ongelma, mutta taitaa olla turha tappaa hyötysuhdetta pienen kulutuksen omaavan talousrakennuksen patteriverkostolla. Ehkä olisi järkevää laittaa lattialämmitys myös sinne talousrakennukseen, jolloin sen lämmitys tapahtuisi lähes ilmaiseksi. Talousrakennuksen kuumalle vedelle pieni sähkökäyttöinen varaaja.

Alijäähdyttimen käytön mahdollisuus kannattaa myös selvittää. Itse en ole moiseen koskaan törmännyt, joten lämpötilan riittävyydestä en tiedä.

[sailor]

Noilla tiedoilla tekisin seuraavasti:

1. Pumppu taloon, muuten joudut tekemään lämpimän veden kierrätyksen
2. Pumpuksi esim. Lämpöässän T20 tai 30 + 2000l säiliö
3. Kaksi piiriä, joista toinen on talousrakennukselle ja toinen talolle.
4. Talousrakennuksen seinäpattereita tuetaan parilla puhallinkonvektorilla (meniköhän termi oikein?), tämä siksi ettei tarvitse tuottaa turhan kuumaa vettä pattereille.
5. Käyttöveden kierrätys tuhoaa lämpöpumpun hyötysuhteen, joten kannattaa oikeasti miettiä asiaa kaikilta kanteilta. Ainakaan kierrätystä ei kannata tehdä pumpulla, jossa käyttöveden loppukuumennus tehdään sähkövastuksella.
6. Pumpun sijoituksesta riippuen sinne talousrakennukseen tarvittaessa se pieni lämminvesivaraaja (30l)

Lisäspekuloinnit: voisiko pumpun varaaja olla talossa, vaikka pumppu olisi talousrakennuksessa . Tällöin ei olisi ääniongelmaa ja lämpimän veden kiertoa ei välttämättä tarvittaisi. Kajaanissa on kylmä, muutoin olisin ehdottanut paria ILP:ä sinne talousrakennukseen  

Jani

[Tauno]

IVT:ltä löytyy pumppuja 70kW asti. kysymys ei oo siitä. otetaan vaikka ht plus e 17. jos tuotetaan patteriverkostoon sopivaa vettä on ottoteho 3,7/antoteho 16,2, jos jos tuotetaan lattiavettä on ottoteho 3,7/antoteho 16,7. eli lämpökertoimessä on aika iso ero.

[Tauno]

korjaus!
patteriverkoston ottoteho 4.9 antoteho 16,2

[Jarno]

Muutamia pointteja:

- Noin isoa pumppua (kompressoria) ei missään tapauksessa asuinrakennukseen. Takuulla tulee ääniongelmia.
- Tuon kokoisessa talossa tarvitaan lämpimän veden kierto
- kierron paluulämpötilan täytyy olla n. 50 astetta, eli sitä ei saa johtaa varaajan ala-osaan, muuten menee kompressorin lauhtumislämpötila samaan tasoon, lauhtumispaine kasvaa lähelle kompressorin fyysistä kestorajaa, eli sähkönkulutus kasvaa ja kompressorin ikä lyhenee!
- Ainakin Geopro:n varaajassa on yläosa erotettu jollakin laipalla, ja käyttöveden lämmitykseen on kaksi kierukkaa: yksi alaosassa, ja toinen yläosassa. Kierron paluu noiden kierukoiden väliin, niin paluuvesi menee vain varaajan yläosan kierukkaan, eli juuri sinne minne pitääkin

  Jarno

[Kuumaa_kalliosta]

- Noin isoa pumppua (kompressoria) ei missään tapauksessa asuinrakennukseen. Takuulla tulee ääniongelmia.

Ääniongelmat eivät ole vääjäämättömiä. Monet pumput eivät pidä juuri pakastinta kovempaa ääntä. Käsittääkseni kompressorin koolla ei ole tässä ratkaisevaa merkitystä.

Toisekseen väärin tehty putkiasennus voi kantaa ääniä ja ja aiheuttaa resonointia.

Meillä kotikylmiön koneisto ja uima-altaan puhdistimen pumppu ovat paljon mölyisämpiä kuin maalämpöpumppu.

[Jarno]

Käsittääkseni, JOS ääniongelmia tulee, niin isommalla koneella ne voivat olla vastaavasti suurempia. Enemmän tehoa -> voimakkaampia värähtelyitä.

Myöntääkö kukaan muuten pumpulleen mitään "äänitakuuta", vai piiloutuvatko kaikki "asennusolosuhteiden" taakse?

  Jarno

[Kuumaa_kalliosta]

Luultavasti pumppuvalmistajat eivät myönnä äänitakuita.

Sen sijaan mlp-asennusliikkeen kanssa voi koettaa tehdä sopimusta, jossa edellytetään käytännön äänitason jäävän tietyn rajan alle.

[eksile]

Sen toisen pumpun + pattereiden ja putkituksen hinnalla sä saat sinne talousrakennukseen vesikiertoisen lattialämmityksen. Laitat pumpun jossa on kaksi lämmityspiiriä asuinrakennukseen (ellei muuten ole niin "perustat" sinne teknisen tilan) ja kierrätät toista piiriä asuinrakennuksessa ja toista talousrakennuksessa. Ei tarvitse ajaa pumppua isolla lämmöllä pattereita varten ja käyttökerroin on parempi.
Talousrakennukseen pieni varaaja sähköpatruunalla pesuvesille.

Asuinrakennuksen koosta johtuen joudut laittamaan sen vesikierron ellet halua esim. suihkussa odotella lämmintä vettä saapuvaksi.

Eikä se kierto käyttökerrointa täysin tuhoa, esim. Ekowellin pumpun ohjelmistossa on valmis paikka ja sähkökytkentä mahdollisuus käyttöveden kiertoa varten, lämpöpumppu ohjaa kiertovesipumppua itse huomioiden mahdollisimman pienen häiriön tehokkuuteen.

Isoja pumppuja löytyy monelta valmistajalta, kaikkiin vastaan tuleviin tarjouspyyntöä sisään, vertailet vastauksia niin spekulointi on turhaa.