Energiaremontti 65m2 perinnetaloon

[PetteriSeppänen]

MITOITUSLASKELMA(pyyntö)

Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Uusimaa
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 1890, kallion päällä
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen. Vuonna 2017 10 000kwh, 2018 näyttäisi toteutuvan 12 000kwh joka sisältää kanalan lämmitystä n. 1500kwh edestä. Polttopuuta kuluu pari irtokuutiota talvessa kovemmilla pakkasilla, muuten lämmitetään ilmalämpöpumpulla.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Ilmalämpöpumppu ja lämmitysuuni. Pieni  suorasähkölämmityspatteri pienessä vessassa
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Painovoimainen poisto jota tehostetaan vessassa käydessä poistopuhaltimella ja keittiössä kokkaillaan liesituulettimen kanssa
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Ulkoseinien pituus lienee noin 35 metriä
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Ulkoseinät 15cm hirttä + huokolevyt sisällä ja ulkopuolella 20+mm lautaa
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 1krs ja ehkä tulevaisuudessa lämmin 1/2krs vintin tilalle
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? n.65m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? 2,7m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Rossipohja, 30cm multaa, 5cm turvetta
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? 30cm multaa ja turvetta, 10cm purua
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? kaksilasiset n. 50-luvun rintamamiestaloikkunat
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? ei ole
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) sisälämpötila talossa 20-22'C

Nettovolyymi, eli sisätilojen lämpimien kuutioiden määrä on erittäin hyödyllinen tieto. (= ulkovaipan sisäpuolelle muodostuva tilavuus kuutiometriä, m3.)  170m3?

Käyttövettä kuluttaa kaksi aikuista ja yksi lapsi joka on vielä pitkään tämän katon alla. Tällä hetkellä ei harrasteta yletöntä kuuman veden käyttöä vaan suihkut ovat niin pitkiä kuin 40L shuntittomasta lämminvesivaraajasta saa ulos.

Kysymys on pohjimmiltaan siitä, että ilmalämpöpumppu on nyt kuusi vuotta vanha ja jossain vaiheessa sekin tulee tiensä päähän. ILP oli hyvä valinta talon ostaessa, kun piti saada suorasähköä edullisempi lämmitysmuoto ja heti. Karkeasti pumppu on nyt maksanut itsensä takaisin ja tienannut itsensä kertaalleen säästönä. ILP on tarkoitus pitää jäähdytyskapistuksena jatkossa eli hajotessaan uusitaan johonkin halpaan rämpäleeseen josta saa viilennystä kesäisin.

Itse olen ajatellut maalämpöä yhtenä vaihtoehtona helppoutensa vuoksi. Reikä talon viereen, pumppu kodinhoitohuoneen nurkkaan ja sillä selvä. Tällä hetkellä taloon tulee jo porakaivosta vedet eli ehkäpä lämpökaivon voisi porata tämän toisen lähelle ja vetää putket samasta reiästä taloon sisälle. Lämmönjakoon ajattelin josko seinäpatterit hoitaisivat homman. ILP:n puhinaan on jo vähän kyllästytty jonka vuoksi patterit olisivat luksusta.

Varmaankin aika pienellä pumpulla pärjäisimme? Onko tarvetta lisävaraajille vai riittääkö pumpun oma 200L varaaja joita monissa näyttäisi olevan?

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 7 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Hirsirakenteinen perinnetalo  ”PetteriSeppänen”      VIHTI      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -30 C°
- Hirsitalo 1890: Patterilämmitys, 21,5 C°, 65 m2, 176 m3:      6,30 kW   16 693 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      6,3 kW   16 693 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 Cº   -  menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö,  65 m2,  176 m3       3,3 COP   6,05 kW   16 693 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,6 COP   0,67 kW   3 000 kWh
- Yhteensä      3,2 SCOP   6,7 kWh   19 693 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus      -360 kWh   0,12 kW   19 333 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   19 333 kWh
- Pumpulla tuotetaan       7,00 kW   19 333 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä      19 333 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   6,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      7,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -32 C°
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   4,9 kW   13 224 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      6 109 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      6 109 kWh
Tarvitaan 140 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,36 l/s (= 21,6 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m         2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,36 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,36 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   24 kPa (0,24 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 324 metriä  = 1 x 400 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Tässä laskelmassa ei ole huomioitu ullakolle mahdollisesti tehtäviä lisätiloja.
Jos ullakkotilat tehdään hyvällä lämpöeristyksellä, riittänee valitun 7 kW maalämpökoneen lämmitysteho sillekin.
Ullakkotiloja varten tarvittaisiin lämpökaivoon noin 30 m lisäsyvyyttä.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[PetteriSeppänen]

Kiitos laskelmasta!

Jostain tuli vastaan, että karvan alakanttiin laskettu pumppu voisi jopa kestää pidempään kuin "oikean kokoinen" johtuen pumpun pidemmistä käyntijaksoista, onko tässä mitään perää?

[euroshopperi]

Kannattaa varmaan ottaa invertteripumppu. Patterit on hyvä mitoittaa reilulla teholla ja C21 tai C22. Niben 1,5-6 kW invertteri varmaan sopiva ja siinä on jo 200 L käyttövesivaraaja valmiina. Kaivon hinnasta saa hyvin kotitalousvähennystä, kun 80% pitäisi porauksesta olla työtä. Osateho kauppiaita ei enää nykyään kannata kuunnella, kun erinomaisia inverttereitä olemassa. Ne saattaa myydä vain osatehoisen kaivon, josta alempi hinta tulee. Tuosta 1,5-6 kW tehoisesta ei pienempitehoista löydy ja se säätää tehoa automaattisesti ja tarvittaessa sen saa venymään jopa 8 kW asti.