Mitoitus lounaisrannikolle

[Egendal1937]

Morjens!

Uusi tulokas foorumilla,pitkään kyllä jo lukeneena mutta vasta rekisteröityneenä.

Vanha energian lähde peltipytyssä ehtyy ja uutta egologista haetaan maalämmöstä tilalle, kysynkin arvon raadilta neuvoja ja näkemystä:

Kohde turun naapurissa, rannikon läheisyydessä. 4 hlöä
Hirsitalo, rv.1937, 3 krs. kellari n36m2, asuinkerros 150m2 ja vintti n.61m2 jossa 3 mh
Seinät n. 17-20mm hirttä, alapohjassa ei eristeita ->kellaritilaa,1.8m korkeaa betonisokkelit, eristämättä, puolet talosta rossipohjaista ja puolet kellaria.
ulkomitat 16 x 9,5
vintillä ja välipohjassa n.40mm olkia sammalta ja sahanpurua luetellussa järjestyksessä, ikkunoita uusittu etelänpuolelle 6kpl, vanhoja 2 - lasisia pohjoisenpuol. 5 kpl
Asuink. huonekorkeus 2,8m, n. 420m3, 9kpl pattereita
vintti huonek. 2,37, n.145m3 3 patteria
Painovoimainen iv. Öljykattila 60-luvulta, poltin 2000 luvulta. kulutus 4000-4500l vuositasolla, 2-3 lehtisiä pattereita 80- luvulta
leivinuuni, liesi ja kakluuni, ei lasketa lämmitykseen, ovat mukavuuslämpöä tuottavia ilmanvaihtokoneita
Ei ensisijaisesti lisäeristyssuunnitelmia.
Kallio parinmetrin päässä talosta.

Tarjoukset:
Bosch Compress 7000 lwm inverter + 2kpl kaivoa yht. 255m akt.
ivt Geo 312C inverter + 2 kpl kaivoa yht. 287m akt.
Thermia Diplomat inverter 3-12 + kaivo 250m akt.
Nibe F1255-16 + kaivo 228m akt.
Jämä Star 12 rst inv + kaivo 232m akt.
Lämpöässä Vsi 14 + kaivo 230m akt.

Foorumia luettuani käsitykseni on että kohteeseemme olisi sopiva; invertterikone ja työsäiliö 100-200l sekä kaivoa +250m, kollektoriputket väh.45mm. Kaksi ehdottanut kahta kaivoa, muut yhdellä syvällä??mielipiteenne?

- Invertteri vai on/off
- Tulistin vai vaihtoventttiili
- riittääkö 200l työsäiliö radiaattoriverkon stabilisoimiseksi(lämpötila)
- muita mahdollisia huomiota?


Maapiirin olen sulkenut tavallaan ulos, mahdollinen olisi sekin, pelto huilaa vieressä mutta itse olen luottavaisempi kalliokaivoon, mielipiteitä asiasta??


Kiiitos jo etukäteen!

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 14 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Egendal1937”   MASKU      (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Kellari: Patterilämmitys, 7 C, 147 m2, 265 m3,      0,00 kW   0 kWh
- Asuinkerros: Patterilämmitys, 21 C, 150 m2, 420 m3,      9,94 kW   27 140 kWh
- Vintti: Patterilämmitys, 21 C, 61 m2, 145 m3,      3,89 kW   9 956 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            13,8 kW   37 095 kWh
ERITTELY   Ala    Energiaa/a    Osuus    Max teho   Osuus

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( PATTERILÄMMITYS  +46 C )   
• Kiinteistö,  358 m2,  829 m3       3,3 COP   13,10 kW   37 095 kWh
- Lämmin käyttövesi      2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä      3,2 SCOP   13,6 kWh   41 895 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 532 kWh   0,50 kW   40 363 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   40 363 kWh
- Pumpulla tuotetaan       14,00 kW   40 363 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä      40 363 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   13,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   14,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   9,8 kW   27 727 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      12 636 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)      12 636 kWh
Tarvitaan 247 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,73 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,73 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   1,66 bar (166 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,73 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   0,89 bar (89 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,73 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   0,49 bar (49 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 635 metriä, upotussyvyys vähintään 1 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Egendal1937]

Kiitos kovasti mitoituksesta Tomppelille!!

Annetut tarjoukset jokseenkin linjassa kaivon syvyyden suhteen. 50mm kollektorikierto pitää olla. Riittävällä foorumin tankkaamisella olen alusta asti pyytänyt kaivoon varmuuskerrointa ja riittävää invertteriä jotta ylimääräistä kapasiteettia on jokseenkin koska, lämpöhäviöt talossamme voivat olla kohtalaiset enkä halua jokaista nurkkaa, rakoa ja kulmaa alkaa tilkkimään vielä terveestä talosta.

Korkein energiantarve rakennuksessa tarjouksissa 36000kw, nyt päästiin jo 40000kw:n yli oikeassa laskelmassa. Eli ei taida 3-12kw invertteripumppu enää riittää. L-ä14vsi ja nibe 1255-16 jaksaisi vielä potkia?

Kommenteja? Puskurivaraaja patterikierrolle? Käyttöveden puskuria ei mielestäni tarvita, nuukasti suihkuttelu on iskostettu perheenjäseniin onnistuneesti

[euroshopperi]

Mulla on tuollaiseen 4300 L öljynkulutukseen laitettu maalämpö. 17 kW kone tekee nyt sellaiset 36 000 kWh energiaa taloon ja syö n. 8300 kWh sähköä. Varaaja on välttämätön meillä, kun tuo 17 kW on/off on melko törkeästi ylitehoinen. Muutoin kyllä kaikki kohdallaan, vaikka harmittaakin, ettei tullut otettua 2 x 180 m laivoja. Mullehan tarjottiin jopa yhtä 180 m reikääkin ja nykyisinkin 2 vk kunnon pakkaset saa tulon jo nollaan asteeseen. Mulla saattaa myös tuo aurinkolämpö tuottaa pari tuhatta kWh ylimääräistä, joten lähellä tollaista 40 MWh energioita pyöritään täälläkin.

[Egendal1937]

Meinaatko ES että menis tolla 14kw koneella ja 247m akt.kaivoa ja vaikka 200l puskuri patteriverkolle?

Patterin menot ei viimetalvena nousseet mielestäni yli 50´c montaakaan kertaa jossei kertaakaan. Patteriverkosto on mitä todennäköisemmin vapaakierrolle mitoitettu koska paisuntasäiliötä ei ole ja kiertovesipumppu on lisätty vastaa n.80-luvulla.

[euroshopperi]

Pari asiaa pitää muistaa. Millä kiertoveden lämmöllä on tuo 14 kW teho ilmoitettu? Pattereille menee melkein järestään kuumempaa, kuin 35 asteinen, jolla teho monasti ilmoitetaan. Samoin teho tuloliuoksen lämpötilalla 0-astetta. Ja vielä ei tulistuspumpuilla max kiertovesi laskee tulon pudotessa ja käyttöveden teko saattaa vaatia vastuksia enemmän.

[Egendal1937]

Ok, täytyypi tarkistaa tämä annettu 14 kWteho B0 W55:lla esim.

ES: Avaatko vielä tätä vähän aloittelijalle:
Ja vielä ei tulistuspumpuilla max kiertovesi laskee tulon pudotessa ja käyttöveden teko saattaa vaatia vastuksia enemmän.

Täystehomitoitusta haetaan joten toivottavasti ei vastuskäyttöä kv. puolelle tule lain.

Vielä olis hyvä kuulla asiantuntijoiden mielipiteitä k.o konstruktiosta..

[Tipi]

Mikäli harkitset tulistusvaraajallista pumppua, niin kysy myös isommalla varaajalla olevaa Lämpöässän VMI-mallia. Pienellä lisähinnalla saat pidemmät käyntijaksot ja paremman lämpimän veden tuoton kuin VSI-mallissa.

VMI 14 mallin antoteho patterilämmityksessä (55°C) on esitteen mukaan 14,47 kW.

[euroshopperi]

Meillä menee 8 h poppoolla niin tajuttomasti lämmintä vettä, että tuollainen 390 L käyttövesiastia on vaatimus jo heti alkuun. "Ei tulistava" kone tekee käyttöveden epäsuorasti lämmittämällä erillistä sisäistä kierukkaa, joka lämmittää koko säiliön määrän vettä. Kierukka pitää lämmittää n. 6 astetta kuumemmaksi, kuin haluttu vesi. Esim haluttaessa 54 sateista vettä, niin kiertovesi on käynnin lopussa n. 60 sateista. Tulistin pumpulla taas lämmitetään suoraan varaajaa, josta puolestaan otetaan kierukalla epäsuorasti vettä ja sitä voidaan esilämmittää ensin varaajan alaosassa, tai toisessa varaajassa, kuten meillä lämmitetään ensin n. 30 asteiseksi lämmitysvaraajassa. En osaa sanoa, kumpi parempi, mutta tulistinpumpulla ei tarvita legionella kuumennusta ollenkaan. Mulla taas joutuu pitämään käyttövesivaraajan keskianturilla 50 asteessa. Tällöin ylhäällä on 56 asteinen vesi ja alempana sitten alle 50. Vettä riittää lorotettavaksi poreammeeseenkin 400 L ja tuo 17 kW kone tekee kyllä joutuisasti lisääkin. Käyttövesi siis tulee jo 30 sateisena tuohon 390 L pönttöön, sensijaan, että tulisi suoraan porakaivosta 5-sateisena. Tuosta 500 L lämmityspöntöstä joutaa aina sen verran varastamaan lämpöä, ettei vaikuta juuri mitään lämmitykseen. Erillislaitteetkin on siis hyvä vaihtoehto, vaikka taitaakin maksaa enemmän. Mulla siis kustansi nuo 17 kW + 390 L käyttövesipönttö 2 x 165 m kaivoineen 24 500 €. Tuo 500 L aurinkovaraaja esilämmityskierukalla oli jo valmiina öljyajalta. Jos se kilahtaa, niin otan 750 L varaajan tilalle. Käyttövedelle pitäisi olla myös 500 L pönttö, koska tuo 390 L on ihan minimi omalle teholle. RST 500 L pönttö vain maksaa n. 5000 €, niin ei ole ollut kovin suuria himoja vaihtaa tuota nykyistä. Ja tosiaan tuo LÄ melkein kannattaisi katsoa VMI mallina.

[maalämmittää]

Patterin menot ei viimetalvena nousseet mielestäni yli 50´c montaakaan kertaa jossei kertaakaan. Patteriverkosto on mitä todennäköisemmin vapaakierrolle mitoitettu koska paisuntasäiliötä ei ole ja kiertovesipumppu on lisätty vastaa n.80-luvulla.

Täällä vastaavia lähtökohtia. Alussa on ollut koksikattila ja vapaan kierron isot putket. Joskus myöhemmin on tullut öljypoltin, kiertovesipumppu jne.

Maalämpöön vaihdossa asennettiin toimittajan suosittelemana 100l puskurivaraaja ja ulkoinen pumppu.
En ole ihan varma että puskurivaraaja olisi välttämätön, juuri noiden alkupään 2" putkien vuoksi. Niihin uppoaa KV teon jälkeinen muutaman litran lämpöpurske.

Täällä on/off pumpulla vaihtelee pattereille menevän veden lämpötila n. 10-12C ja jokaisen käyttöjakson aikana jossain kohtaa putkistoa naksahtaa (lämpölaajeneminen).
Naksaus on kosmeettinen haitta, mutta jos olisi invertteri niin se olisi poissa, tai ainakin paljon harvempi.

Eli ääni invertterille (16kW) ja kannattaa miettiä onko puskurivaraaja (~1000€ kaikkineen) todella tarpeen.
Ja kuitenkin, jos ei tule puskurivaraajaa+ulkoista kierrätyspumppua, niin käyttöveden teon aikana putkistoissa ei virtaa = ei kohise = "talon äänimaisema muuttuu" ... ei nää niin yksioikoisia asioita kuitenkaan ole 


Tarjouksissa saamasi talon energiakulutusarvio lienee ilmoittamasi öljynkulutus vähennettynä öljypannun hyötysuhteella.
Tomppelin laskelma perustuu talon ilmoitettuihin ominaisuuksiin.

Tekniseen tilaan asennettiin meille patteri, koska MLP:t ei juuri lämpöä vuoda.

[Egendal1937]

Päivitystä tilanteeseen, auki on edelleen mutta maali lähenee!! On ollut edelleen uskomattoman monta seppää tajoamassa mitä milloinkin. Aktiivisen foorumin luvun avulla ja Tomppelin mitoituksella kuitenkin maali häämöttää vihdoin viimein..

Mutta Tomppelille vielä, aiemmassa viestissä epäilin että patteriverkon menovesi olisi kovillakin pakkasilla jäänyt 50 asteen hujakoille mutta nyt näillä leudoilla pakkasilla meno näyttää jo 42 astetta käsishunttauksella ja tuvassa sopivat lämmöt. Tästä mieleeni vaan juolahti että Tomppeli pitäiskö vielä modata laskelmaa niin että patterin menot olisi se normi 55 astetta tai jopa 60 (nyt laskelmassa +46 C)

Lopputulemassa ja oman mielen rauhoittavassa kontruktiossa saan 290-300m kaivoa, 4-16 invertterin 300l työsäiliöllä ja kv esilmäämityskierukalla(optio ainakin). Työsäiliötä perustelen sillä että vaikka putkistoissa on vesitilavuutta ja invertterikone niin en hyväksy patterien napsumista.

kommentteja ottaisin vastaan vielä kaivosta, kumpi parempi yksi syvä vai kaksi matalampaa??

[tomppeli]

Tuo +46 C on eräänlainen keskiarvo COP:n laskemista varten. Sinun laskelmassasi on max arvoksi valittu +54 C.
+ 60 C on kova arvo maalämmölle.

Tältä näyttää, jos max arvoksi on valittu +60 C:
Talo ”Egendal1937”         MASKU      (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ               
- Kellari: Patterilämmitys, 7 C, 147 m2, 265 m3,            0,00 kW   0 kWh
- Asuinkerros: Patterilämmitys, 21 C, 150 m2, 420 m3,            9,94 kW   27 140 kWh
- Vintti: Patterilämmitys, 21 C, 61 m2, 145 m3,            3,89 kW   9 956 kWh
-               
-               
-               
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            13,8 kW   37 095 kWh
ERITTELY   Ala    Energiaa/a    Osuus    Max teho   Osuus
Johtumishäviöt      28 602 kWh   77 %   10,51 kW   76 %
Ilmanvaihto      5 393 kWh   15 %   2,11 kW   15 %
Vuotoilmat      3 100 kWh   8 %   1,21 kW   9 %
Lämmönsiirtokanaali      0 kWh   0 %   0,00 kW   0 %
JOHTUMISHÄVIÖIDEN ERITTELY               
Alapohjat   358,0 m2   4 550 kWh   12 %   1,10 kW   8 %
Yläpohjat   358,0 m2   2 495 kWh   7 %   0,98 kW   7 %
Umpiseinän ala   294,0 m2   15 321 kWh   41 %   5,99 kW   43 %
Ikkunat   27,0 m2   5 247 kWh   14 %   2,05 kW   15 %
Ovet   6,0 m2   990 kWh   3 %   0,39 kW   3 %
Johtumat yhteensä   1 043,0 m2   28 602 kWh   77 %   10,51 kW   76 %
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:            ( PATTERILÄMMITYS  +50 C )   
• Kiinteistö,  358 m2,  829 m3          2,9 COP   13,10 kW   37 095 kWh
- Lämmin käyttövesi         2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         2,9 SCOP   13,6 kWh   41 895 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -1 532 kWh   0,50 kW   40 363 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   40 363 kWh
- Pumpulla tuotetaan             14,00 kW   40 363 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
  Yhteensä               40 363 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               13,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )               14,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -29 C
▪ Maasta kerätään          ( 2,9 COP)   9,2 kW   26 361 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               14 002 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)               14 002 kWh
Tarvitaan 237 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,68 l/s.               
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:               
• Kaivon painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K               1,4 bar (140 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K               0,72 bar (72 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K               0,4 bar (40 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 604 metriä, upotussyvyys vähintään 1 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.               
...
Pumpun COP laski arvoon 2,9.
Kaivokin lyheni kymmenkunta metriä COP:n laskun takia.
Olisi hyvä, jos jonkin keskeisen alueen lämpöpatterin voisi vaihtaa isommaksi / tehokkaammaksi, jotta max kiertoveden lämpötilaa ei olisi tarvis nostaa kovin korkealle.

[Egendal1937]

Kiitos Tomppeli!

Pattereiden lisääminen on käynyt mielessä. Myös "päivä paistaa" keskikerran ulkovien 3kpl (2kpl porstuassa) vaihtoa ja tilkintää kovasti harkinassa. Taitaa vielä tulla purujen lisäyskeikka ullakolle sekä jokin 4kpl ullakon ulko-ovien eristysprokkis. No otetaan putkari vääntämään purmoa paikkaansa

[Roori]

Oliko ne patteritermarit avattu selälleen nyt kun järkeilet tuota menovesilämpötilaa....ei viitsi kelata koko tekstiä läpi josko se olis jo ollut esillä? 

[Egendal1937]

Kyllä venttiilit (ei termareita) täysin auki. Nyt plussan puolella tuvassa riittää kyllä lämpöä varsinkin tässä keskikerroksessa +23c ja yläkerrassa +19c, +40C menovedellä ja ulkona -3 - +2c.

Laskin äkkiseltään keskikerrokseen 3 kpl c22 purmoja ja kellariin pari samanmoista vanhan kattilan hukkalämpöä korvaamaan. Näillä konsteilla luulis pysyvän lämpimänä. Keskikerrokseen menevät 3 patteria menee suoraan ikkunoiden(vanhoja 2 lasisia) alle joissa ei ennen ole pattereita ollut. Tomppeli, luuletko että näillä piisaisi?

Kommenteja tuohon kaivoasiaan?? YKsi syvä vai kaksi matalampaa? Kallio on kuitenkin pinnassa täällä pienellä nyppylällä.

[tomppeli]

Jos niissä on pinta-alaa riittävästi, niin auttaahan tuo alentamaan jakoon menevän kiertoveden lämpötilaa.

[Egendal1937]

Ajattelin niin että laittaa koon sen mukaan mikä mahtuu järkevästi. Näilläkään ei varmaan liika voi olla pinta-alaa 

Laitetaan perusjutut kerralla kuntoon, tai ainakin kova yritys on.

[Egendal1937]

Jaksaako Niben 1255 4-16kw pyörittää keruuliuoksia 290-300m kaivossa vielä järkevästi?? Vaakavedot ja kollektorit 50mm. etäisyys talosta jää n.5-7m päähän.

[tomppeli]

Vastasin tähän NIBE -osiossa.

[Egendal1937]

Ja homma sekä kysymykset jatkuu eli kumpi kaivo on parempi vaihtoehto arvon raadin mielestä 4-16kw niben invertterille? energiaahan paloi meillä arviodusti n 40t kWh/a

- 2 x 155m - 40mm kollektoreilla

- 1 x 290m - 50mm kollektoreilla ja vaakavedoilla??

[tomppeli]

Maksimi lämmitystehon tarve olisi laskelman mukaan noin 13,6 kW

Lämmitysteholla 13 kW COP arvolla 3,2 ja dT arvolla 3,5 virtaustarpeeksi tulisi noin 0,63 l/s.

Kun virtaustarve on 0,63 l/s ja putkituksena 600 metriä PE50x3.0 putkea,
olisi ulkoinen painehäviö (=keruuputkituksen painehäviö) noin 41 kPa (noin 0,4 bar).
Näin suurta virtaustarvetta esiintyy harvoin.!
Pienemmillä lämmitystehoilla virtaustarve on vastaavasti pienempi.

Kysykää NIBELTÄ sietääkö se tuon ulkoisen painehäviön.

[KiSaVa]

Jaksaako Niben 1255 4-16kw pyörittää keruuliuoksia 290-300m kaivossa vielä järkevästi?? Vaakavedot ja kollektorit 50mm. etäisyys talosta jää n.5-7m päähän.

Vastaus löytyy asentajan käsikirjasta (googlella, s 32.) ja on että jaksaa. Tuolla virtauksella käytettävissä oleva paine on 80 kPa kiertopumpun 100 % teholla.

[Egendal1937]

Ok, ei siis ongelmaa keruun kierrossa mutta kumpi vaihtoehto on parempi; yksi vai kaksi kaivoa??

[Gobi]

Kaksi kaivoa kai olisi parempi, mutta se tulee kalliimmaksi. Itse valitsin yhden 300m syvän ja tähän mennessä on toiminut hyvin. Kierron deltaa olen nyt kokeillut muutella, 3 dT kierrättää liuospumppua enemmän.

dT 3K, hertsit 55, liuospumppu 74%
dT 4K, hertsit 52, liuospumppu 42%

Saa nähdä miten kylmimpään aikaan, paluu saattaa päästä 4 dT:llä liian kylmäksi.

[KiSaVa]

Ok, ei siis ongelmaa keruun kierrossa mutta kumpi vaihtoehto on parempi; yksi vai kaksi kaivoa??

Aktiivisyvyys lienee hyvin sama molemmissa, huomioiden että kahdessa kuivaa osaa tulee enemmän. Ottaisin halvemman, veikkaan että se on se yksi pitkä.

[Egendal1937]

Summa summarum jos tarjoukset on kahdelta eri kokonaisuuden toimittajalta niin loppusumma ratkaisee valinnan, laitteistot tulee olemaan muuten identtiset poislukien kaivoratkaisu.

[tomppeli]

Ok, ei siis ongelmaa keruun kierrossa mutta kumpi vaihtoehto on parempi; yksi vai kaksi kaivoa??

Molemmat toimivat.
Yksi syvempi tulee edullisemmaksi ja siinä on vähemmän vuotomahdollisuuksia.
Joskus vaan sen syvän tekeminen ei onnistu esimerkiksi liian suuren veden tulon takia.

Kun tehdään kaksi kaivoa, tarvitaan niihin yhteensä enemmän porausmetrejä siksi, että syvemmällä kalioperässä on lämpöisempää.
Syvältä saadaan enemmän energiaa metriä kohden.
Syvä kaivo kerää lämpöenergiaa laajemmalta alueelta.

Kaksi kaivoa tulee porata riittävän kauas toisistaan, jotta ne eivät veisi energiavarantoa toisiltaan.
Porausetäisyys pitää olla vähintään 25 metriä, muutoin tarvitaan kaivoihin lisää syvyyttä.

[Egendal1937]

Hyvä, kiitos tästäkin tiedosta!