Kuten kirjoitin, virtaamatarve muuttuu sen mukaan, onko yksi vai kaksi konvektoria käytössä. Tokihan elektronisesti säädetty pumppu mukautuu vaihteleviin virtaamiin hyvin tai hiukan vähemmän hyvin, mutta ei niin nyvin kuin kullekin konvektorille ja niiden mahdollisesti pääosin erillisille kiertoputkistoille säädetyt erilliset kiertopumput. Yksityiskohdista sitten riippuu, millainen kokonaisuus on helpoin säätää, edullisin, energiataloudellisin jne. Ratkaisu, jossa jokaisella konvektorilla on oma elektroninen pumppunsa ja sen lisäksi magneettiventtiilinsä (niin, että pumpun käyntiä ohjataan samoin kuin magneettiuventtiliä) on kuitenkin ilman muuta saatavissa energiataloudellisimmaksi ja helpoimmaksi täydentää ja säätää pala kerrallaan tarpeen vaatiessa, kun mitään häviöitä aiheuttavia ja säätökyvyltään rajallisia (eikä ollenkaan ilmaisia) tasapainoitusventtiileitä ei tarvita.
No ehkä näin. Ainakin asennusliike varmasti mielellään lobbaa tuohon suuntaan. Voisin kuvitella kahden linjasäätöventtiilin olevan kuitenkin kiertopumppua edullisempi ja jos haluaa säästää, niin kuristava venttiili tarvitaan periaatteessa vain lyhyempään putkilinjaan, jottei suurempi osa virtauksesta kierrä sitä kautta. En usko, että energiansäästöllisesti koskaan tuo, että saadaan pumppujen virtaukset vähän pienemmäksi, maksaa itseään takaisin jos yhden pumpun sijasta hankitaankin kaksi. Kuitenkin kiertopumppu on joka tapauksessa yhdelle konvektorille ylimitoitettu kun sen pitää jaksaa kaivon kautta liuos kierrättää. Ja jää yhdellä pumpulla nuo konvektorilinjojen takaiskuventtiilit puolestaan pois, ei nekään ole ilmaisia tai varsinkaan vikaantumattomia.
Mutta jokainen tekee tavallaan. Vikaantumisen kannalta vähemmän liikkuvia osia on mielestäni aina parempi. Meidän rivitalon järjestelmässä on kolme konvektoria samassa runkolinjassa, ja viilennys pelaa hyvin yhdellä pumpulla. Konvektorilähdöissä on magneettiventtiilit ja asennusvaiheessa tasapainotetut linjasäädöt. Mitään haittaahan ei ole siitä, että virtaus on "liian suuri" kun kaikki konvektorit eivät ole käytössä. Euroissa puhutaan maksimissaan ehkä kymmenestä vuodessa jos laskee pumpun maksimitehon perusteella maksimaalisen käyttösähkön verrattuna siihen, että pumppu kävisi pienemmällään kun kaikki konvektorit ei käy.