Aika paljon on Stiebelin rakenne muuttunut tuon kuvasi koneen jälkeen. Uudessa ei ole tuolla varaajan kaverina yhtään noita sähkövärkkejä. Kaikki nuo on siirretty siihen kompurayksikköön joka Stiebelin tapauksessa on varaajan päällä. Se taas mahdollistaa helpot huollot kun ei tarvi kontata, lisäksi voi olla että kompura tykkää enempi olla ylhäällä lämpimän varaajan päällä kun alhaalla mahdollisesti aika kylmässäkin paikassa.
Mitä tuohon anodiin tulee niin jos se toimii kosteuden siirtymisellä niin olisi hyvä tietää kauanko sitä suojaa on jäljellä punastumisen jälkeen. Eihän tuonne käytännössä ikinä tule katsottua kun pitää etuseinäkin irroittaa. Ovatkohan hokasseet laittaa toisen isomman pötkön joka sitten jatkaa hommia kun toisesta on väri mossahtanut. Värin toimintaperiaatekin olisi tietty kiva tietää. Kemia tietoni ovat aika vaatimattomat vaikka just reenasin reaktioden tasapainottamista, ei tule mieleen mikä kostuessaan muuttuu noin selvästi punaiseksi. Paitsi jos siellä on valmiiksi joku vesivärinapin tyylinen väriaine joka on vain kääritty valkoiseen paperiin, tuohan riittäisi ja sitä tukisi se että omastani jotain punaista kuultaa kun oikein tarkasti katsoo.
Noiden vaihtaminen onkin sitten isompi projekti, näyttäisi että tuo koko luukku pitää irroittaa ja vaihtaa ikäänkuin sisäkautta. Siinä on oiva tilaisuus tuhota sitä emalipintaa kiristämällä apinana noita pultteja.
Toivottavasti koko värkki hajoaa ennen tuota varaajaa.
Minullahan on mökillä sellainen tilanne että rakentaessa 80-luvulla sinne laitettiin rosterinen varaaja joka sitten alkoi vuotamaan muutaman vuoden päästä. Enempää ajattelemati uusittiin se taas rosterivaraajalla ja sekin hajosi muutamassa vuodessa. Sitten tuli kaupassa puheeksi noiden lyhyt ikä ja myyjä tiesi heti myydä emalipöntön sinne seuraavaksi. Se on ollut siellä nyt jotain 25 vuotta. Putkimies, uljas veljeni, oli autuaan tietämätön mistään veden laadun vaikutuksesta rosterin kestoon. Mökin vesikin on tuon jälkeen tutkittu useammankin kertaa. Ph on reilun yhden yksikön pielessä, taisi olla liian pieni, kuitenkin niinpäin että kaivoon kipataan säkki kalkkia silloin tällöin. Kloridiakin on vaihtelevasti jotain 30-50 mikä sinänsä ei ole paljon mutta liikaa kuitenkin. Sitä ei ainakaan parikymmentä vuotta sitten saanut kohtuudella pois, täytyykin kysyä onko siihen nykyään jotain värkkiä. Vaikka ei noista määristä mitään haittaa ole. Rautaakin on ja siihen onkin sellainen miehen korkuinen vastavirtaus hiekkapönttö härveli auttamassa.
Porakaivokin tuli tehtyä mutta sieltä pukkasi raadonia luokkaa 4200, eli sitä ei saa käyttää edes suihkuun.
