Kylppärin lattian lämmitys käyttöveden kierrolla?

[Nakke vaan]

Otsikon mukainen ajatus putkahti mieleen. Eli maalämpöpumpussa on vissiin valmiina käyttöveden kierron lähtö ja paluu niin laittaisi siihen levylämmönvaihtimen ja lämmönvaihtimelta sitten putket kylppärin lattiaan kytkien. Termaria, kiertopumppuja ym. hilppeitä laatikollinen sopivasti pitkin seiniä asentaen tietysti myös.

 Näin voisin kesät talvet pitää lattiaa noin 30-31 asteisena maalämmöllä mitä teen nyt suoralla sähköllä.
Sähköä kuluu nyt 3.5-4kwh vuorokaudessa joten rahaa tässä ei ajatella mutta olisipa jotain näperreltävää vaihteeksi. Lattiassa on siis putket valmiina, ja vastuskaapeli jonka termarilla voisi sitten ohjailla tuota levariviritelmääkin. Asennus olisi helppo jos vaan stiebelin lähtöihin pääsee käsiksi.


Itse tekien tietysti, onkohan tässä jotain miksi tuota ei kannattaisi tehdä?

[luu5]

Eikös tuo ole nykyisten säädösten vastaista?

[Nakke vaan]

En tiedä, onko?
Luulen että ei kun käyttää lämmönvaihdinta.

[Lappanen]

Ei mutupohjalta ole minkään vastaista, koska käyttövesi ei mene sinne lattiaan. Eihän tuo paljoa eroa käyttövedikierrosta, lämpöhukka varmaan vaan suurempi.

Kaippa tuo lisää kv-jaksoja pumpulle, ei muuta. Eli hyötysuhteessa kärsii vs "oikeaoppinen" kytkentä. Mutta jos hilut jo valmiina, niin kannattaahan tuo kortti katsoa miten toimii käytännössä.

[Nakke vaan]

Totta puhuen tuo laillisuus ei kauheasti kiinnosta, oma kämppä kuitenkin. Täällä on muutakin ”laitonta” niin eipä tuo tunnu missään siinä lisänä, oli tai ei laillista.

10kw pumppu kun on kyseessä niin tuon max 4kwh pumppu tekee 24 minuutissa ja tuohon on mitoituksen puolesta hyvin aikaa ja kaivossa reserviä. Messinkinen kiertovesipumppu ja joku litran parin paisunta-astia puuttuu sekä noin 5metriä 16mm komposiittiputkea. Levylämmönvaihdin ja pieni uusi tavallinen kiertovesipumppu on odottanut jo pari vuotta asennusta. Ne hankin ilmanvaihdon yhteyteen tulevalle kosteudenpoistolle mutta kun sille ei ole mitään tarvetta niin voisin laitella ne tähän viritelmään.

Ensimmäinen takaiskukin tuli jo. Stiebelin kierron lähdöt lienevät laitteen takana ja siellä on seinään rakoa noin 3cm, tarkoittaa että laitosta on siirrettävä jotta noihin pääsee ruuvaamaan mitään. Tuo taas tarkoittaa että tämä onkin lämmityskauden ulkopuolella tehtävä homma. Äkkiä tuossa menee koko päivä kun tuon kaikki putket irroittelee, tyhjentää vedestä, liittää putket takaisin, ilmailee ja siirtelee edestakas. Jos vielä sattuu tulemaan ongelmia niin parempi tehdä lämpösellä ilmalla.

Olisihan tässä myös vaihtoehtona laittaa kierukka tuohon varaajaan, sen saisi helposti asennettua tuohon heti etupellin takana olemaan kurkistusluukkuun. Eli tuohon missä anodikin on kiinni, tosin se on noin 20cm pohjasta joten vesi ei liene riittävän lämmintä tuolla mutta äkkiäkös kierukkaa muotoilisi niin että se taittuu ylöspäin kohti lämpimämpää vettä.

[jmaja]

En tiedä, onko?
Luulen että ei kun käyttää lämmönvaihdinta.

Taitaa se laitonta uusissa ja isoissa rempoissa olla. Olikohan 200 W maksimiteho, jonka saa ottaa eli rättipatteri. Syynä legionella eli käyttöveden potentiaalinen jäähtyminen riskilämpötiloihin. Mutta mitäs väliä tuolla on omaan kotiin?

[Nakke vaan]

Ja oikeestihan en ota mitään lämpimän käyttöveden kierrosta vaan varaajan kyljestä olevista liitoksista. Eihän noilla ole oikeastaan mitään tekemistä käyttöveden kierron kanssa kun ei minulla ole koko käyttöveden kiertoa. On vain kaksi liitosyhdettä varaajan kyljessä
Jos se että noihin laittaa 50cm pätkän putkea ja lämmönvaihtimen on kiellettyä niin ei voi mitään, omaa kun tosiaan tekee.

Tuossahan on vielä tuo 200w porsaanreikä, tarvin vain 4kwh/24h eli 166w tehoa, espen termari kolmitieventtiilillä pystyn ottamaan niin että max on alle 200w -> laillista siis

[fraatti]

Kierrosta riippuen varaajan voi myös saada sekaisin.
Nykyiselle toiminnalle on oletus siitä että varaajassa on kerrostumat ja se on myös edellytys että hanasta tulee 240l suihkulämmintä tarvittaessa. Jos pytty myllääntyy sekaisin niin myös vesi jäähtyy nopeammin. Muutenhan se tulee "tuubina" sieltä varaajasta pihalle.

Tälläinen tuli itsellä mieleen. Itse en kuulu siihen ryhmään joka laittaisi käyttöveden perään lämpiämään yhtään mitään. Konetta kuluttavinta käyntiä tulee näin kaikista eniten.

Olettaisin että lattiassa on myös ollut joskus sama kierto kuin muualla mutta sillä jäätyy räpylät? Meillä kaikki paikat on samalla lämmöllä ja toistaiseksi on ainakin varpaatkin tarjennut myös laattalattialla pesutiloissa.

ps. onko tuo kalkkia mitä on noin paljon tuolla kv-varaajan luukun reunamilla? Näyttää isolta määrältä. 

[Nakke vaan]

Hyvä huomio tuo kerrostumien sekaantuminen. Varmaan tuo on kuitenkin suunniteltu toimivaksi kun kerran yhteet on valmiina. Kannattaa siis pyrkiä minivirtaamaan sen sijaan että laittaisi kolmitieventtiilin. Pieni pumppu ja jos sekin on liikaa niin sitten joku virtauksen rajoitin.

Koneen kulumisesta en ole huolissani, lämmintä vettä menee muutenkin vuodessa yli 10000kwh edestä joten ei tuo paljoa lisää sitä. Hajoo sitten kun hajoo, uusiahan saa taas hyvin.

Kylmän lattian takia tätä tosiaan mietin ja koska yli puolet tarvikkeista on jo hankittu niin johonkihan ne pitäisi ruuvailla kiinni. Nyt ulkona on noin kymmenen pakkasta niin talon lattia on 26.5 c mikä on ihan ok.
Huonelämpö on 25c mikä sekin näin iän karttuessa tuntuu olevan ok.
Kylpyhuoneessa on sentään lattian lämpö noin 28c kun siellä on talon lyhin piiri, 50m, noin neljän neliön alueella. Tuo 28c on vähän alakanttiin mukavuuden suhteen siksipä olenkin pitänyt sitä sähköllä 30-31 asteisena. Nyt muutama päivä sitten otin sähköt pois kun tämä idea tuli mieleen ja on tarve mittailla mikä se tilanne tuolla pelkällä maalämpöpumpulla olikaan. Ja kyllä se niin on että ei sillä saa riittävästi lämpöä tuohon lattiaan tällä nykyisellä systeemillä. Siksipä tässä nyt on sähköllä lämmitetty jo vuosia kesät talvet.

Mietin semmoistakin kun tämä on on/off kone niin mitenkähän toimisi jos laittaisi magneettiventtiilin tuohon kylpyhuoneen piiriin. Piiri olisi auki aina kun kone tekee lattialämmitysvettä ja sulkeutuisi heti kun kompura sammuu. Tällöin tuo lyhyen piirin antama lämpöisempi lattia ei menettäisi sitä lämpöä noihin muihin piireihin. Tuota voisi testailla jo tässä talven aikana jos tuolta löytää lämmitysveden teon käyntitiedon jostain niin tuo olisi äkkiä viritelty testattavaksi.

Peeässään, taitaa olla anodin jäänteitä, ehkä jotain magnesiumseosta tjsp, en tiedä. Kalkiksi luulin ensin itsekin mutta kun se on asemoitunut tuohon missä emalipinnoite loppuu ja mustaa rautaa näkyy niin taitaa tehdä työtänsä siinä rautaa suojaamassa. Se oli pehmeähköä, pehmeämpää kun palasokeri kun sitä käsissä murskailin ja ihmettelin. Otin tietty kaiken tuon pois kun vaihdoin anodit.

Kierukkakin on pinnoitettu, liekö mustaa rautaa? Jos on niin tuoltahan sitä saa ruosteen värin noihin jakotukkien virtausmittareihin.

[euroshopperi]

Ei taida Nakella olla mitään varaajaa? Mulla sattui pieni kämmi öljyaikaan ja tuli laitettua 12 mm putkea 84 m vanhan autotallin lattiaan tehtyyn 5 cm korotusvaluun. No eihän sieltä mitään lämpöjä enää saa tuonne ja melko kylmää pukkaa. Kokeeksi asensin sinne pienimmän Grundfossin pumpun ensin 3 W teholla autoadapt säädöllä. Ei vielä riittänyt, mutta nostin nyt talveksi tehot täysille ja 13 W teholla alkoi tilat lämmetä jo hyvinkin. Eli säästyi laatan piikkaamiselta suht pienellä investoinnilla, kun buusteri toimii. Ei tullu katottua, mitä oli alkuperäinen Dt tuossa piirissä, mutta veikkaisin lämpenemisen johdosta, että virtauksen kasvattamisella reippaasti saatiin kompensoitua tuolla nyt toimivaksi. Kokeiluvaiheessa vielä kun asennuksesta on 1/2 vuotta, mutta tuntuu pelaavan erittäin hyvin.

[Nakke vaan]

Ei taida Nakella olla mitään varaajaa? Mulla sattui pieni kämmi öljyaikaan ja tuli laitettua 12 mm putkea 84 m vanhan autotallin lattiaan tehtyyn 5 cm korotusvaluun. No eihän sieltä mitään lämpöjä enää saa tuonne ja melko kylmää pukkaa. Kokeeksi asensin sinne pienimmän Grundfossin pumpun ensin 3 W teholla autoadapt säädöllä. Ei vielä riittänyt, mutta nostin nyt talveksi tehot täysille ja 13 W teholla alkoi tilat lämmetä jo hyvinkin. Eli säästyi laatan piikkaamiselta suht pienellä investoinnilla, kun buusteri toimii. Ei tullu katottua, mitä oli alkuperäinen Dt tuossa piirissä, mutta veikkaisin lämpenemisen johdosta, että virtauksen kasvattamisella reippaasti saatiin kompensoitua tuolla nyt toimivaksi. Kokeiluvaiheessa vielä kun asennuksesta on 1/2 vuotta, mutta tuntuu pelaavan erittäin hyvin.

Ei ole varaajaa muuta kun tuo Stiebeliin integroitu käyttövesivaraaja latauskierukalla. Tuo on hyvä muuten ja meille sopivan kokoinen kun vettä menee paljon, ehtii latautua hetkessä. Lämmin vesi ei ole koskaan vielä loppunut saunojilta.

Lämmönjaon virtaus on aina täysillä ja se tuntuu toimivan täällä hyvin. Tai toimi pienempikin virtaus mutta cop heikkeni sitä mukaa kun virtausta laski kun aikoinaan koitin. Täällä putki sisäreiältään tuo12mm ja piirien pituudet 50-130m, kaikki hanat auki. Saisihan tuon kylppärin lattian 30 asteiseksi kun sulkisi kaikkia muita piirejä ja nostaisi maalämpöpumpulta pyyntiä mutta mieluummin lämmitän sähkövastuksella tuon 3-4kwh vuorokaudessa.

Jos jostain löytyisi laadukas varaaja vähintään kolmella kierukalla niin voisin ostaa, siis uusi. Maksimi koko 200L ja latauskierukka Stiebelin oman tasoinen, vähintään.

[jmaja]

Ja oikeestihan en ota mitään lämpimän käyttöveden kierrosta vaan varaajan kyljestä olevista liitoksista. Eihän noilla ole oikeastaan mitään tekemistä käyttöveden kierron kanssa kun ei minulla ole koko käyttöveden kiertoa. On vain kaksi liitosyhdettä varaajan kyljessä
Jos se että noihin laittaa 50cm pätkän putkea ja lämmönvaihtimen on kiellettyä niin ei voi mitään, omaa kun tosiaan tekee.

Tuossahan on vielä tuo 200w porsaanreikä, tarvin vain 4kwh/24h eli 166w tehoa, espen termari kolmitieventtiilillä pystyn ottamaan niin että max on alle 200w -> laillista siis

Asiastahan on sinänsä turha jatkaa, mutta ihan yleisen mielenkiinnon vuoksi. Käyttövettähän tuolla varaajassa lienee, joten jos sitä kierrätetään jossain, vaikka vain siinä lämmönvaihtimessa, kiertohan se on. Tämän mukaa lattialämmitystä ei saa käyttöveteen kytkeä tehosta riippumatta. En usko, että lämmönvaihdin tuossa autaa lakimielessä. Ongelmahan jää eli lattiasta tulee legionellarajaa kylmempää vettä, joka kylmentää sitten lämmönvaihtimen kautta ainakin paikallisesti käyttövettä ja teoriassa mahdollistaa legionallan kasvun. Erityisesti sinulla lienee hyvin tehokkaaksi tehty lattialämmitys, josta paluuvesi lienee hyvin lähellä lattian lämpötilaa. Yleensähän käyttävesilattialämmityksissä on harva ja mahdollisesti jopa eristetty putkitus, jotta käyttövesi ei kylmene. Meillä esim. rivarissa käyttövesikierron paluu pysyi 48 C:ssä, vaikkka se kiersi 29 kämpän kylppärit ja saunat (n. 14 m2/kämppä) ja vaikka se vei hurjasti energiaa (luokkaa 5000 kWh/kämppä vuodessa, lähes eristämätön laatta, jonka alla kallio lähellä).

https://talotekniikkainfo.fi/vesi-ja-viemarilaitteistot-opas/8-lampiman-kayttoveden-kiertojohto

[Nakke vaan]

Tuohan kieltää sitten kierukallakin energian varastamisen käyttövesivaraajasta.

[fraatti]

Hyvä huomio tuo kerrostumien sekaantuminen. Varmaan tuo on kuitenkin suunniteltu toimivaksi kun kerran yhteet on valmiina. Kannattaa siis pyrkiä minivirtaamaan sen sijaan että laittaisi kolmitieventtiilin. Pieni pumppu ja jos sekin on liikaa niin sitten joku virtauksen rajoitin.

Koneen kulumisesta en ole huolissani, lämmintä vettä menee muutenkin vuodessa yli 10000kwh edestä joten ei tuo paljoa lisää sitä. Hajoo sitten kun hajoo, uusiahan saa taas hyvin.

Kylmän lattian takia tätä tosiaan mietin ja koska yli puolet tarvikkeista on jo hankittu niin johonkihan ne pitäisi ruuvailla kiinni. Nyt ulkona on noin kymmenen pakkasta niin talon lattia on 26.5 c mikä on ihan ok.
Huonelämpö on 25c mikä sekin näin iän karttuessa tuntuu olevan ok.
Kylpyhuoneessa on sentään lattian lämpö noin 28c kun siellä on talon lyhin piiri, 50m, noin neljän neliön alueella. Tuo 28c on vähän alakanttiin mukavuuden suhteen siksipä olenkin pitänyt sitä sähköllä 30-31 asteisena. Nyt muutama päivä sitten otin sähköt pois kun tämä idea tuli mieleen ja on tarve mittailla mikä se tilanne tuolla pelkällä maalämpöpumpulla olikaan. Ja kyllä se niin on että ei sillä saa riittävästi lämpöä tuohon lattiaan tällä nykyisellä systeemillä. Siksipä tässä nyt on sähköllä lämmitetty jo vuosia kesät talvet.

Mietin semmoistakin kun tämä on on/off kone niin mitenkähän toimisi jos laittaisi magneettiventtiilin tuohon kylpyhuoneen piiriin. Piiri olisi auki aina kun kone tekee lattialämmitysvettä ja sulkeutuisi heti kun kompura sammuu. Tällöin tuo lyhyen piirin antama lämpöisempi lattia ei menettäisi sitä lämpöä noihin muihin piireihin. Tuota voisi testailla jo tässä talven aikana jos tuolta löytää lämmitysveden teon käyntitiedon jostain niin tuo olisi äkkiä viritelty testattavaksi.

Peeässään, taitaa olla anodin jäänteitä, ehkä jotain magnesiumseosta tjsp, en tiedä. Kalkiksi luulin ensin itsekin mutta kun se on asemoitunut tuohon missä emalipinnoite loppuu ja mustaa rautaa näkyy niin taitaa tehdä työtänsä siinä rautaa suojaamassa. Se oli pehmeähköä, pehmeämpää kun palasokeri kun sitä käsissä murskailin ja ihmettelin. Otin tietty kaiken tuon pois kun vaihdoin anodit.

Kierukkakin on pinnoitettu, liekö mustaa rautaa? Jos on niin tuoltahan sitä saa ruosteen värin noihin jakotukkien virtausmittareihin.

En teidä onko kierukka pinnasta emaloitu mutta sisältä mustaa. Näin olen ymmärtänyt ainakin viessmannin tapauksessa olevan. Voi olla saman ikäluokan stiebelissä sama juttu. Ilmeisesti emaloidut pytys kestävät saksassa mutta eivät suomessa. Katsoin nimittäin että myyvät saksassa vieläkin emaloitua mutta suomessa on rst.

Vaihtoventtiiliä ohjataan ainakin viessmannissa 230v joten siitä saa helposti sen mitä tarvii. Jos sattuu olemaan myös vahatermarit 230v niin helposti saa kokeiluun tuollaisenkin.

[Nakke vaan]

En teidä onko kierukka pinnasta emaloitu mutta sisältä mustaa. Näin olen ymmärtänyt ainakin viessmannin tapauksessa olevan. Voi olla saman ikäluokan stiebelissä sama juttu. Ilmeisesti emaloidut pytys kestävät saksassa mutta eivät suomessa. Katsoin nimittäin että myyvät saksassa vieläkin emaloitua mutta suomessa on rst.

Vaihtoventtiiliä ohjataan ainakin viessmannissa 230v joten siitä saa helposti sen mitä tarvii. Jos sattuu olemaan myös vahatermarit 230v niin helposti saa kokeiluun tuollaisenkin.

Emaloiduillekin on paikkansa kyllä täällä suomessakin. Mökillä rst sähkövaraaja kesti 3-4 vuotta ja oli kun haulikolla ammuttu, uusinkin sen mutta sama homma. Sitten paikalliset sanoi että pitää olla emaloitu tai kuparivaippavaraaja joten laitoin emaloidun Niben. Tämä -90 luvulla ja kun myin mökin 2020 niin sinne se jäi emalinibe vielä. Veden ph oli alhainen ja kloridipitoisuus ylävireinen, tuo kombo syö rosteria.

Tuo vahatermari saattaa olla vähän liian hidas, mitä niillä olen joskus leikkinyt niin muistikuva on että sulkeutuminen ja avautuminen kestää minuutteja, jopa luokkaa viisi minuuttia. Vai olisikohan joku nopea malli nykyään, minulla stiebeli käy vain jotain vartin kerrallaan, yhden viinakierroksen. Vaihtoventtiili saattaa kyllä olla hyvä paikka ohjaussignaalin nappaamiseen, tosin se lepääkin lattia-asennossa jolloin signaali voi olla sama lattiavettä tehdessä ja levossa mutta varmaan sieltä seutuvalta sitä ohjausta kannattaa etsiä.
 Nyt on sikäli hyvä tilanne että perhepiirissä alkaa olemaan tietämystä elektroniikasta, ohjelmoinnista ja signaalinkäsittelystä kun vaan aikaa riittäisi minun kyselyihin ja joutaviin projekteihin. Joka tapauksessa tämä venyy nyt tammikuulle että edes tuota termariviritelmää pääsee koittamaan.

[Nakke vaan]

Mietin semmoistakin vaihtoehtoa että kieputtaisi ohutta kupariputkea tuon integroidun käyttövesivaraajan ulkopuolelle. Eli ottaisi tuon lämmöneristeuretaanin pois vaikkapa varaajan ylimmältä 30cm alueelta, pyörittäisi siihen tiiviisti kupariputkea niin paljon kun mahtuu ja eristäisi sitten uretaanilla tuon ulkopuolisen kuparikierukan takaisin piiloon. Mahdollisesti laittaisi jotain lämpöä johtavaa ainetta varaajan ja kuparin väliin lämmön johtumista parantamaan. Saisikohan tuolla keinoin 166w jatkuvaa tehoa siirrettyä lattiaan. Varaajan yläosassa lienee noin 60c vesi koska puolivälissä on 50-55c. Lattia pitäisi saada 30c lämpöiseksi pinnaltaan eli jotain 31-32c vettä pitäisi saada tuohon viritelmään tarttumaan. Hyvää tässä versiossa olisi helppo toteututtavuus ja huonoa että edelleen jäisi jo hankittu levylämmönvaihdin joutilaaksi.