Koska kaikki projektini aina menevät putkeen, niin meni myös hieno-VILP projektini. Saatuani vihdoin kaiken toimimaan, Enerventinkin pyörimään niin kaksi päivää meni siitä kun VILPistä hajosi höyrystin. Siitä pari päivää ja alkoivat tietysti tämän vuoden pakkaset
. Nyt sillä välin kun taistelen sekä myyjän että vakuutusyhtiön kanssa kuka maksaa vahingoista, niin kai sitä täytyy pohtia jo seuraavakin askelta. Otetaan siis uudestaan harkintaan MLP, vaikka näillä kulutusmäärillä taloudellisesti sillä ei olekaan mitään merkitystä vs. VILP (ennusteeni mukaan VILP söisi keskimäärin n. ~3500-4000kWh / vuosi, joten säästöpotentiaali on pieni - ajatellaan nyt vaikka vaimon jäkätyksen vähentämisen olevan se suurempi säästö). Mutta katsotaan saako järkeviä tarjouksia tai tuleeko VILP jollain muulla keinolla sitten toimintaan vielä (ehkä lyön pääni ja korjaan sen itse)..
Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
- Kirkkonummi
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
- 2010, ei ole rinnetalo (maanpinnan erotus on n. 50cm päätyjen välillä)
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
- VILP tuotti ilman LTO:ta Helmi-2017 - Helmi-2018 (ennen tätä kylmää kautta) välillä n. 10MWh lämpöä. LTO:n kanssa n. puolet kulutuksesta nollakeleillä katosi (mutta koskee vain nollakeliä, ei muuten ole mittaustuloksia). Takkaa ei tuolla välillä poltettu kuin pari hassua kertaa omaksi iloksi. Helmikuu 2018 lämpeni siis sähkö+LTO, 2500kWh meni yhteensä (pohjakulutus n. 600kWh kesäisin kun lämmitys pois päältä). Tosin tuo luku sisältää myös autotallin (36m 2, lämmitys lattialämmityksellä, lämpötila n. 12C). En siis tiedä miten arvokasta tietoa tuo helmikulutus on kun en pysty sähkölämmityksellä sitä erottelemaan paljonko vain talo söi.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
- Lattialämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
- Pyöriväkennoinen löytyy
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
- Julkisivun pinta-alaksi ilmoitettu 168m 2 tai lämpimät tilat 137m 2 (energiatodistuksessa kummatkin lukemat)
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
- Ilmoitettu U-arvo on 0,16 seinälle.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
- 1
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
- 161m 2
- Huonekorkeudet kerroksittain?
- 2,6
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
- Rossipohja, alapohjalle ilmoitettu U-arvo 0,19. Rossipohja pysyy ympäri vuoden >5C lämpötilassa.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
- U-arvoksi ilmoitettu 0,07
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
- 2-lasinen, ei erityisen paljon ikkunapintaa, U-arvo 1,00 (ikkunoiden pinta-ala on 22,5m 2)
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
- Autotalli on sähkövastuksilla, erillinen rakennus (tuskinpa maksaa vaivaa kaivaa kanaalia, heitän vaikka ILPin sinne jos tarvii)
Mitäs muuta, ilmatilavuus lämpimillä tiloilla ilmoitettu 375m 2. Vettä menee n. 160-180 kuutiota vuodessa (5 henkilöä) (lämmin vesi ei ollut VILP laskelmassa, se on tehty vielä olemassa olevalla PILPillä). Talo on n. 13 metrin korkeudella meren pinnasta. Hatusta vedettynä varmaan joku 7-8kW vehje varmaan osuu sinne laskelmaan ja kaivon syvyys sinne 170m paikkeille, mutta kivempihan se olisi jos joku arvaisi tarkemmin
. Todellinen kulutus sähkölläkään ei ole tosin näillä pahimmillakaan pakkasilla ylittänyt 6kW öisin (josta autotalli kuitenkin syönyt osan), mutta jos joskus tämän myy niin kannattaa turvata omaa selustaa nykypäivänä.
