yläsäiliön lt

[welleko]

Mitenkä saatte yläsäiliöön lt pysymään ylhäällä näin kesäaikaan?
Meillä pumppu käy niin vähän, että yläsäiliö lt laskee lähelle 50. Olen nostanut alasäiliön maksimin ylös jotta olisi lämpöä saatavilla kun pari kertaa viikossa käydään saunassa ja ammeessa. Laitoin myös erotuksen aika pieneksi jotta kompura käynnistyisi vähän useammin mutta kun vuorokausi käynti on kuitenkin n. 1 tunnin luokkaa. Saunottaessa toki kompura käy vähän enemmän mutta silloin tietysti kuluukin enemmän vettä.

[volkkari]

Minkä ikäinen laitteesi on, 90 lukulaisten laitteiden tulistuksenpoisto on hoidettu ulkopuolisella putkivaihtimella sen jälkeen se on ollut ns, suoratulistus eli lämmönvaidin on säiliön sisällä jolloin lämmönsiirto on tehokkaampaa myös kesäaikana jolloin käyntiajat ovat lyhyempiä.
Jos yläsäiliön lämpötila ei nouse on syy paisuntaventtiilin säädössä eli sinne lisää tulistusta

[Info]

...paisuntaventtiilin säädössä eli sinne lisää tulistusta

Osaatko volkkari (edit: tai joku muu) kertoa, miten paisuntaventtiilin säätö tapahtuu, tarvitaanko putkaria kenties? Entä sitten lämmityskaudella, kun yläpönttö pysyy kuumana nykyisilläkin säädöillä - asetukset takaisin entisiksi?

[pete]

Oman kokemukseni mukaan myös yläsäiliön lämpötila
kesäaikana, kun lattialämmön shuntti 0:ssa, on vain 5-10
astetta yli alasäiliön lämpötilan. Tämä yksinkertaisesti siksi,
että yläsäiliö jäähtyy alaspäin, ts. lämpö tasaantuu alasäiliöön päin. Ala- ja yläsäiliöitä ei ole eristetty toisistaan muulla
kuin rei'itetyllä teräslevyllä. Kun käyttövedellä on enemmän kulutusta, ero kasvaa n. 10 asteeseen, kun kulutus esim.
öisin on olematon, ero putoaa 5 asteeseen.
Parempi ja kalliimpi ratkaisu kesäkäytössä olisivat
toisistaan eristetyt tulistus- ja lauhdutusvaraajaosat.
Meillä kesällä MLP kuluttaa vain 100 kWh/kk, joten
kalliimpi rakenne ei kuolettaisi hintaeroaan.

[welleko]

Moi
Eli pumppu on 1,5 v vanha mallia 1002.
Hassua, että mainitsit tuon lämmönvaihtotavan. Tuli siitä (joko myyjän Rautio tai tehtaan edustajan) jutusteltua ja sanoivat, että on kierrukka kääritty pytyn ympärille! Itsekseni ihmettelin moista ratkaisua kun tuntuisi tosiaan tehokkaammalta tavalta suorittaa lämmönvaito suoraan nesteessä. Eli nyt taisi tulla tenkkapoo mitä kullakin meistä on vai voiko tämä vaihdella a. malleittain b. vuosittain tai c jopa yksilöittäin?
Täytyy muuten todeta tämän topicin vierestä miten surkea on tuo aftersales näillä hepuilla. Olen tiedustellut useaan otteeseen ominaisuudesta joka mainitaa Ekowellin loistavilla nettisivuillakin eli hälytyksen liitynnästä ulkopuoliseen järjestelmään. Onko kellään kokemusta asiasta?

[pete]

welleko, katso sinne kaapin sisään niin näät miten tulistuksenpoisto ja lauhdutus on tehty.
Melko varmasti menee putki kompuralta suoraan
pataan. Ei sellaista "kierukka kääritty pytyn ympärille"
-versiota varmaan ole koskaan ollut.
Tuo ulkoiseen hälytykseen kytkentä on kai vain teoreettinen
optio, koska tarvittavia softakomponentteja tai edes rajapintoja ei ole julkistettu. Korjatkaa, jos meni vikaan!

[volkkari]

Oman kokemukseni mukaan myös yläsäiliön lämpötila
kesäaikana, kun lattialämmön shuntti 0:ssa, on vain 5-10
astetta yli alasäiliön lämpötilan. Tämä yksinkertaisesti siksi,
että yläsäiliö jäähtyy alaspäin, ts. lämpö tasaantuu alasäiliöön päin. Ala- ja yläsäiliöitä ei ole eristetty toisistaan muulla
kuin rei'itetyllä teräslevyllä. Kun käyttövedellä on enemmän kulutusta, ero kasvaa n. 10 asteeseen, kun kulutus esim.
öisin on olematon, ero putoaa 5 asteeseen.
Parempi ja kalliimpi ratkaisu kesäkäytössä olisivat
toisistaan eristetyt tulistus- ja lauhdutusvaraajaosat.
Meillä kesällä MLP kuluttaa vain 100 kWh/kk, joten
kalliimpi rakenne ei kuolettaisi hintaeroaan.

En usko vuotoon alaspäin,lämpötilat heti levyn molemminpuolin ovat lähellä toisiaan ja kuumempi vesi on noussut jonkinverran irti välipohjasta.
Välipohjan tehtävnä on estää sekoittuminen koska alasäiliöön vaikuttaa lämpöjohtopumpun virtaukset kun taas yläsäiliö on painovoimaisella kierrolla.

Käyntiaika kesällä on vain riittämätön ja tai kone on väärin säädetty.
Kikkailusta laudutuslämmöillä kesäaikana ei ole mitään hyötyä jos alasäiliö on 50 ja yläsäiliö 55 astetta uskon 360 litran varauskapasiteetin kyllä riittävän

[pete]

En usko vuotoon alaspäin,lämpötilat heti levyn molemminpuolin ovat lähellä toisiaan ja kuumempi vesi on noussut jonkinverran irti välipohjasta.
Välipohjan tehtävnä on estää sekoittuminen koska

Tottakai korkeampi lämpötila pyrkii jäähtymään matalamman lämpötilan suuntaan. (Lämpöopin perusteita!) .
Vesi johtaa lämpöä myös ilman että veden virtauksia tapahtuu. Kun vuorokautiset käyntiajat on vähäisiä, alkaa tuo dominoida
ja siksi yläsäliön ja alasäiliön lämpötilaero on vähäinen.

[Peca]

Tottakai korkeampi lämpötila pyrkii jäähtymään matalamman lämpötilan suuntaan. (Lämpöopin perusteita!) .
Vesi johtaa lämpöä myös ilman että veden virtauksia tapahtuu. Kun vuorokautiset käyntiajat on vähäisiä, alkaa tuo dominoida
ja siksi yläsäliön ja alasäiliön lämpötilaero on vähäinen.

Minun ymmärtääkseni lämpötilat pyrkii tasaantumaan horisontaalisessa suunnassa mutta vertikaalisuunnassa lämpö kyllä nousee ylös, on väliaine sitten ilma tai vesi, ja sekin ON lämpöopin perusteita.

-Peca-

[volkkari]

Minun ymmärtääkseni lämpötilat pyrkii tasaantumaan horisontaalisessa suunnassa mutta vertikaalisuunnassa lämpö kyllä nousee ylös, on väliaine sitten ilma tai vesi, ja sekin ON lämpöopin perusteita.

-Peca-

Olet oikeilla jäljillä, veden tiheyden muutokseen homma perustuu ja tiheys muuttuu lämpötilan mukaan.
Lämminvesivaraajassa jossa vesi on "seisovassa" tilassa lämpötilakerrostumat ovat hyvin jyrkkiä jopa niin että yläosassa on 80 astetta ja alhaalla huonelämpöistä vettä

[volkkari]

Osaatko volkkari (edit: tai joku muu) kertoa, miten paisuntaventtiilin säätö tapahtuu, tarvitaanko putkaria kenties? Entä sitten lämmityskaudella, kun yläpönttö pysyy kuumana nykyisilläkin säädöillä - asetukset takaisin entisiksi?

Kerro kuumakaasun lämpötila muutaman minuutin käynnin jälkeen ja myös sen hetkinen lauhtumislämpötila/yläsäiliön veden lämötila.
Putkari ei ymmärrä asian päälle yhtään mitään,kylmäasentaja kyllä.

[evt752]

vertikaalisuunnassa lämpö kyllä nousee ylös

Hah! Kerro miksei me olla paistuttu täällä, maapallon ytimen lämpötila on tuhansia asteita ja eikös me olla siitä katsottuna käsin "ylhäällä"? Ainakin jos tästä lähtisin kaivautumaan alaspäin, menisin ydintä kohden.

Tarkoitit varmaan lämpimää ilmaa? Se totta tosiaan pyrkii nousemaan ylöspäin.

[Kuumaa_kalliosta]

Minun ymmärtääkseni lämpötilat pyrkii tasaantumaan horisontaalisessa suunnassa mutta vertikaalisuunnassa lämpö kyllä nousee ylös, on väliaine sitten ilma tai vesi, ja sekin ON lämpöopin perusteita.

Lämmön tasaantuminen, entropia on fysiikan perusteita, mutta lämpimän ilman tai veden - tämänkin vasta +4° C:n yläpuolella - nousu ylöspäin johtuu yksinkertaisesti siitä, että lämpimän veden tai ilman tiheys on pienempi kuin kylmemmän. Kiinteässä aineessa kuten vaikkapa kallioperän kivessä lämpötilaero tasaantuu yhtä lailla vertikaalisesti kuin horisontaalisesti. Koska kiinteä aine ei voi virrata kuten kaasu tai neste, tiheyden eroilla ei ole merkitystä. Tuossa yllä evt722 toi hyvin esille jo asian.

[Peca]

Mä mielestäni mainitsin vain ilman ja veden, kalliosta tai mistään muusta aineesta  en puhunut mitään.

-Peca-

[pete]

Minun ymmärtääkseni lämpötilat pyrkii tasaantumaan horisontaalisessa suunnassa mutta vertikaalisuunnassa lämpö kyllä nousee ylös, on väliaine sitten ilma tai vesi, ja sekin ON lämpöopin perusteita.

No ei lämpöopin perusteita, vaan kyseessä on archimedeen lakiin perustuva ilmiö.
Lämpö pyrkii lämpöopin mukaan aina siirtymään matalampaa lämpötilaa kohti.
Sen sijaan tiheydeltään pienempi neste (lämpimämpi vesi) pysyy
tiheämmän nesteen (kylmempi vesi) päällä. Kuitenkin koko ajan lämpötilaerot kerrosten
välillä tasoittuvat johtumalla. Jos kukaan ei tuo
pitkään aikaan säiliöön uutta lämpöä eikä ota sitä pois on lopulta yläosassa ja alaosassa sama lämpötila.

[eksile]

@ Welleko:

Meillä myös 1002, ja ilmeisesti samalta myyjältä.

Aetuksissa jo pidemmän aikaa yläsäiliön mimini 54 ast., alasäiliön minimi 31, differenssi 7 astetta.

Käyntiajat 1-1,5 h/vrk, lämminvesi riittää ilman erityisjärjestelyjä saunomiseen/suihkutteluun, jos isommat kemut niin heilautan saunakytkimestä 3 h intensiivilämmön päälle.

Jos lämpimänveden tarvetta ei ole, pumppu paukuttaa alasäiliön lämmöillä 36-43 ja pitää yläsäiliön 56-60 asteen välillä. Luonnollisesti kun vettä tarvii enemmän nousee käyntialue alasäiliön lämpötiloilla mitattuna 44-50 asteeseen yläsäiliön  lämpöjen pysytellessä suunnilleen samoissa lukemissa (tulistus on jees). Hyötysuhde heikko mutta so not, käyntiajat olemattomia joka tapauksessa ==> taloudellinen merkitys onneton.

Toki jos suihkua tai kahta pidetään auki pidempään niin yläsäiliön lämmötkin lähtee laskemaan. Se ei sinänsä haittaa koska ohjaus tajuaa että tarvetta on ja kompura kuittaa pudonneen lämmön kohtuu nopeasti kun suihku on kiinni lauteilla istuttaessa.

Meillä saattaa veden riittävyyteen auttaa hiukan toi minimi menoveden LT (25 ast.) jolla pidetään pesutilojen ja KHH lattialämmöt mukavalla tasolla jalkapohjien kannalta (kulutusta ikäänkuin on myös lämmityksen suunnalla ja kompura pyörähtää näin muulloinkin kuin hanaa avattaessa)