Ekowellin asetukset

[arieth]

Onko kukaan kauemmin pumppua käyttänyt haarukoinnut lämmityksen kannalta "ihanteelliset" asetukset.

[evt752]

Mitä tarkoitat ihanteellisilla? Jonkinlaista optimointia kenties?

Itselläni on tällä hetkellä alasäiliön min 33 asteessa ja nousu (en muista millä nimellä oli asetuksisa) 6 astetta. Yläsäiliö taisi olla 52-55 astetta tai jotain sinnepäin.

Mutta jos sähköä haluaisit säästää, kannattaisi ehkä laittaa alasäiliön minimi alas, jonnekkin 27-30 asteen paikkeille (ainakin sitten kun lämmöntarve on laskenut, siis myöhemmin keväällä) ja jos lämmin vesi ei suihkussa riitä, hoidat sen tarpeen saunakytkimellä. Sähköä säästyy.

Vielä kun olet ymmärtänyt laittaa klinkkerilattiat niin halvalla pääset.

[evt752]

Mutta jos sähköä haluaisit säästää, kannattaisi ehkä laittaa alasäiliön minimi alas, jonnekkin 27-30 asteen paikkeille

Ja jos noin tekee, pitää sähkövastusten sulake laittaa pois päältä. Pumpussa on vastukselle sellainen varatermostaatti, joka ei missään tilanteessa päästä alasäiliön lämpötilaa kovin alas, mutta sen säätö on kovin karkea ja on teoriassa mahdollista, että se saattaisi laittaa vastukset päälle jossain 28-30 asteen paikkeilla.

[volkkari]

Tervehdys.EVT 752 laitteen mekaaninen varatermostaatti on asetuksissa 23-30 astetta
mutta tuollaiset halvat mekaaniset termarit ovat
epätarkkoja ja yksilöllisiä joten jatä riittävä marginaali
esim. alaraja ala-säiliöön 34 astetta
Yläsäiliön asetuksilla ei ole juurikaan merkitystä koska
tulistuksenpoisto toimii hallitsemattomasti ja on täysin riippuvainen lauhdutuksen toiminnasta (alasäiliö)
Yläsailiön alaraja on ainoa merkittävä tekija joka säätelee alasäiliön liukuvan differenssin ala ja ylä
rajaa vaikuttaen näin lämpökertoimeen.

[evt752]

Yläsailiön alaraja on ainoa merkittävä tekija joka säätelee alasäiliön liukuvan differenssin ala ja ylä
rajaa vaikuttaen näin lämpökertoimeen.

Minulla on sellainen käsitys, että pumppu pyrkii pitämään yläsäiliön lämpötilan sen ala- ja yläasetuksen puolessavälin, jolloin yläsäiliön ylärajalla olisi merkitystä. Olenko väärässä?

[volkkari]

Yläsäiliön asetuksett eivät ohjaa käyntiä suoraan vaan
välillisesti alasailiön liukuvan differenssi -alueen kautta
Yläsäiliön maksimilämpötila riippuu käyntiajasta
Minimilämpötilalle ei voi mitään kun yläsäiliössä ei ole
sähkövastusta

[evt752]

Yläsäiliön asetuksett eivät ohjaa käyntiä suoraan vaan
välillisesti alasailiön liukuvan differenssi -alueen kautta
Yläsäiliön maksimilämpötila riippuu käyntiajasta
Minimilämpötilalle ei voi mitään kun yläsäiliössä ei ole
sähkövastusta

Voisitko tarkentaa mitä tarkoittaa "välillisesti"?

Ja miten yläsäiliön lämpötilat määräytyvät talvella/kesällä?

[volkkari]

Ala ja yläsäiliö "vastaavat"yhdessä käyttöveden
riittävyydestä.
Käyttövesi esilämpeää alasäiliön kierukassa,termostaatti 3-tie venttiili antaa lisäksi yläsäiliön kierukalta kuumaa sekaan,jolloin alasäiliö
purkaantuu ensin yläsäiliön olessa vielä kuuma,
kone käy jo kuitenkin siinävaiheessa.
Täytyy muistaa kuitenkin se tosiasia että pääteho
myös käyttövteen tulee alasäliösta onhan lauhtumisteho moninkertainen tulistuksen poistoon verrattuna.
Välillellä säädöllä tarkoitan sitä jos yläsäiliön läpötila nousee niin logiikka taas vastaavasti pudottaa komressorin käyntialuetta(alasäiliön)
parantaen näin cop:tä
alasäikiön käyntialuetta

[evt752]

Käyttövesi esilämpeää alasäiliön kierukassa,termostaatti 3-tie venttiili antaa lisäksi yläsäiliön kierukalta kuumaa sekaan,jolloin alasäiliö
purkaantuu ensin yläsäiliön olessa vielä kuuma,
kone käy jo kuitenkin siinävaiheessa.

Minä kuvittelin, että säiliöiden läpi menisi yksi ainoa kuparikierukkaputki, aloittaen alasäiliöstä ja mennen yläsäiliöstä ulos. Tarkoitatko, että kierukoita olisi kaksi?

Kirjoitat: "antaen yläsäiliön kierukalta..." Koska käyttövesi menee yhdellä putkella koneeseen sisään, ja tulee sieltä yhtenä ulos, haarautuuko se siellä ala- ja yläsäiliöön (ja yhdistyy uudelleen)?

Välillellä säädöllä tarkoitan sitä jos yläsäiliön läpötila nousee niin logiikka taas vastaavasti pudottaa komressorin käyntialuetta(alasäiliön)
parantaen näin cop:tä
alasäikiön käyntialuetta

Ok, mutta mitkä arvot vaikuttavat missäkin tilanteessa ja miten?. Sen tiedän (minulle on kerrottu), että kesällä pumppu menee "yläsäiliön ohjaamaksi", koska alasäiliöstä ei oteta lämpöä lämmitykseen. Mitä tuo "yläsäiliön ohjaamaksi" käytännössä tarkoittaa?

[eksile]

Asetuksia..

Mylly EVT 1002, käynnistetty 10.2004, tunteja mittarissa 2820, kilowatit 12319.

Alasäiliö

Min                                          30
Max                                         50
Hystereesi                               1
Lt -ero alasäiliö --> menovesi  2

Yläsäiliö

Min                     56
Max                    75

Kompuran differenssi        6

I -piiri

Käyrä                       7
Suuntaissiirto          -1
Sisäl. tavoite          21,5
Kp                             3
Ki                             20

Menoveden Kp         10
   "               Ki            2

II -piiri, syöttää pelkästään Enervent Pelicanin jälkilämmityksen vesipatteria

Käyrä                       12
Suuntaissiirto           -5
Kp                              9
Ki                               2

yo. asetus käytännössä sulkee piirin 0 asteen tienoilla, jolloin sisäänpuhallusilma on pelkän kennon voimin noin 17+ astetta. Pakkasen kiristyessä Ekowell auttaa käyrien mukaan, esim -12 asteessa veden lämpö 24,5 astetta ja sisäänpuhallus edelleen sama 17+

Sisälämpötilan vaihtelu 11.2005 - tähän päivään
21.2 ja 22.1 asteen välillä

Näillä asetuksilla lämpenee 4 henkisen perheen residenssi uudellamaalla: 293 m2 ja reipas 900 m3 kolmessa tasossa. Puurunko, tiili/paneelivuoraus normaalein eristyksin (seinä 175 mm paroc, yläpohja 340 mm koteloon puhallettu ekovilla, kellari 400 mm Lammin harkko, ikkunat 1.1, ovet puusepältä)

Ensimmäinen kokovuoden kulutus eli 31.12.04 --> 31.12.05 vei lämmityksen osalta 9036 kWh on yhtä kuin about 680 euroa


* evt752, yläsäiliön ohjauksessa pumppu pyrkii pitämään yläsäiliön lämpötilan annetuissa rajoissa riippumatta alasäiliön lämmöistä siinä tapauksessa, että normaali alasäiliön seuranta ei tee riittävästi "kuumaa" vettä, esim. kesällä kun lämmitystarve on vähäinen.

[volkkari]

evt7 52;selle varaajassa on kaksi kierukkaa ja välissä
termostaattiventtiili se on varma asia,olen tutkinut asian eihän siinä olisi muutenkaan mitenkään järkeä

[volkkari]

Asetuksia..

Mylly EVT 1002, käynnistetty 10.2004, tunteja mittarissa 2820, kilowatit 12319.

Alasäiliö

Min                                          30
Max                                         50
Hystereesi                               1
Lt -ero alasäiliö --> menovesi  2

Yläsäiliö

Min                     56
Max                    75

Kompuran differenssi        6

I -piiri

Käyrä                       7
Suuntaissiirto          -1
Sisäl. tavoite          21,5
Kp                             3
Ki                             20

Menoveden Kp         10
   "               Ki            2

II -piiri, syöttää pelkästään Enervent Pelicanin jälkilämmityksen vesipatteria

Käyrä                       12
Suuntaissiirto           -5
Kp                              9
Ki                               2

yo. asetus käytännössä sulkee piirin 0 asteen tienoilla, jolloin sisäänpuhallusilma on pelkän kennon voimin noin 17+ astetta. Pakkasen kiristyessä Ekowell auttaa käyrien mukaan, esim -12 asteessa veden lämpö 24,5 astetta ja sisäänpuhallus edelleen sama 17+

Sisälämpötilan vaihtelu 11.2005 - tähän päivään
21.2 ja 22.1 asteen välillä

Näillä asetuksilla lämpenee 4 henkisen perheen residenssi uudellamaalla: 293 m2 ja reipas 900 m3 kolmessa tasossa. Puurunko, tiili/paneelivuoraus normaalein eristyksin (seinä 175 mm paroc, yläpohja 340 mm koteloon puhallettu ekovilla, kellari 400 mm Lammin harkko, ikkunat 1.1, ovet puusepältä)

Ensimmäinen kokovuoden kulutus eli 31.12.04 --> 31.12.05 vei lämmityksen osalta 9036 kWh on yhtä kuin about 680 euroa


* evt752, yläsäiliön ohjauksessa pumppu pyrkii pitämään yläsäiliön lämpötilan annetuissa rajoissa riippumatta alasäiliön lämmöistä siinä tapauksessa, että normaali alasäiliön seuranta ei tee riittävästi "kuumaa" vettä, esim. kesällä kun lämmitystarve on vähäinen.

nosta alasäiliön alaraja 34 varmuuden vuoksi
max 50 kesäajalle ok .Hystereesi voisi olla 2
lt-ero alasäiliö-menovesi 2 on hyvä.
Yläsäiliö  min.56 voit laskaa jos lämminvesi riittää
samoin "ylärajaa"sillä tämä määrää lautumispaineen alasäiliössä ja samalla cop;n
muut arvot ok

[Jarno]

nosta alasäiliön alaraja 34 varmuuden vuoksi

Miksi pitäisi nostaa alarajaa "varmuuden vuoksi"? Eikö hyötysuhde ole sitä parempi, mitä kylmempi alasäiliö on? Vai eikö lämmin vesi muuten riitä, vai mistä on kysymys?

  Jarno

[evt752]

Miksi pitäisi nostaa alarajaa "varmuuden vuoksi"? Eikö hyötysuhde ole sitä parempi, mitä kylmempi alasäiliö on? Vai eikö lämmin vesi muuten riitä, vai mistä on kysymys?

  Jarno

Hyötysuhde olisi parempi, jos alavaraaja olisi viileämpi, kyllä.

Tuo "varmuuden vuoksi" on varmaankin siksi, että ekowellissä on termostaatti, joka lämmittää alasäiliötä sähkövastuksella, jos säiliön lämpötila menee liian alas, esim. vaikka logiikan toimiessa väärin tms. Kyseisen termostaatin päällemenolämpötila on jossain 22-28 asteen paikkeilla, ehkä, mutta koska siihen ei voi luottaa (että menisi vasta noin alhaalla päälle), varmuuden vuoksi kannattaa pitää minimilämpötila tuolla 33 asteen tienoilla. Näin on minulle myyjä kertonut.

Tietysti lämmin käyttövesi piisaa sekin paremmin alasäiliön ollessa kuumempi.

[eksile]

Alaraja on edelleen 30 astetta, ollut pumpun käynnistämisestä asti eikä ainakaan kyseisen pumpun vastus ole osallistunut lämmitykseen. Nyt lämmityskaudella yläsäiliössä on aina 70-75 asteista vettä.

Lisäksi säädin pumpulta lähtevän käyttöveden termostaatin siten, että lähtevä vesi on 55 asteista eikä niin kuumaa kuin säiliössä sattuu olemaan. Tämä luullakseni hidastaa yläsäiliön viilenemistä ja kompura ehtii kompensoimaan vedenkulutusta nopeammin.

Kesäaikana alasäiliön lämmöt nousevat logiikan ohjaamana tonne 42 - 45 asteen välille kun systeemi toimii käyttöveden tarpeiden mukaan, mutta se tunnin-puolentoista käynti per päivä ei kukkaroa rasita vaikka coppi putoiskin.

[evt752]

Alaraja on edelleen 30 astetta, ollut pumpun käynnistämisestä asti eikä ainakaan kyseisen pumpun vastus ole osallistunut lämmitykseen.

Jos sähkövastuksia käytetään sen varmistustermostaatin toimesta, käyttötunnit eivät näy ohjausyksikössä.

Sen varmistustermostaatin aukeamista voi kai säätää.

Ja tietysti sähkövastusten sulakkeet voi ottaa pois päältä, mutta silloin ei kannata olla talvella pitkää aikaa pois kotoa.

[pete]

Itse kokeilin tuon varatermarin päällemenoa, näytti
minun ECT300:ssa kytkeytyvän vasta
alle 25C:ssa ja pois palautuu hiukan yli 30:ssä
(helppo todeta, kun sähkömittarin 10Wh merkkivalo
alkaa vilkkua tiuhaan vastusten kytkeytyessä).
Olen säätänyt alasäiliön minimin 27 asteeseen
ja menoveden ja alasäliön lämpötilaeroksi 0.
Kompressorin differenssi 5 astetta, jotta käyntijaksot
olisivat pitkiä lauhallakin kelillä.

[pete]

Nyt paukkupakkasilla tuli kokeiltua hieman lisää kun
kytkin lisävastusten sulakket taas päälle. Näyttää
ajoittain varatermari kykevän vastukset jo jossain
27:n asteen tienoilla. Muutin alasäliön minimin
28:aan, ja nyt näyttää pysyvän termari OFF:issa.
Termostaatti näytti muuten palautuvan aika
tarkasti 35:ssa asteessa (lämpötilanäytön kohta
"alas. vastuksen lt").