Laitteiston siirto ja parannus

[Carl K.]

Olisi tarkoitus siirtää 5-6 vuotta puksutanut maalämpölaitteisto varaimineen kellariin. Ovat siis olleen talossa sisätiloissa tähän asti.
Laitteet ovat Nibe 1140 17kw ja 200/300 kaksoisvaippavaraaja. Talo on iso ja vanha, jossa lämmityksenjako radiaattoreilla joiden tilavuus yht n 400l.
Putket pellossa.

Nyt pyytäisin idearikkaita ihmisiä lennättämään ajatustaan, että miten tähän samaan repäsyyn saisi toteutettua laitteiston optimointia.

Omissa ajatuksissa tällä hetkellä olisi lisätä lämmityspuolelle ihan vain Niben 230l puskurivaraaja aurinkokierukalla jotta saisi lisätilavuutta, siihen tilanteeseen kun patteritermarien pyynnit ovat nollassa. Kierukallinen siltä varalta, että laittaisi vaikka vesitakan lämmityspuolen avuksi.
Aurinkokeräinkin kiinnostaisi myös, jos ei nyt tähän samaan sessioon mutta jotta laitteiston suunnittelisi nyt niin, että sen lisäys olisi myöhemmin mahdollista. Vai voisiko sen tosiaan lisätä levyvaihtimella myöhemmin lämpöpumpun paluuputkeen kuten jostain luin..?

Eli vapaita heittoja. Rajoittavana tekijänä on kellarin mataluus, pieni ovi ja kohtuullinen budjetti. Toki oviaukko on suurennettavissa jos tulee loistoidea joka sen vaatii.
Näitä erilaisia hybridijärjestelmiä on asennettu jo niin monta vuotta, että varmaan on myös toimivia esimerkkejä esittää?

Joku luultavasti heittää ehdotuksen, jossa tuo kaksoisvaippa jätetään matolaatikoksi ja siirrytään oikeiden ligionellavapaiden varaajien maailmaan. Tämäkin on käynyt mielessä. Eli ehdottaa saa mitä vaan. Runkona toimisi vaan tuo 17kw kompura ja maapiiri, jota nyt täydennettäisiin.

Selvennän tilannetta lisää jos tarvetta ilmenee. Tällä forumilla tämän tyyppistä ajatusta on varmasti vatvottu jo monen monta kertaa mutta en vaan tahdo löytää sellaista joka palvelisi tarkoituksessani, siksi uusi aloitus,
Kiitos ja kumarrus!

[tomppeli]

Puskurivaraaja pitäisi olla huomattavasti isompi tilavuudeltaan, 500 - 1000 litrainen, jotta käynnistymistiheys laskisi riittävästi.
On toki hankala juttu, jos tila ja haalausreitti eivät sellaista salli.

Jos on 17 kW tehoinen pumppu ja talo vaatii esim. -10 C pakkasella noin 10 kW lämmitystehoa:
- 230 litrainen varaaja täynnä +45 asteita vettä, joka puretaan +35 asteeseen 10 kW teholla taloon, antaa lisäaikaa noin 16 minuuttia.
- 1000 -litrainen samoissa oloissa antaa lisää purkuaikaa noin 65 minuuttia.

Lisäksi käyntiaikaa pidentää säiliön uudelleen lataaminen +45 asteeseen vaatii suunnilleen saman ajanlisäyksen.
(Tarkalleen ottaen ei ole ihan sama latausaikalisäys, kuin on purkuaikalisäys.)

On sitten eri asia, sietääkö asuminen noin suuria patterilämpötilojen vaihteluita.
Kivitalossa vaihtelu ei tunnu kovinkaan herkästi, mutta puutalossa tuntuu.
Me ihmisetkin siedämme olosuhteiden vaihteluita varsin yksilöllisesti.

[Roori]

Eikös tommonen mene vielä komeesti ovista:
http://www.maalampotukku.fi/product/2614/jaspi-gtv-hybrid-500
Yhteet edessä joten ei ime korkeutta kovinkaan paljon, kaikensorttista kierukkaa tulee mukana, vesitakka ei kaipaa muuten kierukkaa ellei ole joku erikoistapaus...
Saahan siitä 200/300L LKV varaajastakin puskurin (500L) jos hommaa uuden kierukallisen LKV varaajan...

[Carl K.]

Kiitokset vastauksista!

Katselin tarkemmin nyt kotio tullessa speksejä, niin kompura on potkaistu ensimmäisen kerran käyntiin 2.9.2010. Seitsemän vuotta, niin se aika vaan kuluu. Kauankohan tuo vielä jaksaa puksuttaa. Käynnistyksiä on 74699kpl.

Nykyisen asennuksen suunnitelman on toteuttanut laitteiston toimittaja.

Roori. Tuo Jäspin GTV500 on puhutellut jo kauan, siinä noita yhteitä olisi vaikka naapureille lainaan asti. On vaan vähän senttipeliä että sen(kin) saa mahtumaan. Pystyynnostokorkeus on se haastavin kun ei tuosta taida saada siksi aikaa edes eristeitä irti.
Tarkoitatko että vesitakka kytketään siis suoraan lämmityspiiriin?

Tomppeli. Laitteistotoimittajalla on nyrkkisääntönä 20l tilavuus 1kw kohti. Eli 340 litraa olisi siten riittävä mutta nuo laskusi osoittavat tosiaan hieman toisin. Toki jos radiaattorit, putket ja 230 lirtaisen varaajan laskee yhteen tulee siitä jo lähes 700 litraa.
Kun ulkolämpö laskee lähelle -20, käy tällä asetuksella kompressori taukoamatta. Lisäsähkön olen kytkenyt pois kun se sitä oli niin hanakasti tarjoamassa perusasetuksilla ja silloinhan se kwh-ledi vilkkuu huiman tiuhaan.
Talon lämpötila pysyy paukkupakkasillakin aivan rittävän ylhäällä, eikä käyttövesivarausjaksotkaan tunnu. Toki tämän talon asukkaan eivät hae sitä täysin optimaalista 21,7 celsiusasteen lämpötilaa koko kehon korkeudelle, koska jaloissa on villasukat kun lattian lämpötila sen vaatii. Eli siedämme lämpötilavaihteluja, kunhan nyt laitteiston saisi toiminaan terveempiä käyntijaksoja ja sähkökulutuksen mahdollisimman kohtuulliseksi.


Näinkin tuosta manttelivaraajasta jonkun piirroksen jossain vanhassa keskustelussa, jossa sisä- ja ulkovaippa oli yhdistetty ulkoisella T-yhteellä. Sitenhän siitä tosiaan saisi 500 litraisen puskurin. Se meinaan mahtuu nipinnapin kellariin kun siitä saa eristeet haalauksen ajaksi irti.
Mites tuossa tapauksessa jos vanha varaaja siirtyy puskuriksi ja käyttövedelle tulee uusi varaaja saa järkevästi laitteiston täydennettyä tulevaisuudessa auringolla ja/tai vesitakalla? Vesitakkaa kun lähinnä ajattelen talon lämmityksen avuksi jotta sitä voi itse säädellä juuri niille pahimmille pakkasjaksoille ja aurinkokeräimet mahdollisesti käyttövedelle.
Soppaan kun vielä lisää tuon kylppärin, jossa on vesikiertolattia niin lämmityksen täytyisi toimia myös kesäaikaan.

[tomppeli]

Tomppeli. Laitteistotoimittajalla on nyrkkisääntönä 20l tilavuus 1kw kohti. Eli 340 litraa olisi siten riittävä mutta nuo laskusi osoittavat tosiaan hieman toisin. Toki jos radiaattorit, putket ja 230 lirtaisen varaajan laskee yhteen tulee siitä jo lähes 700 litraa.

Tuo on yksi ohjearvo.
Kuitenkin voidaan todeta, että mitä vähemmän käynnistyksiä, sitä paremmin pumppu kestää.
Sitä ihan oikeaa rajaa tällekin asialle on vaikea määrittää.
Vastaan tulee ison varaajan korkea hintakin.
Suo siellä vetelä täällä.

[Roori]

Vesitakan saa suoraan siihen varaajaan, sama vesi molemmissa...

Mahtaako siinä 200/300L varaajassa olla tarpeeksi suuret yhteet puskuriksi ja niitä lienee aikas vähän niitä yhteitä...

74699/7vuotto = 10000+/vuosi käynnistystä...onhan siinä niitä jo reippaasti, paljonko on käyntitunteja?... nuorihan tuo sinänsä on mutta mitä on ikää vielä tarjolla...kai se loppuun kannattaa ajaa...
Samoin se kaksoisvaippa...sitten vasta kun MLP antautuu niin ajatella uusia vehkeitä, se esim GTV on joka tapauksessa kelvollinen silloinkin.

[Carl K.]

Kiitokset taas vastauksista.

Roori: Käyttötunteja on 74650h. Nykyinen varaaja on siis Niben VPA 300/200.
Tuossa yhteiden määrät ja koot: http://www.taloon.info/pdf/nibe/vedenlammitin_vpa_nibe_esite.pdf

Tomppeli: Onhan se juu selvä että tuo 340 litraa on varmasti jokin ohjeellinen minimarvo jota toimittaja suosittelee. Heitähän ei luonnollisestikaan ylimääräiset kompressorin käynnistykset haittaa.

Miten muuten mahtaisi onnistua esimerkiksi tuo Jäspi GTV500 ja tämän nyky varaajan rinnan tai sarjaan kytkentä tässä minun tilanteessani. Päästäisiin jo motin tietämille varaustilavuudessa.
Koitin kovasti lueskella noiden rinnan/sarjaan kytkentöjen eroavaisuuksia ja kovasti tunnuttiin olevan sen sarjakytkennän kannalla jotta saataisiin varaajalle "korkeutta" mutta tässä tapauksessa kun käyttövesikierukka on toisessa varaajassa, niin olisi ilmeisesti rinnankytkentä fiksumpi? Mistähän yhteistä tuo rakennelma tulisi toimimaan parhaiten? Siis jos on edes mahdollinen..

Oli tuossa tosin jokin ruotsalainen hybridivaraajavalmistaja jonka ulkomitat osuisivat paremmin tähän perunakellariin. Mutta hybridi kuin hybridi.

[sailor]

Jos käynnistyksiä on ollut noin 1krt/h niin järjestelmälle ei kannata tehdä mitään tämän osalta. Jos talon ilmanvaihdossa on pelkkä poisto niin siitä voisi ottaa lämpöä maapiiriin. Tämänkin hyödyllisyys riippuu maapiiirin mitoituksesta.

Paremman "tuottavuusloikan" saat kun sirottelet laitetuulettimia pattereiden kylkeen lisäämään lämmönluovutusta jolloin saat menoveden lämpötilaa laskettua ja COP:pia paremmaksi

[Carl K.]

Eipäs..
Näköjään kun käännyin pumpulta tietokoneelle, oli ykkönen muuttunut seiskaksi. Eli oikea käyttötuntien määrä on siis 14650h.
Aloin aamukahvilla laskemaan käyttötunteja per vuorokausi ja kolmannen kerran kun pääsin lukemaan 29h/vrk olin jo aika varma, että katsoin käyttötunnit väärin.

Mittailin illalla niin Borö:n B25-SOL12 hybridivaraaja 500 litran tilavuudella(irroitettavilla eristeillä) sujahtaisi nakkina kellariin ja jäisi vielä korkeuttakin jokunen hassu sentti pystyynkäännössä. Hintakin olisi siedettävä.
Mitenhän se rinnankytkentä tuon VPA:n kanssa sujuisi? Onhan noissa tuntien ja käynnistyksien suhteessa sitä parantamisen varaa.

[Roori]

Niin seitsemässä vuodessa on 61320h, joten pumppusi olisi joutunut käymään sillotällö useamman tunnin tunnin aikana

Nyt oikein tiedä mikä Börö sulla tuossa kysessä, 'edestä täytettävä' kantti vai mikä muttan onko se tämä (Ackumulatortank TIP 500 B25-SOL12):

Ovattenko Böröt vielä villa eristeisiä, kuten on tapana ollut (=ei niin hyvä)?
Millä hintaa sen sitten saa?

Onhan sulla siinä pumpussa vaihtoventtiili, eli vuorotellen se lämmittelee tarpeen mukaan VPA:ta käyttöveteen ja (Böröä) lämmitykseen...

[Carl K.]

Juu tehokkaasti on vuorokaudet käytetty.

Tuota mallia juu katselin. Jaa että villaeristeisiä? En tiennyt että niitäkin vielä tehdään..
Listahinta on noin 1800€. Eli hieman GTV:tä kalliimpi.

[Roori]

'Mineralull' näkyy lukevan:
http://www.boroe.com/LinkClick.aspx?fileticket=YI5AXY4Pqy0%3d&tabid=1294

Eikö sieltä saa lattiasta palaa pois että saa GTV:n pystyy , ja onhan sitä vielä AKVAn mallitkin, niissä on irtoeristeisiäkin ja tekevät pyynnistä mitä vaan...ainakin ovat tehneet, Nibe osti sen joten en tiedä kuinka taipuvat nykypäivänä, mutta puhelimet on keksitty joku aika sitten joten...

[Carl K.]

No voi vitsi, on tässä tullut soiteltua vähän joka suuntaan ja selailtua netin syövereitä.
Lattiastakin on otettu pala pois ja todettu se mitä pelkäsinkin, että rivinteeraus on muurattu lattiavalun päälle.
Eli ei ihan pienellä operaatiolla lasketa lattiaa vaikka se alunperin suunnitelmissa olikin.
Ovia tuonne vanhaan perunakellariin on kolme peräkkäin ja niiden irroitus haalausta varten on taas oma operaationsa kun ovat "muuratut" seinien muurauksen yhteydessä.
Vielä kovasti uskottelisin löytäväni sopivan kokoisen varaaja tuohon tilaan sopivalla hinnalla. Toki voihan niitä lukumääräisesti olla usempi kuin yksi, jos yhtä sopivaa ei löydy.
Se GTV olisi kaiken helpoin ja ratkaisu mutta...
Soittelemaan vaan.

[Carl K.]

Väliaikatietoja ja kierron kyselyjä.
Nyt löytyi vihdoin 500 litran kokoinen hybridivaraaja(ilman välilevyä), joka nousee kellarissa pystyyn ja sopii vielä nakuna ovesta sisään(huraa!).
Riisutusta pöntöstä kuva liitteenä(jos onnistuu).

Nyt yksi ajatus kytkennöissä olisi seuraava:
Nibe lataa vaihtoventtiilin avustuksella käyttövesivaraajaa(VPA) ja puskurivaraajana toimivaa hybridivaraajaa.
Hybridin ylin kierukka toimii käyttöveden esilämmityskierukkana, josta vesi ohjataan varsinaiseen lämminvesivaraajaan(VPA). VPA:sta lämmin vesi laitetaan lämpimän käyttöveden kiertoon, siis kiertopumulla kanaaliin(12m) josta takaisin kierukalle. Tämän ideana olisi se, että se toimisi samalla lämmön siirtäjänä alimmaisen aurinkokierukaksi tulevan kierukan tuottamalle lämmölle hybridistä -> VPA:han.
Lämmitysvedelle ajattelisin omaa kiertoa, joka mahdollistaisi kesäaikaan Niben täyslevon mutta miten tässä tapauksessa kytkennät olisi järkevin tehdä?
Muutenkin kommentit ovat tervetulleita.