Ei ole lineaarinen.
Virtauksen turbulenttisuuden astekin vaikuttaa asiaan rajusti.
Käytin mainiota Bergheat laskuria, ja yritin sen avulla haarukoida paljonko painehäviöt olisivat, jos 8kW pumpun kaivo on 200m, tai vastaavasti 230m. dT 3,5. Lukemat jotka sain, olivat 40mm putkelle 0,47bar ja 0,53bar. Eroa 0,06 bar. Jos nyt investoisi vaikka sen 30 euroa siihen isompaan täyttöryhmään, niin virtauksella 0,45l/s sillä saisi takaisin jo melkein puolet tuosta. Käytännössä kustannus taitaa olla isompi, koska vaatiihan tuo isompi täyttöryhmä paksumpaa putkea muutenkin, joka toki vastaavasti virtaa paremmin.
Toki on niin, että kun kamelin selkä katkeaa, se katkeaa. Invertteri ehkä antaa asiassa hieman enemmän anteeksi, kun ei sitä huipputehoa kuitenkaan ihan koko ajan oteta. En tiedä millä teholla käyttövettä tehdään invertterissä, mutta jotenkin veikkaisin että pumppu ottaa irti melkeinpä sen mitä nyt tehoa irtoaa. Noin muuten, minun talossani ainakaan, ei mennä edes 8kW kylmimmillä keleillä jos tuo Bergheat-laskelma pitää kutinsa. Ja uskon että pitää. Lämmitystarpeen osuus vuodessa silloin kun tässä talossa tarvitaan esimerkiksi 7,5kW tehoa, on minulla todella pieni. Suurin osa talon lämmitystarpeesta taitaa sattua nollakelien ympärille.
Sekin on varmaan totta että maalämpöpumpun sisäinen virtausvastus voi syödä tehokkaankin kiertovesipumpun hyödyn vaikka ihan kokonaan. Mutta olisiko noissa niin isoja eroja sisäisesti nykyään, jos pumppujen teho on karkeasti samalla tontilla? Ehkä, ehkä ei. Kyllähän tuo kauppiaalta saamani painehäviö kuulosti itse asiassa isolta.
Kumpikohan syö nopeammin hyötysuhdetta, kasvava dT vai syvemmän kaivon inasen suurempi lämpötila? Etenkin kun suurin osa lämmitystarpeesta tehdään invertterin osatehoilla ja pienempi virtaus riittää, eli dT ei oikeastaan kasva paitsi kun on kunnolla kylmä.