Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maalämpömitoitusta vm 1980 kohteeseen 144m2  (Luettu 4214 kertaa)

Poissa S-N

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Maalämpömitoitusta vm 1980 kohteeseen 144m2
« : 13.06.17 - klo:01:19 »
Hei! Ostimme syksyllä omakotitalon vanhemmalta pariskunnalta. Olemme ajatelleet korvaavamme puukattila pohjaisen ilmakeskuslämmityksen vuodelta 1980 maalämmöllä. Pari tarjousta on jo kysyttykin ja niissä on eroa vain kaivon syvyydessä ja pumpun valmistajassa. Ajattelimme tulla vielä foorumille hakemaan kokeneiden harrastajien mielipiteitä asiasta. Taloudessamme asuu 3 henkilöä tällä hetkellä.

Katsoin rakennuspiirustuksista sekä kuntokartoituksesta tiedot rakenteista joten esim. villojen tarkempaa määritystä ei ole, vain mitat. Tiedonkeruuketjussa myös tiedot, sivulla 8.

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
   - Seinäjoki

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
   - 1980, tasamaatontti

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
   - lämmityssähköä menisi n.20 000 kwh vuodessa arviolta. Aiemmatkin asukkaat käyttivät puu/sähkölämmitystä yhdessä, joten ei tarkkaa tietoa. Ollaan lokakuu-toukokuu aikana 10 heittomottia puuta poltettu yhteensä, mutta vasta helmikuusta lähtien käytetty pelkkää puulämmitystä.

- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
  - ilmakeskuslämmitys, en tiedä kumpaan parempi verrata. Lattiassa tunnelit ilmalle ja ikkunoiden alta vapautuu.

- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
  - koneellinen, ilmakeskuslämmityslaitteen kanssa samassa.

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
  - 9.3 leveys x 11,6 pituus

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
  - Villa 10cm+soiro 5cm+villa 5cm (+tiiliverhoilu), ulkoseinän kokonaispaksuus n. 30cm

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
  - 1½ = alakerta + yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
  - n. 80 alakerta ja 60 yläkerta

- Huonekorkeudet kerroksittain?
  - alakerta: 244cm ja yläkerta: 235cm

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
  - maanvarainen(?), pohjalaatta+5cm tasaushiekka+styrox 5cm+betoni 8cm, jonka päällä lattia

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
  - villa, yhteensä 50cm

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
  - 3 lasiset

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
 -

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
  - huonelämpötila koitettu pitää 20-21 asteessa alakerrassa, makuuhuoneet ja pesutilat yläkerrassa. (kylpyamme myös)
  - autotalli, puuvarasto ja pannuhuone tiilirakenteiset, ei lämmitystä. Autotalliin menee vesijohdot ja patterit, mutta emme ole lämmittäneet, kun se on alunperinkin kylmäksi suunniteltu, emme ole kokeneet tarvetta.

Tarjous 1. On tarjottu Nibe-1255 3-12 mallia ja sen lisäksi yläkertaa viilentämään erillistä ilmalämpöpumppua. Kaivon syvyydeksi tulisi 175m. Nibeen on käsittääkseni myös lisävarusteena saatavilla viilennyslaite, ajattelin kysäistä vielä tarjoajalta miksi ei suositellut sitä.  Nibe pumpuillehan on takuu 3+3 vuotta ja lisämaksulla sen saa 10 vuoteen.

Tarjous 2. Alpha Innotec Nordic, PWZS 82H3S. 150 metriä syvä porakaivo (aluksi tarjosivat 140 metriä, mutta saatiin nostettua sitä vähäsen). Pumpun ja työn takuu 5 vuotta, porakaivon takuu erikseen 10 vuotta.

« Viimeksi muokattu: 13.06.17 - klo:10:45 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Vs: Maalämpömitoitusta vm 1980 kohteeseen 144m2
« Vastaus #1 : 13.06.17 - klo:10:49 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 8 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Ilmalämmitys edellyttää lämmityksen kiertovedelle korkeampaa lämpötilaa, kuin tarvitaan lattialämmityksellä,
siksi tämäkin laskelma on tehty patterilämmitykselle.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
 Talo ”S-N”    SEINÄJOKI (Etelä-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Talon alakerta Patterilämmitys   17 916 kWh   4,84 kW
- Talon yläkerta Patterilämmitys   7 613 kWh   2,76 kW
YHTEENSÄ   25 529 kWh   7,6 kW
- Josta johtumisvuodot   19 079 kWh   5,24 kW
- Josta ilmanvaihdot   4 694 kWh   1,72 kW
- Josta vuotoilmat   1 756 kWh   0,64 kW
- Josta lämmönsiirtokanaali   0 kWh   0,00 kW

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:   ( PATTERILÄMMITYS )   
Lämmitettävää   149 m2   358 m3
- Kiinteistö   3,4 COP   24 485 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 000 kWh
- Yhteensä   3,3 COP   28 485 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -32 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   5,7 kW   19 955 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 530 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   8 530 kWh
Tarvitaan 214 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,39 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,38 bar (38 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,21 bar (21 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,13 bar (13 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, keruu: kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,2 m   527 m
Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!         
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa Kaltzu

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 259
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpömitoitusta vm 1980 kohteeseen 144m2
« Vastaus #2 : 13.06.17 - klo:11:36 »

Tarjous 1. On tarjottu Nibe-1255 3-12 mallia ja sen lisäksi yläkertaa viilentämään erillistä ilmalämpöpumppua. Kaivon syvyydeksi tulisi 175m. Nibeen on käsittääkseni myös lisävarusteena saatavilla viilennyslaite, ajattelin kysäistä vielä tarjoajalta miksi ei suositellut sitä.  Nibe pumpuillehan on takuu 3+3 vuotta ja lisämaksulla sen saa 10 vuoteen.

Tarjous 2. Alpha Innotec Nordic, PWZS 82H3S. 150 metriä syvä porakaivo (aluksi tarjosivat 140 metriä, mutta saatiin nostettua sitä vähäsen). Pumpun ja työn takuu 5 vuotta, porakaivon takuu erikseen 10 vuotta.

Kyllä jokaiseen kaivolliseen järjestelmään saa hyvällä hyötysuhteella toimivan "maakylmän" kiinni eli ihan vaan konvektorin ja maapiiriin kytkentäpaketin omine liospumppuineen. Ihmettelen jos ei suoraan tarjoa lämmönkeruupiiriin liitettävää konvektoria vaan ilmalämpöpumppua! Mikä tuo tuommoinen toimittaja on? Kyllä näiden pitäisi tietää.

Katso tuolta parista paikkaa referenssiä (tämä ei ole mainos vaan tästä tuolle toimittajalle malliksi tai sitten tilaat itse ja sanot että laittakaa kiinni)

http://www.taloteknikko.fi/product/783/maakylmapaketti-seinakonvektorilla-topway

http://www.maalampotukku.fi/product/528/nibe-cool-in-comfort--fly1



Lamellihirsitalo (204mm) as.m2 148.6 m2, tilavuus 440m3, Nibe S1255 3-12 kW, kaivo 230m (222m akt.), viilennys Nibe Sky22, takka, Vallox 110 MV, s-sauna, eril. varasto&autotalli 44m2 lattialämmitys + kanaali n. 32m

Poissa S-N

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpömitoitusta vm 1980 kohteeseen 144m2
« Vastaus #3 : 13.06.17 - klo:13:06 »
Kiitos laskelmasta tomppeli! Voisin katsoa laskelmaa tarkemmin, joten lähetä vaan sähköpostiin. Latasinkin jo libreofficen ja laskelmapohjan, mutten itse ehtinyt vielä perehtyä siihen.

Kaltzu, samaa ihmettelemme itsekin ja mielestäni nibe cool in comfort olisi järkevä lisälaite, etenkin jos otamme sen 1255 pumpun.  Tällä hetkellä olemme harkinneet sitä tarjousta vakavasti. Kysymme tarjoajalta laitteesta tänään.


Poissa S-N

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpömitoitusta vm 1980 kohteeseen 144m2
« Vastaus #4 : 15.06.17 - klo:00:59 »
Hei taas! Onkos muilla kokemusta ilmalämmityksestä maalämmön kanssa? Joitakin ketjuja jo lueskelinkin, ja monessa tuntui olevan maalämpöpumpun lisäksi 200-300 litran puskurivaraajaa. Siitäpä mieleeni heräsi kysymys, riittääkö Niben 180l varaaja meille lämmitykseen sekä käyttöveteen? Yhdessäkään tarjouksessa ei ole ollut lisävaraajaa mukana ja vanha varaaja on ollut purku-uhan alla jokaisessa myöskin. He keiltä ostimme talon, eivät muistaneet laitteen merkkiä eikä siitä ole käyttöohjeita tai muitakaan dokumentteja missään. Yritän selvittää mikä laite on kyseessä, toiminut on moitteettomasti tähän asti kuitenkin .

Kokemuksia tai arvioita varaajasta ja koosta siis kaipaillaan. Itsellä tuntuma että lisävaraaja olisi looginen lisäys.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Vs: Maalämpömitoitusta vm 1980 kohteeseen 144m2
« Vastaus #5 : 15.06.17 - klo:07:49 »
Jos ilmalämmityskanavista tuleva ilma pitäisi olla mahdollisimman tasalämpöistä, muuten voi syntyä vedon tunnetta.
Jotkut ihmiset ovat herkempiä vedon tunteelle, kuin toiset. Tuokin tuntemus on yksilöllinen.
Lämmitysilman lämpötila riippuu kiertoveden lämpötilasta.
Jos kiertoveden lämpötila vaihtelee, vaihtelee myös lämmitysilman lämpötila.
Vedon tunteen riskin takia varaajan pitäisi olla aika iso.

Ilmalämmitys on periaatteessa patterilämmitys.
Varaajasta lämmitykseen lähtevä vesi olisi syytä säätää moottoritoimisella kolmitieventtiilillä tasalämpöiseksi.
Tulistusvaraajallisessa lämpöpumpussa on kiertoveden säätötekniikka jo valmiiksi asennettuna.
Siksi tuo pumpputyyppi olisi varsin hyvä valinta ilmalämmityskohteeseen.

Ilmalämmityslaitteessa on ilmeisesti myöskin oma säätötekniikkansa.
Lämpöpumpun ja ilmalämmitysyksikön toiminnallinen yhteistyö on syytä selvittää etukäteen.