Mitoitusta siis apuja

[Jounie]

Olisi tarkoitus muuttaa lämmitys muotoa.
Muutamaa lämpöpumppu kaupitteliaa jututtanut ja melkoista tietämyksen hajontaa tuntuu olevan.

Talo Oulussa vm.1975 1-kerroksinen. L-mallinen.
Öljyä mennyt n.1800-1900 litraa ja puuta takassa 5-6 pinometriä.
Patterilämmitys, pesuhuone lattialämmitys.
Vapaa ilmanvaihto
Ulkoseinät 61,8 m, 187 neliötä,huonekorkeus 2,5m.
Seinät tiiliverhous jonka takana 4" runko jossa eristeet. 3 kertaiset lasit. Olohuoneessa vähän isommat
Talon toisessa päässä autotalli n.3,5x8,5m, 30 neliötä. Tallin lämpö ollut 10-14 astetta muualla talossa 20-21 astetta,kaikki tilat lämpimiä.Talli saman katon alla.
Maavarainen talo. Katon eriste kerroksen paksuudesta ei ole aivan varmuutta mutta sellainen kuva että aikakautta paksummasti on eristettä.

Osa tarjonnut jopa 6 kw pumppua pienen empimisen jälkeen.
Läskin itse tuolla vanhemmalla ohjelmalla että 8kw pumppu olisi ehkä riittävä?
Tuo autotalli sekoittaa jonkin verran noita laskelmia,saako uudemmalla jotenkin järkevämmin laskettua vai eikös vaan tajunnut kaikkea.

[tomppeli]

Talo Oulussa vm.1975 1-kerroksinen. L-mallinen.
Öljyä mennyt n.1800-1900 litraa ja puuta takassa 5-6 pinometriä.
Patterilämmitys, pesuhuone lattialämmitys.
Vapaa ilmanvaihto
Ulkoseinät 61,8 m, 187 neliötä,huonekorkeus 2,5m.
Seinät tiiliverhous jonka takana 4" runko jossa eristeet. 3 kertaiset lasit. Olohuoneessa vähän isommat
Talon toisessa päässä autotalli n.3,5x8,5m, 30 neliötä. Tallin lämpö ollut 10-14 astetta muualla talossa 20-21 astetta,kaikki tilat lämpimiä.Talli saman katon alla.
Maavarainen talo. Katon eriste kerroksen paksuudesta ei ole aivan varmuutta mutta sellainen kuva että aikakautta paksummasti on eristettä.

Osa tarjonnut jopa 6 kw pumppua pienen empimisen jälkeen.
Läskin itse tuolla vanhemmalla ohjelmalla että 8kw pumppu olisi ehkä riittävä?
Tuo autotalli sekoittaa jonkin verran noita laskelmia,saako uudemmalla jotenkin järkevämmin laskettua vai eikös vaan tajunnut kaikkea.

Koetin tehdä laskelman, mutta en päässyt ilmoittamiisi kulutusarvoihin.
Jokin ei nyt täsmää!

Liitin laskelman tulosteen omaan viestiisi.
Jos lähetän sinulle koko laskelman, niin pääset itse tarkistamaan lähtötiedot ja saat oikean lopputulokseen.

Huomaa tuo, että taloa ja talli ovat yhdysrakenteisia.
Siksi tallin ja talon välinen seinä pitää vähentää ulkoseinien yhteispituudesta.

Tältä se laskelma näytti:
Lämmitettävää   217 m2   534 m3
- Kiinteistö   3,4 COP   28 962 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 800 kWh
- Yhteensä   3,3 COP   33 762 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   10,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   11,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -36 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   7,8 kW   23 648 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   10 114 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   10 114 kWh
Tarvitaan 268 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,53 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,86 bar (86 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,46 bar (46 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,27 bar (27 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    Keruu: kostea Savi      691 m
...
Jälleen huomautan, että tämäkin laskelma on vain se ns. suuntaa-antava.
Paikallinen alan ammattilainen pystyy tekemään sinulle luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen.

[Jounie]

Tuo talli on tuossa 187 neliömäärässä. Eli asunnon pinta-ala on 157 neliötä. Laskelmassa on 217 neliötä joka on väärin.
Tallin 8.5 metriä pitkä seinä on samaa seinää asunnon kanssa. Menisikö sitten tuo metrimäärä oikein? Talon seinät ulkopuolelta mitattuna 20+11,9+5,1+3,5+14,9+8,5=63,9 m. Aikaisemmassa viestissä oli 61,8m.
Asukkaita on noissa kulutuslukemissa vain yksi,mitoituksessa tietenkin saisi olla vähintään neljälle mitoitettu.
Tekisikö tuo 1800 litraa öljyä + 5-6 pinometriä puuta noin 2500 litraa öljyä?
Laskelmassa on melkein 3900 litra 

[sam68]

Moi. Tuo vuosikulutus on lauhalta talvelta ja sisälämpötila on ollut aika alhaalla. Itse tarjoaisin "täystehoisena" 10kW+210m ja järkevällä osateholla 8kW+190m kaivo. Kaivon syvyys riippuu myös missä päin Oulua asutte, koska jossainpäin on aika syvällä kallio. Nuo antamani metrit ajatuksella että maaosuus on max 20m.

Katsotaan vielä kun Tomppeli päivittää mitoituksensa. Veikkaan ~8kW max tehontarvetta.

[tomppeli]

Tuo talli on tuossa 187 neliömäärässä. Eli asunnon pinta-ala on 157 neliötä. Laskelmassa on 217 neliötä joka on väärin.
Tallin 8.5 metriä pitkä seinä on samaa seinää asunnon kanssa. Menisikö sitten tuo metrimäärä oikein? Talon seinät ulkopuolelta mitattuna 20+11,9+5,1+3,5+14,9+8,5=63,9 m. Aikaisemmassa viestissä oli 61,8m.
Asukkaita on noissa kulutuslukemissa vain yksi,mitoituksessa tietenkin saisi olla vähintään neljälle mitoitettu.
Tekisikö tuo 1800 litraa öljyä + 5-6 pinometriä puuta noin 2500 litraa öljyä?
Laskelmassa on melkein 3900 litra 

Olin ymmärtänyt väärin kohteesta annetut tiedot.
Muutin nyt niitä, mutta en vieläkään päässyt ilmoitettuihin kulutusarvoihin.

Korjauksen jälkeen laskelma näyttää tältä:
 Talo Matti Maalämmittäjä   OULU (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Talo Patterilämmitys   24 373 kWh   7,91 kW
- Talli Patterilämmitys   1 572 kWh   1,53 kW
YHTEENSÄ   25 945 kWh   9,4 kW
- Josta johtumisvuodot 19 288 kWh   6,79 kW
- Josta ilmanvaihdot   5 553 kWh   2,19 kW
- Josta vuotoilmat   1 104 kWh   0,46 kW
- Josta lämmönsiirtokanaali   0 kWh   0,00 kW
         
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( PATTERILÄMMITYS )
Lämmitettävää   187 m2   459 m3
- Kiinteistö   3,4 COP   24 673 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 800 kWh
- Yhteensä   3,3 COP   29 473 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   9,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -36 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   7,0 kW   20 603 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 870 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   8 870 kWh
Tarvitaan 241 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,47 l/s
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,6 bar (60 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,33 bar (33 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,47 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,2 bar (20 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    Keruu: kostea Savi      602 m
...
Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!

[tomppeli]

Palaan vielä tämän ketjun aloittajan rakennuksen lämmitystarpeeseen.
Laskin kaksi saman alaista ja samalla tilavuudella olevaa rakennusta.
kumpikin huonealaltaan 200 m2 ja lämpimiä kuutioita kummassakin 520 m3.
Molemmissa ulkovaipan eristykset samanlaiset U -arvoiltaan.

Tässä niiden lämmitystarpeet:
- 1x200 m2, lämpimiä kuutioita 520 m3,  1 -kerroksessa, lattialämmitys, lämmitystarve 31 394 kWh, tarvittava lämmityksen maksimiteho 8,95 kW.

- 2x100 m2, lämpimiä kuutioita 520 m3,  2 -kerroksessa, lattialämmitys, lämmitystarve 26 307 kWh, tarvittava lämmityksen maksimiteho 8,29 kW.

Kaksikerroksinen tarvitsee tässä esimerkissä vain
noin 84 % yksikerroksisen lämpöenergiasta ja noin 93 % maksimi lämmitystehosta.

Aloittajan talo on alaltaan isohko ja yksikerroksinen.
Yksikerroksisessa on enemmän kylmää ulkoilmaa vasten olevaa ulkovaippaa ja
siksi yksikerroksinen tarvitsee vähän enemmän lämmitysenergiaa ja lämmitystehoa.

[papi]

Oletko vasta hankkinut talon?
Tomppelin laskelmat pitävät mielestäni siltäosin hyvin kutinsa, ettei tuota taloa noilla tiedoilla saa millään taipumaan ilmoitettuihin kulutuslukemiin.
Onko autotallissa lämmöt oikeastaan ollenkaan päällä, vai lämpiääkö suurelta osin väliseinän läpi asunnon lämpöenergialla?
Sam68:n "tarjous" 10kW pumppu ja 210m reikä näyttäisi ilmoitettujen tietojen ja laskelmien mukaan aika passelilta.

[Jounie]

Oletko vasta hankkinut talon?
Tomppelin laskelmat pitävät mielestäni siltäosin hyvin kutinsa, ettei tuota taloa noilla tiedoilla saa millään taipumaan ilmoitettuihin kulutuslukemiin.
Onko autotallissa lämmöt oikeastaan ollenkaan päällä, vai lämpiääkö suurelta osin väliseinän läpi asunnon lämpöenergialla?
Sam68:n "tarjous" 10kW pumppu ja 210m reikä näyttäisi ilmoitettujen tietojen ja laskelmien mukaan aika passelilta.

Ei ihan vasta hankittu talo. Historia tiedossa. Lämmöt talliin säädetty termostaatista ykköselle jossa asteikko 1-5 ja näin on ollut vuodesta 1975 asti.
Tuossa 4" rungossa on tietenkin vaakakoolaus 50mm jossa villa. Olisko laitettu lattiaankin hieman enemmän eristettä kuin tuon ajan käytäntö ollut. Rakentaja kun oli sitä mieltä että lämpö karkaa katosta ja lattiasta.

Tomppelin laskelma taitaa olla pelkästään rakennuksen tietoihin perustuva vai olenko väärässä? Tässä kun on asustellut pääasiassa yksi henkilö niin siitä varmaankin johtuu teidän ihmettelyt noista kulutuksista. Öljyn kulutus on noin kymmenen vuoden keskikulutus ja puun kulutus samoin.

Tekeekös Sam68 asennuksia Oulun seudulle?

Missä rajoissa tuo painehäviö ja virtaukset pitäisi olla? Löytyykö niihin jostain valmistajien sivuilta tietoa?   

Siinäpä taas vastauksia ja kysymyksiä.

[sam68]

Tekeekös Sam68 asennuksia Oulun seudulle?

Kyllä teen. Tänäänkin kohteena Kempele ja uudisrakennus. Yli 500 pumppua tullut jo asenneltua.

[tomppeli]

Tomppelin laskelma taitaa olla pelkästään rakennuksen tietoihin perustuva vai olenko väärässä? Tässä kun on asustellut pääasiassa yksi henkilö niin siitä varmaankin johtuu teidän ihmettelyt noista kulutuksista. Öljyn kulutus on noin kymmenen vuoden keskikulutus ja puun kulutus samoin.

Katson yleensä ensinnä mitä ilmoitetut kulutustiedot antavat mitoitukseksi.
Katson sitten, millaiseksi muodostuu kulutus wattia / astepäivä / kuutiometri / vuosi (W/m3/Ap/a).
Se arvo liikkuu alueella noin 8 - 16 W/m3/Ap/a, riippuen rakentamisen ajankohdasta.

Tässä kohteessa se menee kulutustietojen perusteella arvoon 9,6 W/m3/Ap/a,
kun sen pitäisi rakennuksen iän ja yksikerroksisuuden takia olla yli 12.
Uudessa laskelmassa tuo arvo on nyt 10,9 W/m3/Ap/a, joka on vähän liian hyvä.

Jos on rakennustietoja käytettävissä, laitan nekin laskelmaan.
Rakennetietojen perusteella saadaan aina tarkempi mitoittaminen ja
sillä voidaan varmentaa, ovatko kulutustiedot kohdallaan.
Tässäkin laskelmassa tarkastelin molempia menetelmiä,
siis sekä kulutustietoihin perustuvaa, että rakennustietoihin perustuvaa mitoittamista.

Jos kohteesta on ilmoitettu pelkästään kulutustieto, ei mitään kontrolloinnin mahdollisuutta ole olemassa.
Olen havainnut, että aika usein kulutustiedot ovat syystä tai toisesta hiukan liian optimistisia.
Yksi syy optimistisiin kulutustietoihin on talon kaupan yhteydessä annetut liian edulliset kulutustiedot.
Sillä keinolla parannetaan kohteen kaupallista arvoa.

[papi]

Tuossa 4" rungossa on tietenkin vaakakoolaus 50mm jossa villa.

Ah, no mutta tietenkin rungossa on vaakakoolaus:) Sillä tiedolla ulkoseinän U-arvo putoaa heti 0,33-->0,20.
Mutta kuten Tomppeli sanoi ja mitoitti, niin vaikka miten päin tuota pyörittelisi, olisi 10kW pumppu ja yli 200m kaivo käypäinen kohteeseen.

[papi]

Olisko laitettu lattiaankin hieman enemmän eristettä kuin tuon ajan käytäntö ollut.

Asiaa lukeneena ja tutkineena, voin todeta, että tuon ajan käytäntöjä on ollut lähes yhtä monia kuin tuon ajan rakentajia.
Toisin sanoen, osalla ei lattiassa ole eristettä ollenkaan, osalla on.
Puhtaasti maanvarainen lattia saattoi siis olla tiivistetyn maan päälle valettu teräsbetonilaatta ilman eristeitä.
Toinen paljolti käytetty oli kaksoislaatta, jossa tiivistetyn maan päälle valettiin ensin pohjalaatta, väliin eriste (yleensä eps, mutta myös villaa käytetty)
ja sitten pintalaatta.
Enimmillään tuohon aikaan eps-eristettä laatan alle on laitettu keskimäärin 25cm.

Yläpohjan eristys on myös ollut kirjavaa, mutta varsinkin loivien harjakattojen tapauksissa eristettä on ollut hyvin vähän.