Apuja maalämmön mitoitukseen

[Busterix]

Hei, harkinnassa siirtyminen maalämpöön. Tällä hetkellä 2m3 varaaja sekä sen kyljessä puukattila. Järjestelmä vuodelta -82.

Tässä lähtötietoja niin hyvin kuin pystyin antamaan:

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia. Keski-Suomi / Jämsänkoski
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 1958/1982 (Rintamamiestalo, joka laajennettu)
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen. Sähköä n. 20 000-22 000 kWh + puita n. 10 p-m2.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Patterilämmitys, pattereita 8 alakerrassa + neljä yläkerrassa, puolet yksilehtisiä, puolet kaksilehtisiä. Patterit vuodelta 1982.
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Painovoimainen ilmanvaihto.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Vanha osa 8x9 laajennus 5x6
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Vanha osa purua + lisäeristys 50 mm villaa -82, laajennusosa 250 mm villaa.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? Vanha osa 3 kerrosta laajennus 2 kerrosta, kellariosa kylmä ei lämmityksen piirissä.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Alakerta n. 100 m2, yläkerta n. 40 m2. Ylkertaan suunnitteilla muutostyö, pinta-ala tulisi lisää about 5 neliötä.
- Huonekorkeudet kerroksittain? Alakerta 2,50m, yläkerta kesikorkeus n. 2m (osa vinokattoa).
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Vanha osa osittain rossipohja, osa vanhasta osasta kellarin osalta maanvarainen (betoni), laajennusosa kellarin osalta maanvarainen (betoni). Rossipohjan osalta purueristys, paksuudesta ei varmaa tietoa.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Yläpohjassa purueristys n. 25 cm, sisäkatossa yläkerrassa -80 luvulla laitettu pintakuvioitu styroksilevy, paksuus 4-5 cm.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? Alakerran vanhassa osassa 2-lasiset ikkunat, laajennusosassa 3-lasiset, yläkerrassa 3-lasiset. Ikkunat peruskokoa.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei muita lämmitettäviä tiloja.
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Nykyisellä järjestelmällä sisälämpötilat voivat kovimmilla pakkasilla tippua 17 asteeseenkin, jos ollaan poissa kotoa. Tavoitelämpötila 20 astetta.

Täydennyksenä vielä että henkilöitä asustelee kämpässä 6, vedenkulutus keskimäärin n. 10m3/kk. Käytössä on myös poreamme, joka täydetään 2-3 krt/kk.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Huomaa, että laskelmassa on mukana myöskin rintamamiestalon kellarikerros, josta talon lämmitys on ilmeisesti hoidettu.
Oletin, että sinne sijoitetaan myöskin maalämpöpumppu. Pumpusta liitäntöineen tulee vuotolämpöä, joka lämmittää kellarikerrosta.
Jos tämä oletukseni on väärä, kerro siitä, niin poistan laskelmasta kellarin.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,6 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.


Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
 Talo ”Busterix”   JÄMSÄNKOSKI
Lämmitettävää   200 m2   452 m3
Vuotuinen lämmitystarve: ( PATTERILÄMMITYS )   
- Kiinteistö   3,4 COP   22 245 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   9 000 kWh
- Yhteensä   3,2 COP   31 245 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   9,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -31 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   6,8 kW   21 575 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   9 664 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   7 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   9 670 kWh
Tarvitaan 236 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,46 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,46 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,57 bar (57 kPa)
• Keruun painehäviö 0,46 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,31 bar (31 kPa)
• Keruun painehäviö 0,46 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,18 bar (18 kPa)
Tai vaakakeruupiiri KOSTEA  SAVI, 559 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Busterix]

Kiitos paljon laskelmasta. Pumppu tulisi tosiaan alakerran tekniseen tilaan, pattereita siellä ei ole. Kellari ei ole täysi talon vanhan osan alla, vaan about 8m2 + laajennusosa n.30 m2, eli kellaritilaa n.38 m2 ja kattokorkeus n. 2m.

Hienoa, jos voisit laittaa laskelman sähköpostiila, osoite on busterix@hotmail.com.

Yksi firma kävi katsomassa kohdetta, mutta ei kyllä kovin tarkkaan kysellyt tietoja, vähän jäi sellainen olo että osaako se asiansa. Vähän arveluttaa onko maalämpö paras ratkaisu tällaisessa vanhassa patteritalossa, vielä on pohdiskeltavaa.