Maalämpöjärjestelmä suunnitteilla OKT

[APL]

Terve.
Olen tässä puolen vuoden ajan seuraillut tämän foorumin kirjoituksia, ja päätinpä sitten viimein kirjautua tänne, kun olisi nyt vakavasti harkinnassa tuo maalämpöjärjestelmä.

Hieman taustaa. Talon ostimme viime syksynä Etelä Pirkanmaalta, rakennusvuosi 2002. Tiiliverhous. Kaksi kerrosta, vesikiertoinen lattialämmitys alakerrassa ja talon yhteydessä olevassa tallissa, yläkerrassa sähköpatterit. Erillisessä, ulkokautta sisään mentävässä lämmönjakohuoneessa Jäspi 1800L varaaja, jossa 2 x 6kW vastukset ja vaillinainen MUH 70 iv-kone (ilmanvaihto vain alakerrassa toistaiseksi...). Kahden henkilön talous.

Rakennuspiirustuksista:
huoneistoala 110m2 + talli 31m2 ja lämmönjakohuone 6m2 = 147m2
Kerrosala: 1. kerros 169m2 ja 2. kerros 45m2. = 214m2
Tilavuus 1. kerros 492m2 ja 2. kerros 119m2 = 611m2

Sähkön kulutus viimevuosilta:
Vuonna 2012 päiväkulutus ollut 15270 kWh ja yö kulutus 15415 kWh

Vuonna 2013 päiväkulutus ollut 17667 kWh ja yö kulutus 12127 kWh

Vuonna 2014 päiväkulutus ollut 12077 kWh ja yö kulutus 12575 kWh

Vuonna 2015 päiväkulutus ollut 8269   kWh ja yö kulutus 12006 kWh.

Vuonna 2016-2017 meillä mennyt yösähköä 2500-3000kWh/kk, kylminä aikoina vastusta jouduttu pitämään myös päivällä päällä. Noissa em. kulutuksissa on nähtävissä asukasmäärän muutos vuonna 2015, 5-->1.

Tässä nyt on siis tovi asuttu, ja näyttäisi siltä, että meidän kulutuslukemat eivät kovasti poikkeaisi aiemmista. Tuo kattila/vastusyhdistelmä on tuntunut olevan jollain tapaa alimitoitettu, koska -10 asteen pakkasilla täytyy illalla laittaa vastus manuaali asentoon, jotta suihkusta saa lämmintä vettä. Eli tuota järjestelmää ei ole voinut käyttää niin kuin oletimme: yösähköllä varaus. Lämmityksen kiertovesipumppu meni vaihtoon jo heti miten, ja sekin oli alimitoitettu. Talon erityskin on hieman mietityttänyt, kun havaitsin, että tuulensuojalevyjen sijasta on käytetty tuulensuojapaperia.

No, lähdin sitten pyytämään tarjouksia ja laskelmia maalämmöstä. Kahden merkin välillä näillä näkymin tulee valinta olemaan; Nibe ja Thermia. Molemmilta olen saanut laskelmat, joissa kummassakaan ei ole tosin ollut tiedossa aiemmat kulutukset.
Molemmilta edustajilta olen saanut, tai oikeastaan pyytänyt vain invertterikonetta (3-12kW). Syynä tähän on ollut se, että minulla on ollut epäilys, että talolle olisi vaikea laskea tarkkaa kulutusta esim. talon rakennusvuoden tai  pinta-alan perusteella, kun eristysten todellisesta tilasta ei ole tietoa. Lisäksi tuo tallin kulutus ja vaikutus on mietityttänyt, kun lämpötilaa on ollut vaikea saada kuristetuksi alle 15 asteen. Invertteri antaisi tässä hieman anteeksi ?
Kaivon syvyydeksi tarjouksissa on annettu seuraavaa: Nibe 190m ja Thermia 230m, aktiivisyvyyksinä. Molempia olen pyytänyt huomioimaan sen, että yläkertaan voisi joskus harkita esim. puhallinpatteria.
Erillisvaraajaa ei ole tarjottu kummassakaan, enkä tosin ole sitä edellyttänyt. Tuohon 6m2 lämmönjakohuoneeseen 1800L Jäspin tilalle toki varaaja mahtuisi hyvinkin.

Toistaiseksi on löytynyt kovin vähän kokemuksia 3-12kW pumpusta, Thermiasta en ainuttakaan. Eikä referenssejä tunnu löytyvän tarjoajiltakaan. Tästä syystä välillä käy mielessä on/off kone varaajan kera.

Hakusessa on siis järjestelmä, jossa ei tarvitsisi pakkasilla miettiä, milloin on lämmintä suihkuvettä (2 hlöä), ja toisaalta toiveissa olisi saada tuota sähkön kulutusta hiemaan pienemmäksi. Katolle toki tulee lisävillaa myös.

Eli kommentteja kaivataan, mikä tässä kohteessa voisi olla hyvä ratkaisu. Kovin paljon pumppuedustajien kulutusarviot talolle heittävät 8-11kW, mutta heillä ei siis ollut tiedossa nuo aikaisemmat sähkönkulutuslukemat. Kaivon olen ajatellut olevan tuon 230m luokkaa, siinä ei liene kannata pihistää.

Onko 50mm turboputkista tässä kohteessa mitään hyötyä, näin arveli eräs poraaja, jolta toki tätäkin putkea olisi löytynyt ?

APL

[euroshopperi]

Näyttää jo melkein valmiilta sun suunnitelmat. Niben inverttereistä on jo aika paljonkin kokemuksia täälläkin foorumilla. Kaivokin näyttäisi hyvältä ja 45 mm tai 50 mm on järkevä valinta. Mulla oli sähkön kulutus ennen maalämpöä 20-23 000 kWh ja öljyä 4300 L/ v. Nyt on kulutus ollut max 28 000 kWh/v näiden 3 vuoden aikana. Maalämpö syö n. 8200 kWh/ v.

[tomppeli]

... Rakennuspiirustuksista:
huoneistoala 110m2 + talli 31m2 ja lämmönjakohuone 6m2 = 147m2
Kerrosala: 1. kerros 169m2 ja 2. kerros 45m2. = 214m2
Tilavuus 1. kerros 492m2 ja 2. kerros 119m2 = 611m2

Sähkön kulutus viimevuosilta:
Vuonna 2012 päiväkulutus ollut 15270 kWh ja yö kulutus 15415 kWh

Vuonna 2013 päiväkulutus ollut 17667 kWh ja yö kulutus 12127 kWh

Vuonna 2014 päiväkulutus ollut 12077 kWh ja yö kulutus 12575 kWh

Vuonna 2015 päiväkulutus ollut 8269   kWh ja yö kulutus 12006 kWh.

Vuonna 2016-2017 meillä mennyt yösähköä 2500-3000kWh/kk, kylminä aikoina vastusta jouduttu pitämään myös päivällä päällä. Noissa em. kulutuksissa on nähtävissä asukasmäärän muutos vuonna 2015, 5-->1...

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Ovatko ilmoittamasi kuutiot bruttokuutioita, ei sisätilan kuutioita.
Tässä tekemässäni laskelmassa sisäkuutiot (ilmakuutiot) ovat huomattavasti pienempiä, kuin ilmoittamasi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
 Talo ”APL”   AKAA
Lämmitettävää   192 m2   499 m3
Vuotuinen lämmitystarve:( LATTIALÄMMITYS )
- Kiinteistö   5,2 COP   26 113 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 800 kWh
- Yhteensä   4,6 COP   30 913 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   10,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -30 C
▪ Maasta kerätään ( 5,2 COP)   8,1 kW   24 170 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 743 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   6 743 kWh
Tarvitaan 246 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,55 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,87 bar (87 kPa)
• Keruun painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,46 bar (46 kPa)
• Keruun painehäviö 0,55 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,26 bar (26 kPa)
Tai vaakakeruupiiri KOSTEA  SAVI 596 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.