Autotallin ja/tai talon lämmitysratkaisu

[jahau]

Mitkä olisivat vaihtoehdot lämmitysratkaisuiksi autotalliin, jossa neliöitä joko 100 tai 35 riippuen siitä teenkö koko tallista lämpösen vai vain varasto-osasta (tallissa vielä lattia valamatta). Vastaus mieluummin ottaen huomioon myös talon tarpeet, jossa nyt lattialämmitys sähkövaraajalla ja neliöitä siinä noin 130 ja rakennusvuosi 2010, joten eristeet ovat vähintäänkin kohtalaiset. Tarkoitus olisi saada samalla myös talo edullisempaan lämmityslähteeseen kuin sähkö.

Maalämpö kävi mielessä, voiko talliin laittaa maalämpöpumpun ja johdattaa sitä kautta myös talolle (kanava talon ja tallin välillä on jo olemassa)? Mitä tapahtuu tällöin teknisessä (talon puolella) olevalle sähkövaraajalle? Voiko tämän jättää ikään kuin varalle ikään kuin "pyörimään" ja ensisijainen lämmönlähde olisi maalämpö?

[tomppeli]

Mitä tapahtuu tällöin teknisessä (talon puolella) olevalle sähkövaraajalle? Voiko tämän jättää ikään kuin varalle ikään kuin "pyörimään" ja ensisijainen lämmönlähde olisi maalämpö?

Sähkövaraajan voi jättää läpivirtausvaraajaksi, sillä tavalla, että
lämmin käyttövesi tehdään autotallirakennuksessa olevalla lämpöpumpulla ja se tulee sähkövaraajan kylmävesiliitäntään.
Tällä tavalla saadaan lämmintä käyttövettä ilman viivettä ja ilman lämpimän käyttöveden kiertoa.
...
Koettaisin tehdä mitoituslaskelman ja kysyisin vähän lisätietoa.
- Missäpäin Suomenmaata kohde on?
- Onko talo yksikerroksinen?
- Mikä olisi tallin lämpötila?
- Kuinka pitkä on tuo lämmönsiirtokanaali talon ja tallin välillä?

[jahau]

Kiitoksia vastauksesta. Kohde sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Talo on yksikerroksinen ja lämmönsiirtokanaalin pituus on noin 10 metriä. Tallissa ei tarvitse lämpöisenä olla kuin tuo varasto-osuus eli 35m2 ja se ainakin tarvittaessa 22 asteeseen (todennäköisesti pidetään kylmempänä).

Kaikki tallin seinät on jo villoitettu edellisen omistajan toimesta. Voiko ne jättää sinne, vaikka isompaa osaa tallista emme aio näillä näkymin pitää lämpöisenä ollenkaan (muovit ym. päällysteet vielä puuttuvat). "Lämpövarauksen" tuohon isompaan osaan kuitenkin jättäisin, joten en viitsisi villoja poiskaan ottaa (ellei ole pakko).

Se jäi vielä sanomatta, että talli on poikkeuksellisen korkea, sisäkorkeus on 3-3,5 metriä.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisiä lähtötietoja, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
 Talo ”jahau”   SEINÄJOKI
Lämmitettävää   230 m2   668 m3
Vuotuinen lämmitystarve:( LATTIALÄMMITYS )   
- Kiinteistö   5,4 COP   26 573 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 400 kWh
- Yhteensä   4,8 COP   30 973 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   11,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   11,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -31 C
▪ Maasta kerätään ( 5,4 COP)   9,0 kW   24 468 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 490 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   15 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   6 505 kWh
Tarvitaan 1 x 264 m = 264 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,61 l/s
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:         
• Keruun painehäviö 0,61 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   1,18 bar (118 kPa)
• Keruun painehäviö 0,61 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,61 bar (61 kPa)
• Keruun painehäviö 0,61 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,35 bar (35 kPa)
Tai vaakakeruupiiri KOSTEA  SAVI 641 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 700 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[pade]

Kannattaa harkita myös sen mlp:n sijoitusta taloon ja kanaalia pitkin talliin/varastoon. Pienempi lämpötila siirtyy pienemmillä häviöillä eikä tule käyttöveden lämpöhäviöitä lainkaan. Ulkoinen kokohan on aikalailla sama sähköisellä lämminvesivaraajalla (ainakin jos se perus 300l jääkaappi) ja MLP:llä. Samalla saa sitten ulkorakennukseen vaikka glykolikierron ettei tarvitse pelätä jäätymistä...

[Jamppe]

Täytyypä kysyä nyt tähän samaan ketjuun, että miten tuo autotallin lämmitys maalämmöllä kannattaa järkevimmin toteuttaa?

Minulla siis tällä hetkellä 2012 rakennettu/käyttöönotettu talo 141m2 ja tallia ollaan vasta nyt ottamassa käyttöön. Talli sisämitoiltaan noin 65m2, seinät 150mm ja yläpohjaan tulossa villaa 300mm(?). Pumppuna Nibe F1245 talon teknisessä tilassa. Eroa talliin välikössä noin 3m, mutta välille meni Quattro putkea varmaan joku 5m, ellei enemmänkin. Tallissa siis jo lattiassa putket ja jakotukki paikallaan. Kytkennät tekemättä. Lämpötilana tallissa on tarkoitus pitää noin 12-15c. Ilmanvaihto todennäköisesti painovoimainen, jollain lailla tehostettuna.

Rakennusvaiheessa ajattelin, että laitan talliin vain saman perus veden kiertämään lattiassa, mutta nyt olen "ehkä" tulossa toisiin ajatuksiin, koska autotallin oven alla ei ole laatassa katkoa ja vaikka putket ei kuljekaan ihan oven reunassa, niin silti hieman epäilyttää, jos tulisikin pidempi sähkökatkos ja pihalla -20c, niin...että pitäisikö se talli sittenkin laittaa glygolikierrolla...

Mutta sitten niihin kysymyksiin:
-paljonko lämmönvaihtimesta tulee lämpöhäviötä jos sen laittaa ja onko se järkevämpää laittaa tuonne tekniseen tilaan, vai tallin puolelle jakotukin yhteyteen?
-otetaanko lähtö tallille samasta kierrosta mikä lähtee pumpulta talon lattiaan? Pumpulle paluuseen ei voine kytkeä? Lähtö talliin olisi vaan paremmin hollilla tuolla paluupuolella...
-talon kierron hoitaa nyt grundfors alpha pumppu, mutta pitääkö tallille laittaa oma pienempi pumppu kierrättämään? Glygolikierrossa varmaan kyllä joo, mutta jos tehdään samaan perus vesikiertoon talon kanssa, niin jaksaako tuollainen alpha kierrättää vettä tallinkin kautta..?

[tomppeli]

Minulla siis tällä hetkellä 2012 rakennettu/käyttöönotettu talo 141m2 ja tallia ollaan vasta nyt ottamassa käyttöön. Talli sisämitoiltaan noin 65m2, seinät 150mm ja yläpohjaan tulossa villaa 300mm(?). Pumppuna Nibe F1245 talon teknisessä tilassa. Eroa talliin välikössä noin 3m, mutta välille meni Quattro putkea varmaan joku 5m, ellei enemmänkin. Tallissa siis jo lattiassa putket ja jakotukki paikallaan. Kytkennät tekemättä. Lämpötilana tallissa on tarkoitus pitää noin 12-15c. Ilmanvaihto todennäköisesti painovoimainen, jollain lailla tehostettuna.

Talli pelkästään voisi näyttää tältä:
 Talli ”Jamppe”   ESPOO
Lämmitettävää   65 m2   150 m3
Vuotuinen lämmitystarve:   ( LATTIALÄMMITYS )   
- Kiinteistö   5,2 COP   4 900 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   500 kWh
- Yhteensä   4,8 COP   5 400 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   2,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   2,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -28 C
▪ Maasta kerätään ( 5,2 COP)   2,3 kW   4 276 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   1 122 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   3 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 1 124 kWh
Tarvitaan 51 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,15 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,15 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,04 bar (4 kPa)

Molemmat:
 Talo + talli   ”Jamppe”   ESPOO   
Lämmitettävää   206 m2   516 m3
Vuotuinen lämmitystarve:   ( LATTIALÄMMITYS )   
- Kiinteistö   5,2 COP   19 938 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   4 800 kWh
- Yhteensä   4,4 COP   24 738 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -27 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,2 COP)   6,5 kW   19 172 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   5 551 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   15 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   5 566 kWh
Tarvitaan 193 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,44 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K   0,43 bar (43 kPa)
...
Sijainti ei ollut tiedossa. Koetin arvaamalla.
Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!

Edit.:
Korjasin virheeni.
Lämmin käyttövesi oli jäänyt autotallin kulutusarvio: 2,8 COP   500 kWh.
Kiitos jäsen "Täystiili" hyvästä huomiostasi!

[Täystiili]

Molemmat:
 Talo + talli   ”Jamppe”   ESPOO   
Lämmitettävää   206 m2   516 m3
Vuotuinen lämmitystarve:   ( LATTIALÄMMITYS )   
- Kiinteistö   5,2 COP   19 938 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,8 COP   500 kWh
- Yhteensä   5,1 COP   20 438 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -29 C

Yhteiseen laskelmaan jäänyt tallin lämmin käyttövesi, talon osuus puuttuu kokonaan:(.

[tomppeli]

Yhteiseen laskelmaan jäänyt tallin lämmin käyttövesi, talon osuus puuttuu kokonaan:(.

Kiitos! Unohdin muuttaa siihen koko talon kulutuksen.
Korjasin virheeni.

[jahau]

Kannattaa harkita myös sen mlp:n sijoitusta taloon ja kanaalia pitkin talliin/varastoon. Pienempi lämpötila siirtyy pienemmillä häviöillä eikä tule käyttöveden lämpöhäviöitä lainkaan. Ulkoinen kokohan on aikalailla sama sähköisellä lämminvesivaraajalla (ainakin jos se perus 300l jääkaappi) ja MLP:llä. Samalla saa sitten ulkorakennukseen vaikka glykolikierron ettei tarvitse pelätä jäätymistä...

Tämä oli hyvä huomio, täytyy katsoa mitä tässä lopulta tekee. Pyysin jo ammattilaista paikan päälle arvioimaan tilannetta. Kiitoksia vastauksista.