Uudiskohteen mitoitus, lämmitys ja viilennys

[kesämies]

Hellu rei, piti rekisteröityä kun alkaa kohta olla rakentaminen ajankohtaista ja vielä voi vaikuttaa asioihin.

Talo olisi tulossa 2017/2018 Laukaaseen.
Huoneistoala:
1.krs 123,5m2 (2,6m) seinät U:0,14 w/m2k (175mm villa +40mm SPU)
2.krs osittain alas avoin 83m2 (2,5m), välipohja 400mm, seinät U:0,14
Varasto 11m2 puolilämmin (15c)
Ikkunoita 52m2 (U:1,0)
Ulko-ovia 4kpl 23x10 U:0,6
Yläpohja U:0,09
Alapohja 200mm EPS rossipohja, ontelolaatta

Koneellinen ilmanvaihto LTO ei vielä tarkemmin tiedossa
Vesikiertoinen lattialämmitys
Tekninen tila talon sisällä (ei lämpökanaaleita)

Kustannuslaskentaa varten onko konkareilla vaikkausta järkevästä lämpöpumpusta ja kaivon syvyydestä.
- Sisäamme tulee joten onko tarpeen olla pumppu+varaaja?
- Tehontarve?
- Kaivon metrit?

Miten toteuttaisitten uudiskohteeseen viilennyksen?
- Lattialämmityspiiriin (miten käytönnössä toimii?)
- Tuloilman jäähdytys (onko tehokas?), tarvinnee eristetyt kanavat
- Erillinen sisäyksikkö johon maalämpö kytketty?
- Vai onko helpoin ja edullisin hankkia erillinen ilmalämpöpumppu tuohon tarkoitukseen?
- Joku muu hyvä keino?

ps: Suunnitteluvaiheessa on helpompi tehdä muutoksia

[tomppeli]

Talo olisi tulossa 2017/2018 Laukaaseen.
Huoneistoala:
1.krs 123,5m2 (2,6m) seinät U:0,14 w/m2k (175mm villa +40mm SPU)
2.krs osittain alas avoin 83m2 (2,5m), välipohja 400mm, seinät U:0,14
Varasto 11m2 puolilämmin (15c)
Ikkunoita 52m2 (U:1,0)
Ulko-ovia 4kpl 23x10 U:0,6
Yläpohja U:0,09
Alapohja 200mm EPS rossipohja, ontelolaatta

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Varastolla ja 1. -kerroksella oletin olevan yhden yhteisen seinän.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisiä lähtötietoja, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Kohtalaisen ison lämmitystarpeen selittää lähinnä suuri ikkunoiden ala ja osittain myöskin alapohjan rakenne.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”kesämies” LAUKAA
Lämmitettävää   218 m2   563 m3
Vuotuinen lämmitystarve:( LATTIALÄMMITYS )
- Kiinteistö   25 770 kWh
- Lämmin käyttövesi   6 000 kWh
- Yhteensä   31 770 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   10,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka      -32,8 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,19 COP)   8,1 kW   24 407 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 363 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä    7 363 kWh
Tarvitaan yksi 266 aktiivimetrin syvyinen porakaivo          
• Painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla   0,97 bar (97 kPa)
• Painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla   0,51 bar (51 kPa)
• Painehäviö 0,56 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla   0,29 bar (29 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI      657 m

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[kesämies]

Moi, kiitos nopeasta mitoituksesta.

2.krs on tuon 83m2 2,5m huonekorkeudella ja 40,5m2 on alas auki olevaa tilaa (olohuone).

Pumppu oli laskennallisesti pienempi kuin ajattelin ja kaivo tulee olemaan aika syvä.
Paikallisen porakaivoliikkeen sivuilla oli teksti, että kaivoa ei olisi hyvä tehdä 200m syvemmäksi.

Onko kokemuksia tai tehty porukalle pidempiä reikiä?

Alapohjan eristettä voisi vielä kasvattaa jos se on järkevää esim. 300mm.

Ikkunoita on kyllä aika paljon, kiitos Hallituksen painavan sanan ja Rouvan mieltymysten (taitaa olla sama asia).

Voi kyllä Tomppeli laittaa tuon laskelman sähköpostiin (c.4@suomi24.fi) jos viitsit. Voisin sitä tutkailla saisiko laskennallisesti kaivon mittaa lyhennettyä rakenteiden tms. muutoksilla.

[tomppeli]

2.krs on tuon 83m2 2,5m huonekorkeudella ja 40,5m2 on alas auki olevaa tilaa (olohuone).

Pumppu oli laskennallisesti pienempi kuin ajattelin ja kaivo tulee olemaan aika syvä.
Paikallisen porakaivoliikkeen sivuilla oli teksti, että kaivoa ei olisi hyvä tehdä 200m syvemmäksi.

Onko kokemuksia tai tehty porukalle pidempiä reikiä?

Alapohjan eristettä voisi vielä kasvattaa jos se on järkevää esim. 300mm.

Ikkunoita on kyllä aika paljon, kiitos Hallituksen painavan sanan ja Rouvan mieltymysten (taitaa olla sama asia).

Voi kyllä Tomppeli laittaa tuon laskelman sähköpostiin (c.4@suomi24.fi) jos viitsit. Voisin sitä tutkailla saisiko laskennallisesti kaivon mittaa lyhennettyä rakenteiden tms. muutoksilla.

Korjaan ylemmän kerroksen alat.
Huonekorkeuteen tulee mukaan välipohjakin korkean tilan osuudelta.
Nykyään porataan aivan yleisesti 300 metrisiä kaivoja.
Laitan laskelman sitten sähköpostiisi.

[Mettis]

Pumppu oli laskennallisesti pienempi kuin ajattelin ja kaivo tulee olemaan aika syvä.
Paikallisen porakaivoliikkeen sivuilla oli teksti, että kaivoa ei olisi hyvä tehdä 200m syvemmäksi.

Onko kokemuksia tai tehty porukalle pidempiä reikiä?

No ei ainakaan kannata tuolta porarilta kaivoa ottaa jos tuommosta sivuillansa kertovat.
Voidaan porata paljon syvempiä kaivoja. Pitää vaan valita riittävä iso keruuputkisto esim 45mm tai sitten se 50mm ja varmistaa, että maalämpöpumpun keruupumpussa riittää puhti.

[pade]

n.200m2 2-kerroksisen uuden talon kokemuksen perusteella, suosittelen iv-koneen eteen tulevaa jäähdytyspatteria (ei pieni integroitu, vaan esim. vallox mlv 250). Poistaa kosteutta sisääntulevasta ilmasta, ei kuluta oikein mitään sähköä (oikein mitoitettu nestepuoli -> 10w?) ja on huomaamaton. Jos ohjaus estää liian ilman kylmenemisen, on kondenssieristyksen tarve kyseenalainen... Itsellä ei ole, tuloilman rajoitus tehty säätämällä iv-koneesta LTO kytkeytymislämpötila.

Jos haluaa pitää +21 ympäri vuoden, tarvitsee luultavasti konvektorin kaveriksi. Tee varaus, vedä putket valmiiksi. Tähän vaikuttaa todella paljon haluttu märkätilojen/laattalattioiden lämpötila kesällä. Jos niitä ei päästä kylmäksi, on jäähdytystarve todella suuri.

[Alijohtaja]

Laita jäähdytykseen ilppi.

[Roori]

Laita jäähdytykseen ilppi.

itsellä on tommone ILP ja en ole koskaan pitänyt ILP jäähdytystä mitenkään miellyttävänä...on kovin paikallisen tuntuista tuulta, voisin kuvitella (ei ole itsellä) tommosen 24/7 jauhavan IV ilmankuivauksen olevan paljon mukavemman koska se menee ensinnäkin oikeisiin osoitteisiin eli makkareihin ja normaalilla rauhallisella ilmanvaihdolla ja varmaan riittääkin aikas pitkälle noihin Suomen tarpeisiin
Jos haluaa/tarvii sitten vielä lisätehoja vaikka oleskelutiloihin niin kattokonvektoria miettisin siihen hommaan.

[tomppeli]

...Alapohja 200mm EPS rossipohja, ontelolaatta...

Palaan vielä tähän rakenteen kohtaan.
Laskelmassa on päärakennuksella rossipohja alaltaan 123,5 m2, U -arvo on noin 0,15.
Rossipohja on yleensä tuuletettu ulkoilmaan, joten pohjan alla on lähes ulkolämpötila.
Tässä laskelmassa tuon pohjan vuodoksi tuli lattialämmityksellä noin 6400 kWh/a.
Jos sama lattia olisi maapohjalla, olisi lattian alla noin +6 C lämpötila ja vuotuinen lämpövuoto olisikin vain noin 4000 kWh/a.

Jos saman lattian lämpöeristystä parannetaan arvoon U = noin 0,09, lämpövuoto tällä lattialla noin 3800 kWh/a.
Jos se olisi maavarainen lattia, jonka U = noin 0,09 olisi lämpövuoto noin 2500 kWh/a.
Jos tehdään alimman vaihtoehdon mukaisesti sekä asuintilat, että varasto, tulee kaivon syvyydeksi 235 metriä aikaisemman 266 metrin sijaan.

Voisiko näitä ottaa suunnittelussa huomioon, jolloin säästyisi lämmityskuluissa ja lämpökaivon syvyydessä?

[kesämies]

Olen tuolla taulukolla pyöritellyt noita ja alapohjalla voi vielä saada laskennallista muutosta. Rossipohja on tässä tapauksessa valusokkeli, jossa sisäpuolinen eristys. Tuuletus on toki, mutta edustajan mukaan alapohjan ontelon lämpötila on todettu olevan jatkuvasti plussan puolella.

Eristevahvuuden kasvatus rakenteessa 300mm tarkoittaa myös valusokkelin ulomman kuoren korottamista ja siinä voi tulla ongelmia. Lisäeristyksen voi tehdä jos ontelolaatat alapintaan mekaanisesti esim. XPS levyllä, työ on tosin v-mäinen, mutta onnistuu kyllä.

Viilennyksessä olen ehkä kallistumassa ILP puoleen. Viilennystä tarvitsevia päiviä on lopulta aika vähän ja esim. kanavien eristys on kallis operaatio. ILP kahdella sisäyksiköllä (suurin yhtenäinen tila+MH) on varmaan kustannustehokkain ratkaisu.

Maalämpöpumppua olen ajatellut Niben F1255 4-12Kw ja siihen varaaja kylkeen (sisäamme).

Onko koskaan käytetty yhdistelmänä vaaka- ja porakaivopiiriä?

[Roori]

ILP voi olla vähemmän mukava jos värkkien sijoittelussa ei onnistu eikä ne oikein koristetakaan ole, talouspuolesta semmonen että 10v voinee laskea pitää uusia.

Kyllä kaivo ja vaaka on ihan hyvä ratkaisu, vaakoja joskus laitetaan jälkikäteen kun tuli 'oho' efekti kaivon mitoituksessa. Vaakalla voi elvyttää kesällä kaivoa, vaakapiiristä voi tulla >+10ºC litkua ja se menee sitten kaivoon jos noin päin putkittaa, jos toisinpäin niin sitten kaivosta tehoa voi mennä maahan lopputalvesta...riippuen tietysti monesta asiasta

[tomppeli]

Roori on tässä ihan oikeassa.
Jos laittaa vaakapiirin kaivon lisäksi, on se liitettävä aina niin, että
pumpulta lähtevä kylmä maakiertoneste menee ensin vaakapiirin läpi ja jatkaa sitten kaivon kautta takaisin pumpulle.

On lisäksi huomattava, että näin keruupiirien yhteinen putkipituus nousee liian suureksi.
Siksi vaakapiiri pitää jakaa kahdeksi putkeksi, jotka kytketään rinnakkain virtaaviksi.
Pumpulta lähtee maahan menevä neste kahteen 40 mm vaakaputkeen, siis kahdeksi keruupiiriksi.
Niiden loppupäät yhdistetään ja siitä virtaus jatkuu kaivoon menevään putkeen ja kaivon kautta takaisin pumpulle.

Pitää myöskin laskea putkituksen virtausvastukset ja päättää, tarvitaanko kaivoon 45 mm putkitus.