Uudiskohe Rovaniemi

[A-Lo]

Morjens,

Tämä onkin uskomattoman vaikea aihe. Mitä enemmän lukee sitä enemmä on sekasin😂
Laittaakko porakaivolla vai vaakakeruuputkistolla, mikä pumppu on hyvä jne.? Kaikenlaisia ajatuksia pyörii uudisrakentajan päässä. Tontilla on kokoa n. 3500m2 joten vaakaputkistokin olisi mahdollista asentaa. Maaperä on silttiä ja kallio viiden metrin päässä. Olisko jollakin kokemukseen perustuvia ajatuksi ko. mietteisiin?

Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia. Rovaniemi
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? Uudisrakennus 2017, tasamaa
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?Lattialämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?lämmöntalteenotolla vallox 145 mv
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.päärakennus 65,2m, saunarakennus 29,1m, autotalli 38,8m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?talo villa 250mm kok. Paksuus 378mm, sauna sama, talli villa 200mm kok.paksuus 328
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 1-kerros
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? talo ha 179m2, sauna.rak ha. 44m2, talli 38,8m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? talo ja sauna 2,7m talli 2,8m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?maanvarainen U 0,17
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?talo U 0,09, sauna 0,09, talli U 0,11
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?ikkunoiden U 0,66 ja pinta-ala 40,84m2 ovet U 0,7 ja pinta-ala 10,84 m2
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?saunarakennus + autotalli. Tekninentila autotallissa. Lämpökanaali tallista päärakennukseen n. 10m ja tallista saunarakennukseen n.50m
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)talo +21, saunarak. +21, at +17

Näitä samoja tietoja kaipaavat muutkin mitoittajat, kuten esimerkiksi maalämmityslaitteita myyvät alan yritykset. Jos jotain tietoja ei ole, joutuu ne arvaamaan!

[tomppeli]

Tämä onkin uskomattoman vaikea aihe. Mitä enemmän lukee sitä enemmä on sekasin😂
Laittaakko porakaivolla vai vaakakeruuputkistolla, mikä pumppu on hyvä jne.? Kaikenlaisia ajatuksia pyörii uudisrakentajan päässä. Tontilla on kokoa n. 3500m2 joten vaakaputkistokin olisi mahdollista asentaa. Maaperä on silttiä ja kallio viiden metrin päässä. Olisko jollakin kokemukseen perustuvia ajatuksi ko. mietteisiin?

Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia. Rovaniemi
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? Uudisrakennus 2017, tasamaa
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?Lattialämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?lämmöntalteenotolla vallox 145 mv
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.päärakennus 65,2m, saunarakennus 29,1m, autotalli 38,8m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?talo villa 250mm kok. Paksuus 378mm, sauna sama, talli villa 200mm kok.paksuus 328
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 1-kerros
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? talo ha 179m2, sauna.rak ha. 44m2, talli 38,8m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? talo ja sauna 2,7m talli 2,8m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?maanvarainen U 0,17
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?talo U 0,09, sauna 0,09, talli U 0,11
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?ikkunoiden U 0,66 ja pinta-ala 40,84m2 ovet U 0,7 ja pinta-ala 10,84 m2
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?saunarakennus + autotalli. Tekninentila autotallissa. Lämpökanaali tallista päärakennukseen n. 10m ja tallista saunarakennukseen n.50m
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)talo +21, saunarak. +21, at +17

Näitä samoja tietoja kaipaavat muutkin mitoittajat, kuten esimerkiksi maalämmityslaitteita myyvät alan yritykset. Jos jotain tietoja ei ole, joutuu ne arvaamaan!

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”A-Lo”   ROVANIEMI
Lämmitettävää   262 m2   711 m3
Vuotuinen lämmitystarve:( LATTIALÄMMITYS )
- Kiinteistö   39 524 kWh
- Lämmin käyttövesi   6 000 kWh
- Yhteensä   45 524 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   12,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   13,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -37,9 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,19 COP)   10,5 kW   35 512 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   10 012 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   10 012 kWh
Tarvitaan 2 x 269 m = 538 aktiivimetriä lämpökaivoja         
• Painehäviö 0,37 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla   0,43 bar (43 kPa)
• Painehäviö 0,37 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla   0,24 bar (24 kPa)
• Painehäviö 0,37 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla   0,15 bar (15 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   1165 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[A-Lo]

Huhhuh... pitääköhän tuossa alkaa miettimään jo muitakin vaihtoehtoja..  Nyt ainakin helppo kallistua vaakaputkistoon kustannusmielessä

[A-Lo]

Sain Nyt lvi-suunnittelijalta laskelman jossa vaakaputkiston tarve olisi 800m ja porakaivolla 200-230m. Mistähän moinen ero voi johtua? 

[tomppeli]

Mistähän moinen ero voi johtua? 

Meitä mitoittajia on niin monenlaisia, kumminkaan ketään arvostelematta.
Vaikka suunnittelemasi talo olisi Etelä-Suomessa, niin sielläkin 200 -230 metrinen porakaivo olisi ajarajoilla
ja siellä talosi lämmitystarve olisi kuitenkin huomattavasti pienempi, kuin Rovaniemellä.
Nyt kuitenkin kirjoitan tämän melkoisella varauksella, koska tiedän talostasi paljon vähemmän, kuin lvi -suunnittelijasi.

Kun seuraa foorumilla käytyjä keskusteluja saaduista mitoituksista, niin ei saamasi mitoitus mitenkään ole yllättävä.
Voisi tietysti kysyä mitoittajalta, mistä hän sai tuon porakaivon syvyyden.

Vaakakeruupiiri on paljon armollisempi mitoituksen suhteen. Se saa mennä kylmäksikin, eikä vahinkoa tapahdu.
Vaakakeruupiiri saa jäätyäkin ja silloin piirin kylmeneminen hidastuu veden jäätyessä.
Faasimuutos vedestä jääksi luovuttaa runsaasti lämpöenergiaa.
Vaakakeruupiiristä ja sen mitoittamisesta maamme eri alueille on kovin vähän tutkittua tietoa. On lähinnä arvioita.

[Mettis]

Sain Nyt lvi-suunnittelijalta laskelman jossa vaakaputkiston tarve olisi 800m ja porakaivolla 200-230m. Mistähän moinen ero voi johtua? 

Ei taida täällä foorumilla olla ketään jolla olisi kylmä kaivo, kun Tomppelin laskelmaa on käyttänyt?
Taas meitä jotka ovat uskoneet näitä ammattilaisia niin taitaa löytyä paljonki kylmiä kaivoja, myös täällä meillä.
No meillä on tämä talo 170m2 vanha patterimurju Oulun seudulla ja kaivo 200m miinus pehmeä maa ja aivan liian lyhyt on.
Sinuna luottaisin kyllä Tomppelin laskelmiin vaikka se hurjalta erolta kuulostaakin.

[tomppeli]

Tampereen seudulta on muistaakseni joku kertonut tehneensä kaivon suunnilleen laskentaohjelman mukaisesti, mutta silti kaivo on hiukan kylmä. Muitakin voi olla. Kallioperän ominaisuudet ovat arvaamattomat.
Laskentaohjelmassa on oletuksena, että kallioperän lämmönjohtoluku olisi noin 3,0.
Jos kohdalle sattuu vaikkapa kalkkikallio, voi kaivosta tulla kylmä.

Pohjois-Suomessa asuvat ihmettelevät sitä, miksi siellä pitäisi tehdä niin syviä kaivoja.
Selitys siihen on yksinkertainen.
Tässä GTK:n karttakuva lämpötiloista maassamme:

Vasen karttakuva kertoo keskilämpötilat Suomessa.
Oikeanpuoleinen puolestaan kertoo maanpinnan keskilämpötilat.
Maanpinnan keskilämpötila on kallioperän lämpötila noin 20 - 50 metrin syvyydessä.
Siitä syvemmälle mentäessä lämpötila nousee noin 1 - 1,5 astetta 100 metriä kohden.

Kallioperän lämpövarasto on se lähde, josta lämpöpumppu hakee sen ns. ilmaisenergian.
Maalämpökaivo voidaan käytännössä kuormittaa nolla-asteeseen. Se ei saisi mennä umpijäähän.

Tästä voimme karkeasti laskea lämpövarannon määrän maamme eri alueilla.
- Etelä-Suomessa se on noin 6 x kaivoa ympäröivän kalliomassan ominaislämpökapasiteetti.
- Oulun korkeudella noin 4 x kaivoa ympäröivän kalliomassan ominaislämpökapasiteetti.
- Keski-Lapissa noin 2 - 3 x kaivoa ympäröivän kalliomassan ominaislämpökapasiteetti.

Tämä kertoo sen, että Keski-Lapissa tarvitaan samaan lämmitystarpeeseen vähintään 2 kertaa syvempi lämpökaivo, kuin eteläisessä Suomessa.

Jos kaivo on alimittainen, kaivossa, keruuputkien ympärillä oleva vesi alkaa jäätymään.
Jäätyminen alkaa kaivon yläosasta ja etenee alapäin kaivon pohjaa kohden.

Jos kaivoa kuormitetaan liikaa, eli koko kaivo on alle 0 C -asteessa, on se umpijäässä.
Näin voi tapahtua liian matalalle kaivolle kovalla ja pitkällä pakkasjaksolla.

Kaivoon jäätynyt vesi saattaa puristaa keräimen putkea linttaan ja se vaikeuttaa liuoksen virtausta putkissa.
Silloin keruun kierron virtauksen volyymi laskee liikaa, jonka seurauksena keruupuolen lämmönvaihdin menee liian kylmäksi,
ja lämpöpumpun ohjain tekee pumpulle hätäkatkaisun.
Pumppu lakkaa toimimasta juuri silloin, kun lämpöä kovasti tarvitaan.

Tämä selittää noin karkeasti syyn pohjoisen syville lämpökaivoille.
Kaikki maalämpöä suunnittelevat eivät ota kallioperän lämpötiloja huomioon.

[fraatti]

Rovaniemellä taisi jossain paikassa olla myös joku varsin otollinen paikka maalämmölle?

Tuossa oli paikasta mainitaa(Kalliovyöhyke Korkalovaarasta Ounasvaaralle sopii erittäin hyvin maalämmön käyttöön.): http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7253.0

Täällä on myös rovaniemeltä alueita minkä geoenergiapotentiaali on todella hyvä:
http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/


Tässä näkyvä "sirppi" alue on kvartsiittia minkä lämmönjohtavuus on loistavaa (4,7W/mK, tyypillisesti laskuissa oletataan että tuo on 3W/mK koska varmuutta ei ole...)


Jos ketjun aloittaja laittaa osoitteen mulle vaikka yksityisviestillä niin katsotaan jospa tuo sattuisi osumaan tuollaiselle alueelle missä olisi vaikka tuota kvartsiittia tarjolla? 
Voit myös itse kokeilla tutkia millaista tuo kallioperä on. Tässä on kirjoittamani ohje: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6615.msg83811#msg83811

[fraatti]

Tomppeli: Kuinkas syvä kaivo sitten tulisi jos tuo osuisi kvartsiitin kohdalle?

[tomppeli]

Tomppeli: Kuinkas syvä kaivo sitten tulisi jos tuo osuisi kvartsiitin kohdalle?

Lämmönjohtoluvulle 4,7 kaivojen aktiivi syvyyksiksi tulisi 2 x 201 metriä.
Yhtenä kaivona tulisi aktiivisyvyydeksi 303 metriä.

[fraatti]

Katsoin huvikseen myös niben ohjelmalla tuota ja samalla silmään pisti tuo melko kova vuotuinen energiakulutus.

Noinkin pitkästä kanaalista tulee melkoiset häviöt varsinkin käyttöveden kierron kanssa, paljonko laskelmaa muuttaa se että jos kanaaliksi valitaan sellainen missä ei ole käyttöveden kiertoa. Yrittäisin ainakin välttää käyttöveden kiertoa kuin ruttoa, varsinkin noin pitkän kanaalin kanssa.

Ehdotuksia siitä eroon pääsemiseen:
*mlp asennataan taloon.
*talliin ei kiertoa vaan varaaja tai sitten neliputkinen kanaali josta yhdessä tulee kuuma vesi talosta varaajalta tai talliin asennetaan oma pieni varaaja. Itsellä ei varaajaa ole ja satunnaisessa veden tarpeessa pieni odottaminen ei ole haitannu.
*saunaan ei kiertoa tai sen ohjaus saunasta esim silloin kuin tuossa rakennuksessa on valot tms. Tämä olisi varmaan paras vaihtoehto. Tai sitten oma pikku varaaja joka tarjaa vettä sen verran että kanaalin kylmä osuus on korvautunut pumpulta tulevalla lämpöisellä vedellä.

Paljonko kierron pudottaminen pois vaikuttaa laskelmaan?

[tomppeli]

...Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? maanvarainen U 0,17
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? talo U 0,09...

Lattialämmityskohteessa tulisi muistaa, että
lattialämpö edellyttää hiukan parempaa alapohjan eristämisen tasoa, kuin patterilämpö.

Miksikö?
Siksi, että lämpötilaero lattiasta lattian alle kasvaa siksi, että lämmitetyn lattian lämpötila on jonkin verran korkeampi, kuin huonelämpötila.
Joissakin tapauksissa lattian lämpötila voi nousta +35 C saakka.
Lämpötila riippuu lattian pintakerrosten laadusta ja siitä, kuinka hyvin se johtaa lämpöä huonetilaan.
Tavallisesti maanvartaisen lattian alla on noin +5 .. +7 asteen lämpötila.

Patterilämmityksellä ja +21 C huonelämpötilalla erotus on 21 - 6 = 15 astetta.
Lattialämmitystapauksessa erotus on kuitenkin jopa 35 - 6 = 29 astetta.
Samanlainen lattiarakenne hukkaa lämpöä talon alle lattialämmityksellä jopa 2 kertaa enemmän, kuin patterilämmityksellä.

Aloittajan talon päärakennuksen lattialämmitys (U=0,17) vuotaa maahan lattialämmityksellä vuodessa noin 6700 kWh.
Sama lattia patterilämmityksellä vuotaa maahan lattialämmityksellä vuodessa noin 4000 kWh.
Jos tämän saman lattian U -arvo saadaan lukemaan 0,09, on päärakennuksen lattian lämpövuoto noin 3500 kWh/a.

Toinen asia, joka tulisi ottaa huomioon lattiarakenteissa, mutta ei koske tätä kohdetta, on lattian rakenne.
Maapohjainen vuotaa vähemmän, kuin ulkoilmaan tuuletettu rossipohjainen rakenne.
Maapohjan alla vallitsee aina noin + 6 C -lämpötila.
Tuuletetussa alapohjassa on lähes ulkoilman lämpötila; pahimmillaan lattian alla voi olla jopa 30 astetta pakkasta.
Lämpötilaero lattian läpi kasvaakin 15 ... 30 asteesta 50 asteeseen.
Lämpövuoto rossipohjan läpi voi olla samanlaisella lämpöeristämisellä kaksin-, jopa kolminkertainen.

[tomppeli]

Paljonko kierron pudottaminen pois vaikuttaa laskelmaan?

Nykyinen arvo, noin 5600 kWh/a putoaisi alle puoleen, koska sekä kiertoveden lämpötila, että kierron tuntimäärä laskevat.
Käyttövesi kiertäisi kesälläkin ja olisi noin 15 - 20 astetta kuumempaa, kuin lämmitysvesi.
Arvot riippuvat valitusta kaanaalityypistä.

[fraatti]

Sain Nyt lvi-suunnittelijalta laskelman jossa vaakaputkiston tarve olisi 800m ja porakaivolla 200-230m. Mistähän moinen ero voi johtua? 

Laitappas laskema tänne näytille niin pohditaan yhdessä mistä ero johtuu. Onko esim energitarve erilainen suunnitelijan käyttämässä laskelmassa? Onko sinulla rakennuksista energiatodistuksia?

Kaivo vaikuttaa mielestäni sellaiselta mitä mieleellään olisi hyvä olla jo tuollaisen kohteen kanssa täällä tampere-keskisuomi akselilla.

[fraatti]

Laitetaan tähän vielä lainaus koko uutisesta

"Miikka Peltokorpi Lapon Oy:stä on tehnyt maaperän lämmönjohtavuustutkimuksia ja kaivokentän mitoituksia suuriin kohteisiin Rovaniemellä. Kalliovyöhyke Korkalovaarasta Ounasvaaralle sopii erittäin hyvin maalämmön käyttöön. Lämmönjohtavuus on noin 5,5–6. Kallion lämmönjohtavuus on Suomessa keskimäärin kolme ja tyypillinen vaihteluväli 2–4.
Kun lämmönjohtavuus on hyvä, lämpöä siirtyy ympäriltä nopeasti kaivokenttään. Pohjoisessa kallion lämpötila on alhaisempi kuin Etelä-Suomessa. Lämpöä ei saada irti yhtä paljon. Kun lämmönjohtavuus on erittäin hyvä, talteen saadaan käytännössä yhtä paljon lämpöä kuin Helsingissä."

[A-Lo]

Laitappas laskema tänne näytille niin pohditaan yhdessä mistä ero johtuu. Onko esim energitarve erilainen suunnitelijan käyttämässä laskelmassa? Onko sinulla rakennuksista energiatodistuksia?

JOHTUMIS- JA VUOTOLÄMPÖHÄVIÖT:

MITOITUSULKOLÄMPÖTILA     -38°C

HUONELÄMPÖTILA      21°C
MÄRKÄTILOISSA JA WC-TILOISSA   23°C
AUTOTALLISSA JA VARASTOSSA   15°C

KÄYTETYT U-ARVOT: ULKOSEINÄT:      0,17 W/m2K
ALAPOHJA      0,16 W/m2K 
YLÄPOHJA      0,09 W/m2K 
IKKUNAT JA OVET     1,00 W/m2K 

ASUINRAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT  7010 W   
SAUNARAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT  2280 W
AUTOTALLIRAKENNUSEN LÄMPÖHÄVIÖT  1450 W   
SIIRTOHÄVIÖT (KANAALIT)    400 W 

LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ    11 140 W   

VUOTUINEN LÄMMITYSENERGIAN TARVE  31 081 kWh
JOSTA KÄYTTÖVEDEN OSUUS   4200 kWh 
OSTOENERGIA     7770 kWh 
ILMAISENERGIA     23 311 kWh

KERUUPIIRI:      MAAPIIRI (SILTTI) 800 m 

PORAKAIVO, AKTIIVISYVYYS 240 m


MAALÄMMÖN MITOITUSTIEDOT:

LASKETTU TEHO: 12,1 kW

MAALÄMPÖPUMPUN TEHO: 12,6 kW

MAALÄMPÖPUMPUN TARVITSEMA SÄHKÖENERGIA: 7770 kWh/vuosi

MAALÄMPÖPUMPUN TUOTTAMA ENERGIA: 31 080 kWh/vuosi

ILMAISENERGIA: 23 311 kWh/vuosi

KERUUPIIRI: MAAPIIRI, 2x 400 metriä. 

KERUUPUTKI ESIMERKIKSI 40mm PEM-PUTKEA. 

KERUUNESTE ESIMERKIKSI NATURET -17°C

Onko sinulla rakennuksista energiatodistuksia?

On laadittu energiatodistus

[fraatti]

VUOTUINEN LÄMMITYSENERGIAN TARVE  31 081 kWh
JOSTA KÄYTTÖVEDEN OSUUS   4200 kWh 

Jahka Tomppeli palaa lomilta niin laskepa näillä tiedoilla kaivon syvyys.

Lämmitysenergian määrä on huomattavasti pienempi kuin se millä energiamäärillä tomppeli on mitoituksen tehnyt (kokonaisenegienkulutus taisi olla 42500kWh). Siihen en ota kantaa kumpi on oikea kulutus mutta kait nuo luvut on otettu energiatodistuksesta? Jokatapauksessa kokonaisenergiakulutuksessa on todella suuri ero joka vaikuttaa jo todella paljon kaivojen syvyyksiin.

Lämmönsiirtokanaalin häviö näytti nopealla vilkaisulla olevan puolta pienempi.

Vertailun vuoksi oma jotakuinkin samankokoinen kiinteistö tässä tampereen korkeudella kulutti hiukan vajaa 21MWh lämmitykseen ja siihen käyttövesi päälle.

[tomppeli]

JOHTUMIS- JA VUOTOLÄMPÖHÄVIÖT:
MITOITUSULKOLÄMPÖTILA     -38°C

HUONELÄMPÖTILA      21°C
MÄRKÄTILOISSA JA WC-TILOISSA   23°C
AUTOTALLISSA JA VARASTOSSA   15°C

KÄYTETYT U-ARVOT: ULKOSEINÄT:      0,17 W/m2K
ALAPOHJA      0,16 W/m2K 
YLÄPOHJA      0,09 W/m2K 
IKKUNAT JA OVET     1,00 W/m2K 

ASUINRAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT  7010 W   
SAUNARAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT  2280 W
AUTOTALLIRAKENNUSEN LÄMPÖHÄVIÖT  1450 W   
SIIRTOHÄVIÖT (KANAALIT)    400 W 
LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ    11 140 W   

VUOTUINEN LÄMMITYSENERGIAN TARVE  31 081 kWh
JOSTA KÄYTTÖVEDEN OSUUS   4200 kWh 
OSTOENERGIA     7770 kWh 
ILMAISENERGIA     23 311 kWh

KERUUPIIRI:      MAAPIIRI (SILTTI) 800 m 
PORAKAIVO, AKTIIVISYVYYS 240 m

MAALÄMMÖN MITOITUSTIEDOT:
LASKETTU TEHO: 12,1 kW
MAALÄMPÖPUMPUN TEHO: 12,6 kW
MAALÄMPÖPUMPUN TARVITSEMA SÄHKÖENERGIA: 7770 kWh/vuosi
MAALÄMPÖPUMPUN TUOTTAMA ENERGIA: 31 080 kWh/vuosi
ILMAISENERGIA: 23 311 kWh/vuosi
KERUUPIIRI: MAAPIIRI, 2x 400 metriä. 
KERUUPUTKI ESIMERKIKSI 40mm PEM-PUTKEA. 
KERUUNESTE ESIMERKIKSI NATURET -17°C

Yhdellä kaivolla:
Talo  ”A-Lo”   ROVANIEMI   
Lämmitettävää      262 m2   711 m3
Vuotuinen lämmitystarve:      ( LATTIALÄMMITYS )   
- Kiinteistö      26 881 kWh
- Lämmin käyttövesi   4 200 kWh
- Yhteensä      31 081 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   10,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   11,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -39,7 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,19 COP)   8,9 kW   24 224 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 857 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   6 857 kWh
Tarvitaan yksi 318 aktiivimetrin syvyinen porakaivo
• Painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla   1,47 bar (147 kPa)
• Painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla   0,76 bar (76 kPa)
• Painehäviö 0,62 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla   0,43 bar (43 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI      794 m

Kahdella kaivolla muutoin sama, kuin edellä, paitsi:
Tarvitaan 2 x 196 m = 392 aktiivimetriä lämpökaivoja
• Painehäviö 0,31 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla   0,24 bar (24 kPa)
• Painehäviö 0,31 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla   0,14 bar (14 kPa)
• Painehäviö 0,31 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla   0,09 bar (9 kPa)
Tai vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   794 m

Herää kyllä kysymys, kuinka hyvin rakennukset, 3 kpl ovat eristettyjä, 262 m2 ja 711 m3 + lämmönsiirtokanaali, kun niille riittää Rovaniemellä:
VUOTUINEN LÄMMITYSENERGIAN TARVE  31 081 kWh ?
JOSTA KÄYTTÖVEDEN OSUUS   4200 kWh