Asetukset hukassa aloittelijalla vai päässä vikaa?

[Tuuba]

Moi!
Syksystä asti on nyt pyörinyt Nibe F1245-10R + UKV100 tuossa markkia lämmittämässä.
Perässään 193m porakaivo (aktiivisyvyys 190m, vesi nousi n. 12h porauksen jälkeen 3m maanpinnasta tasolle, porattu kohtaan jossa vanha kaivo ollut, eli pohjavesinousua pitäisi olla, kallio 8,5m syvyydessä ja oli aika kiinteää kuulemma, mutta löyty ne hiussuonetki kastelemaan. Siirtomatka kaivolta pumpulle vaaktasossa yli metrin syvyydessä eristettynä n. 10m) Tekovaiheessa jäi sen verran mieleen että ilmaaminen piti ottaa uusiksi pariin kertaan kun ei meinannut tulla ilma pois millään, mutta lopuski lotina saatiin loppumaan. Paisarina on kalvoastia, painemittarin näyttämä n. 0.9bar)

Talossa on juuri rakennettu täydellinen patteriverkosto mitoitettuna matalalämmölle (mennellä -20 pakkasjaksolla riitti maksimissaan 38 asteinen menovesi mainiosti, paluu oli 7-10 astetta matalampi, sähkövastusta käytti hieman lisänä 1-2kW verran välillä)
Ulkorakennuksessa on 43m2 lattialämpötalli ja samassa kierrossa yksi iso ja paksu "ikkunanaluspatteri" pitämässä peruslämpöä sivuhuoneessa. Nämä lisäshunttauksen takana, pyynti alle 30 asteetta, paluu alle 5 astetta vähemmän.

Talon speksit:
n. 160m2 1,5kerroksinen, vanha OKT, jota saneerattu ja lisäeristetty vuosien varrella. Kolmessa huoneessa (pesutilat ja khh) vielä sähkövastuslattialämmöt päällä mukavuustasolla.
Ulkorakennuksessa 3,6m huonekorkeudella oleva 45 neliön talli, jossa lattiasta lämpö, sekä "viihdessauna" ja sen takkahuone, joita pidetään peruslämmöllä, sekä tietty tekninen tila. Nämä yhteensä n. 70 neliötä. Tallissa lämpö nyt n. 12-16 astetta ulkolämmöstä riippuen, sauna ja saunakämppä 10-12.
Ulkorakenuksesta taloon menee 25m kanaali, 2* Rauheat, yli metrin syvällä ja 100mm EPS:n alla. KÄyttövei ei ole hullunkierrolla vaan tuvassa on 30L pikkuvaraaja antamassa ensinallia.

NYT NE ASKARRUTTAVAT ASIAT:

Lämpökaivon "huono saanti":
- Kaivosta on tullut kokoajan vähän kylmähköä evästä ylös, nyt isommilla pakkasilla viimeviikolla havahduin että tuleva lämpö oli luokkaa -2.8 kylmimmillään ja maahan palaava -7.8. Pumppu kävi oikeastaan nelisen päivää yhtäjaksoisesti.
- Nyt kun lauhtui, vaihtelee ylöstulolämpö -1 - -1,8 välillä, palautuvan lämpötilaero on sitkeästi 4.5-6 astetta, vaikka kiertopumppu pyörii nyt 10pv kuurilla 100% teholla kokoajan.
- Toiset sanoo että ei oo mitään väliä kuinka kylmää sieltä tulee kunhan vaan tulevan ja menevän ero on riittävä. Ehkä näin mutta miksi ihmeessä tuo ei ota sitä lämpöä ylös vaikkei tarvetta edes paljoa olisi?

Pumpun pitkähköt käymisajat:
- Nyt tässä pakkasten jälkeen pumppu pääasiassa käy, alanut epäillä onko jokin asetus vaan pielessä. Sammuessaan asteminuutit menee kohtuuäkkiä käynnistysportaalle. Koitin muuttaa käynnistyksen asteminuutit 150:n, mutta sen jälkeen pumppu kävi ainakin kaksi tuntia, ylikin ja oli tauolla vain luokkaa 20-30min. KÄytän 5. käyrää, kovemmalla pakkasella skaalaus -1 aste vielä alas. Tuvassa termostaatit hoitaa osassa huonetta lämmön alassäätöä, olkkarissa ja pesutiloissa termarit auki lähes kokoajan, huonelämpö pysyy nätisti 21-22 välillä.
- Sähköä menee nyt näin pikkupakkasella noin 70-80kWh kaikkineen vuorokaudessa ja -20 pakkasella näytti menevän 100-110kWh, noissa siis kyllä mukana kaikki sähkönkäyttö. Tällä hetkellä siis energiankulutus ei ole huolestuttavalla tasolla, se on pudonnut n. 30-50% edellisestä suorasähkö+ 2*ILP -ajasta (-20 pakkasella meni silloin jo 200kWh/vrk puhki)

Mitoituksen on tehnyt Nibe, sen aikaisten energiankulutusten ja rakennuspiirustusten yms tietojen pohjalta:

KOHTEEN TIEDOT

Tilojen lämmityksen tarve 35131 kWh/vuosi
- josta käyttöveden osuus 6000 kWh/vuosi
Nykyinen lämmityksen pumppu 629 kWh/vuosi
Lämmitystehontarve 12,7 kW
LÄMPÖPUMPUN ASENNUKSEN JÄLKEEN
Ostoenergia 9564 kWh/vuosi
SÄÄSTÖT
Energiansäätö 26196 kWh/vuosi
CO2 säästöt 5146 kg/vuosi
SÄÄTIEDOT
Vuoden keskilämpötila 4,6 °C
Mitoittava ulkolämpötila, MUT -29,0 °C
RAKENNUKSEN OLOSUHTEET
Sisälämpötila 21,0 °C
Tilojen lämmitys pysähtyy 17,0 °C
Lämmitys meno MUT:ssa 55 °C
Lämmitys paluu MUT:ssa 40 °C
NIBE LÄMPÖPUMPUN MALLI
NIBE F1245-10 1 kpl
ENERGIALASKENNAN TULOKSET NIBE F1245-10
LP:n tuottama energia 34304 kWh/vuosi
LP:n kuluttama energia 8574 kWh/vuosi
Lisäenergia, netto 827 kWh/vuosi
Lisäenergia, brutto 827 kWh/vuosi
Lämmityksen kiertopumppu 163 kWh/vuosi
Muulla kuin LP:llä lämmitetty käyttövesi 0 kWh/vuosi
Energianpeitto 98 %
Vuosilämpökerroin, netto 4,0
Vuosilämpökerroin, brutto 3,7
Kiinteä tai vaihteleva lauhdutus Vaihteleva
Lämpöpumpun teho MUT:ssa 7,7 kW
Ottoteho MUT:SSA 2,2 kW

ENERGIAKAIVO
Aktiivinen poraussyvyys 193 m
Energian otto 136 kWh/m
Tehon otto 36 W/m
Lambda kallio 3,0 W/mK
Tulevan keruuliuoksen keskilämpötila -0,5 °C

Mitoitus on tehty aavistuksen osatehoiseksi, vertailuna käytettiin täystehomitoitus 1255 invertteriä mutta laskennallisesti se olisi kuluttanut enemämn energiaa, siksi päädyimme tähän.

Kysymys siis kuuluukin, murehdinko nyt aivan suotta ja mun pitäis vaan jatkaa elämääni mukisematta vai pitääkö jotain tehdä ton kaivon/pumpun säätöjen suhteen?

Tuli vielä hommattua tuo UpLink niin nyt nenä kiinni ruudussa ihan kokoajan....

[Tuuba]

Tuossa on tämän hetken tiedot. Pumppu käynyt n. parinkymmenen minuutin tauon jälkeen noin vartin. Ennen käynnistystä, tuli vielä kaivosta ylös -1.8 lientä, eli kyllä se näköjään vähän auttaa lämmön nostossa että kiertää kokoajan.

asteminuuttia   -41GM
keskiulkolämpötila BT1   -4.2°C
käyttöveden täyttö BT6   43.2°C
käyttövesi yläosa BT7   49.2°C
ulkolämpötila BT1   -0.6°C
kompressorimoduuli
Otsikko   Arvo
estetty   ei
imukaasu EB100-EP14-BT17   0.6°C
kiertovesipumpun nopeus EP14   100%
kompressorikäynnistykset EB100-EP14   2069
kompressorin käyntiaika EB100-EP14   1010h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14   71h
kuumakaasu EB100-EP14-BT14   63.7°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12   36.0°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10   -0.8°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11   -5.6°C
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2   100.0%
menolämpötila BT2   35.6°C
nestejohto EB100-EP14-BT15   27.0°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3   27.1°C
lämmitysjärjestelmä 1
Otsikko   Arvo
huonelämpötila BT50   --
lask. menolämpötila S1   32.8°C
lattiankuivaustoiminto   pois
menolämpötila BT2   35.6°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3   27.1°C
ulkoinen menoanturi BT25   --
ulkoinen säätö S1   ei
lämmitysjärjestelmä 2
Otsikko   Arvo
huonelämpötila EP21-BT50   --
lask. menolämpötila S2   27.8°C
menolämpötila EP21-BT2   28.0°C
paluulämpötila EP21-BT3   25.2°C
ulkoinen säätö S2   ei
lisäys
Otsikko   Arvo
aikakerroin   17.3h
estetty   ei
maks.sääd.sähköteho   6.0kW
teho sähkölisälämpö   0.0kW
varokekoko   

[tomppeli]

NYT NE ASKARRUTTAVAT ASIAT:
Lämpökaivon "huono saanti":
- Kaivosta on tullut kokoajan vähän kylmähköä evästä ylös, nyt isommilla pakkasilla viime viikolla havahduin että tuleva lämpö oli luokkaa -2.8 kylmimmillään ja maahan palaava -7.8. Pumppu kävi oikeastaan nelisen päivää yhtäjaksoisesti.
- Nyt kun lauhtui, vaihtelee ylöstulolämpö -1 - -1,8 välillä, palautuvan lämpötilaero on sitkeästi 4.5-6 astetta, vaikka kiertopumppu pyörii nyt 10pv kuurilla 100% teholla kokoajan.
- Toiset sanoo että ei oo mitään väliä kuinka kylmää sieltä tulee kunhan vaan tulevan ja menevän ero on riittävä. Ehkä näin mutta miksi ihmeessä tuo ei ota sitä lämpöä ylös vaikkei tarvetta edes paljoa olisi?

Tervetuloa foorumille!
Koetan tehdä tähän jonkinlaisen mitoituslaskelman tänä iltana tai viimeistään huomenna tuon kaivon takia.
Saatan joutua kysymään sinulta jotain lisätietoja rakennuksesta.

Kun kaivo menee kylmäksi, on se merkki siitä, että pumppu kyllä toimii ja osaa ottaa lämpöä maasta.
Olisikohan nyt sitten vain syynä se, että maasta ei saada tarpeeksi. Kaivo on mennyt kylmäksi.

Kun kaivon lämpötilat ovat noinkin alhaalla "tuleva lämpö oli luokkaa -2.8 kylmimmillään ja maahan palaava -7.8" on kaivo mennyt jäähän.
Onko maakierron paisunnan ylipaineventtiilistä tullut ulos nestettä, joka haiskahtaa viinalle?
Se, että kierron lämpötilaero on suuri, voi johtua siitä, että kaivossa on keruun putki joutunut jään puristukseen ja mennyt osittain ruttuun. Se voisi haitata kiertoa.
- Oletko mitannut tulon ja paluun lämpötiloja jollain muulla mittarilla, esim. IR -mittarilla kaiken varalta, ettei olisi mittausanturin vikoja kyseessä.
- Onhan keruupiiri ilmattu kunnolla?
- Onko maakierron roskasihti puhdistettu?
- Toimiiko maakierron kiertopumppu kunnolla?

Talon speksit:
n. 160m2 1,5kerroksinen, vanha OKT, jota saneerattu ja lisäeristetty vuosien varrella. Kolmessa huoneessa (pesutilat ja khh) vielä sähkövastuslattialämmöt päällä mukavuustasolla.
Ulkorakennuksessa 3,6m huonekorkeudella oleva 45 neliön talli, jossa lattiasta lämpö, sekä "viihdessauna" ja sen takkahuone, joita pidetään peruslämmöllä, sekä tietty tekninen tila. Nämä yhteensä n. 70 neliötä. Tallissa lämpö nyt n. 12-16 astetta ulkolämmöstä riippuen, sauna ja saunakämppä 10-12.
Ulkorakennuksesta taloon menee 25m kanaali, 2* Rauheat, yli metrin syvällä ja 100mm EPS:n alla. Käyttövesi ei ole hullunkierrolla vaan tuvassa on 30L pikkuvaraaja antamassa ensinallia.

- Mikä on talon rakennusvuosi?
- Kuinka paksulti villaa on lisätty seiniin, yläpohjaan?
- Onko talon alla kellarikerros, jos on, mikä siellä on lämpötila? Ovatko pesutilat ja khh kellarikerroksessa?

[Tuuba]

- Oletko mitannut tulon ja paluun lämpötiloja jollain muulla mittarilla, esim. IR -mittarilla kaiken varalta, ettei olisi mittausanturin vikoja kyseessä.
Tätä mietin itekkin ja koittanut nyt katsoa, laitoin Bilteman digitaalimittarin kunnolla eristeen alle ja tuleva näyttäisi olevan aikalailla oikein (tuolla mittarilla). IR:llä mitattuna putken päältä näyttää vähän lämpimämpää, mutta se IR mittari on vähän....

- Onhan keruupiiri ilmattu kunnolla?
Keruupiirin ilmauksen kanssa sai asentaja jumpata enemmänkin, ekan n. 2h ilmauskierrätyksen jälkeen jäi veilä reippaasti ilmaa ja loiskunta oli melkoista. Asentaja tuli toisen kerran vielä ja pari-kolme tuntia kierrätti kamaa ja sen jälkeen ei ole ainakaan yhtään ylimääräistä ääntä pitänyt.

- Onko maakierron roskasihti puhdistettu?
Roskasihtiin en VIELÄ ole koskenut, voiko sen noinvain ottaa irti siitä täyttöyhteestä hanojen sulun jälkeen? Mites se sihtikammioon jäävä ilma, poistuu itestään?

- Toimiiko maakierron kiertopumppu kunnolla?
No, PITÄISI kai sen toimia, kyllä se ainakin tavaraa kierrättää ja ohjaukseen reagoi.

- Mikä on talon rakennusvuosi? Rakennusvuosi 37/79/2000
- Kuinka paksulti villaa on lisätty seiniin, yläpohjaan? Yläpohjassa on villaa kyllä
- Onko talon alla kellarikerros, jos on, mikä siellä on lämpötila? Ovatko pesutilat ja khh kellarikerroksessa? Ei ole kellarikerrosta, pesutiloissa on sähkövastukset lattiassa vielä mukavuuden takia.
Kaikkineen en usko mitenkään että mitoitus pumpun osalta olisi pahasti pielessä, tämän markin sähkönkulutus oli ennen maalämpöä 24000kWh, joka on neliöihin nähden melko vähän. Puuta ei ole käytännössä hyödynnetty lämmityksessä lainkaan. Tallissa on ollut ILP, joka on pitänyt silloin tilat ihan huoneenlämpöisenä, samaten olkkarissa ollut ILP, joka auttanut sähköpattereita.

[Tuuba]

Niin ja kaivon paisunta-astian mittari on pysynyt kokoajan samassa ja tippaakaan pontikkaa ei ole tullut mistään.

EDIT: Laitoin Uplinkistä imaputn CSV -tiedoston keruupiirin tulolämpötiloista viimesen parin päivän ajalta. Mielestäni se käyttäytyy vähän jämerästi, koska välillä se nousee ja laskee, kesken kaiken.
EDITIN EDITTI:
Laitoin pumpun sähkövastuskäytölle ja näin tunnin "pyyteettömän" kierrätyksen jälkeen keruupiirin tulo näyttäisi olevan +0,1 astetta.

[tomppeli]

Katsoin tuota tiedostoa käyränä ja oudolta näyttää.
Ihan niin, kuin kylmäprosessissa olisi jotain vialla.
En osaa selittää syytä.
Onko kompressorin käyntiääni tasaisesti samanlaisena jatkuvaa, vai vaihteleeko käyntiääni mahdollisesti tuon käyrän vaihtelun mukaisesti?
Voisiko höyrystin mennä ajoittain liian kylmäksi?

[Tuuba]

Tuossa on kuvakaappaus, mitä koneessa tapahtuu kun oli reipas -20 pakkasta ja käynti olllut päällä jonkuaikaa
Kyllä siis pumppu itsessään käyttäytyy ihan normaalisti, ei ylimääräisiä surinoita eikä plörinöitä, lämpöä piisaa. Itseasiaassa kun kattelin noita käyntijaksoja nyt niin ei niissä mitään ihmeellistä ole, asteminuuttien hakua vähän saa harrastaa että löytää järkevän balanssin. Tuo kaivon "kylmyys" ja tulon sekä menon korkea ero jopa 100% pumpunnopeudella on se mikä askarruttaa.
Tauko tällä kelillä käyntien välillä 40min-1h

[Mettis]

Tarkistappa ensimmäisenä se maapiirin roskasihti, on niin iso dt (5astetta) sulla siinä.
Pumppu pois päältä.
Sulut kiinni,  korkki auki ja sihti ulos ja pesu.
Sitten, kun laitat sihdin takaisin kierrä vaan käsin se korkki kiinni.

[tomppeli]

Koetin tehdä laskelman.
Se on tehty varsin puutteelisilla tiedoilla, mutta näyttäisi siltä, että F1245-10 pumppu, jonka antoteho on B0 W50 olosuhteissa noin 8,5 kW, olisi kovastikin pienitehoinen lämmittämään rakennuksiasi.

Tässä pieni yhteenveto laskelmasta, joka on mielestäni alakanttiin todellisuudesta:
Talo  ”Tuuba”   SEINÄJOKI   
Lämmitettävää      230 m2   608 m3
Vuotuinen lämmitystarve: ( PATTERILÄMMITYS )   
- Kiinteistö   29 048 kWh
- Lämmin käyttövesi   6 000 kWh
- Yhteensä   35 048 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   14,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   8,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -11,1 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,17 COP)   5,8 kW   20 410 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   10 061 kWh
▪ Sähkövastuksille ostosähköä   4 577 kWh
▪ Lämmityslaitokselle ostosähköä yhteensä   14 638 kWh
Tarvitaan yksi 250 aktiivimetrin syvyinen porakaivo          
• Painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla   0,80 bar (80 kPa)
• Painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla   0,28 bar (28 kPa)
...
Onko niin, että pumppu alkaa käymään jatkuvasti jo noin -10 ... -13 C ulkolämpötilalla?
Lämpökaivo näyttäisi liian matalalta ja voi siksi olla kylmä.
Voin laittaa laskelman tänne PDF -tiedostonakin, mutta toivoisin sinulta kommenttia tuohon ulkolämpötilan rajaan, josta alkaen pumppu käy tauotta.
Sillä voitaisiin vähän kartoittaa, onko laskelma pahasti pielessä.

[Tuuba]

En osaa vedenpitävästi vastata tuohon lämpötilaan, jossa jatkuvasti päällä. Ei ole lokitietoa vielä sellasilta keleiltä. Mutta ainakin siinä 18-20 kelissä kävi varmaankin kokoajan, en ainakaan osunut paikalle kun olisi ollut hiljaa.

Mitoitustietosi olivat tuossa vähän yläkanttiin ainakin kuutioiden osalta. Putkifirma pyysi laitemitoituksen nibeltä piirustuksista laskettujen kuutioiden ja tähän asti toteutuneen energiankulutuksen mukaan (jossa käyttösähkökin, yht 24000kWh/v) Se Niben laskelma löytyykin tuosta aloitusviestistä.
"OKT 420 m³ x 22 W/m³
+ 43 m² x 50 W/m² + kanaalia 25m
= 12 kW"
Ja laitteisto on mitoitettu osatehoiseksi. Käytännössä tosiaan matalalämmöllä lämmönjaon suhteen selvitään kyllä nätisti tässä. Noilla kovemmilla pakkasilla näytti pitävän satunnaisesti 1kW apusähköä päällä, mutta jokapaikassa tarkeni hyvin ja menovesi ei noussut missään vaiheessa pyynniltään yli 39 asteen.

Jos tämän takaa ei löydy mitään muuta selitystä kuin että kaivo on liian matala niin ei se sitten auta kuin upottaa kesällä joku 100m maapiiriä rinnalle...

Sehän tässä vaan askarruttaa että pitääkö apuvastuksien puuttumiskynnystä madaltaa ettei pääse tulemaan tilannetta jossa kaivo sakkaa ja jäädään pelkkien 7kW sähkövastuksien varalle. Sitte tulee seksipakkaset! 

[tomppeli]

Laitoin viestiisi laskelmasta PDF -tulosteen.
Siitä näet, mitä laskelmaan on laitettu.
Voit kertoa, mitkä on virheellisiä arvoja, niin korjaan ne.
Jos sinulla on käytössäsi LibreOffice, saat sillä auki koko laskelman.
Voin sen halutessasi lähettää tavalliseen sähköpostiisi.

[Tuuba]

Kiitos vaivannäöstä!
Äkkiseltään laskelmassasi oli aikalailla ylimitoitettu tää mun kiinteistön koko ja lämmöntarve, mutta täällähän kaikki on puheissa aina isompaa 
Täytyy seurata tilannetta ja sen kehittymistä jonkinlaiseen eskaloitumiseen saakka

[tomppeli]

KOHTEEN TIEDOT

Tilojen lämmityksen tarve 35131 kWh/vuosi
- josta käyttöveden osuus 6000 kWh/vuosi
Nykyinen lämmityksen pumppu 629 kWh/vuosi
Lämmitystehontarve 12,7 kW
LÄMPÖPUMPUN ASENNUKSEN JÄLKEEN
Ostoenergia 9564 kWh/vuosi
SÄÄSTÖT
Energiansäätö 26196 kWh/vuosi
CO2 säästöt 5146 kg/vuosi
SÄÄTIEDOT
Vuoden keskilämpötila 4,6 °C
Mitoittava ulkolämpötila, MUT -29,0 °C
RAKENNUKSEN OLOSUHTEET
Sisälämpötila 21,0 °C
Tilojen lämmitys pysähtyy 17,0 °C
Lämmitys meno MUT:ssa 55 °C
Lämmitys paluu MUT:ssa 40 °C
NIBE LÄMPÖPUMPUN MALLI
NIBE F1245-10 1 kpl
ENERGIALASKENNAN TULOKSET NIBE F1245-10
LP:n tuottama energia 34304 kWh/vuosi
LP:n kuluttama energia 8574 kWh/vuosi
Lisäenergia, netto 827 kWh/vuosi
Lisäenergia, brutto 827 kWh/vuosi
Lämmityksen kiertopumppu 163 kWh/vuosi
Muulla kuin LP:llä lämmitetty käyttövesi 0 kWh/vuosi
Energianpeitto 98 %
Vuosilämpökerroin, netto 4,0
Vuosilämpökerroin, brutto 3,7
Kiinteä tai vaihteleva lauhdutus Vaihteleva
Lämpöpumpun teho MUT:ssa 7,7 kW
Ottoteho MUT:SSA 2,2 kW

ENERGIAKAIVO
Aktiivinen poraussyvyys 193 m
Energian otto 136 kWh/m
Tehon otto 36 W/m
Lambda kallio 3,0 W/mK
Tulevan keruuliuoksen keskilämpötila -0,5 °C

Mitoitus on tehty aavistuksen osatehoiseksi, vertailuna käytettiin täystehomitoitus 1255 invertteriä mutta laskennallisesti se olisi kuluttanut enemämn energiaa, siksi päädyimme tähän.

Tuossakin on 35.000 kWh/vuosi!

[fraatti]

Katsoin tuota tiedostoa käyränä ja oudolta näyttää.
Ihan niin, kuin kylmäprosessissa olisi jotain vialla.
En osaa selittää syytä.
Onko kompressorin käyntiääni tasaisesti samanlaisena jatkuvaa, vai vaihteleeko käyntiääni mahdollisesti tuon käyrän vaihtelun mukaisesti?
Voisiko höyrystin mennä ajoittain liian kylmäksi?

Mainitaan nyt sitten tässä että ainakin pohjanmaan suunnilta on löytynyt kaivoista "wiinaa" jonka pakkasen kesto on ollut vain muutaman asteen... Ja ilmeisesti useammastakin paikkaa...

Varsin erikoisen näköinen käyrä. Mutta niin on mittausten välikin erikoinen... Miksiköhän se on tuollainen? Useita päällekkäisiä aikoja eri lämpötiloilla ja taas välillä väli on todella suuri?

Itse tulolämpötila taitaa sahata sen takia että pumppu pysähtyy huilimaan aina välillä? Ylensä datassa on ollut muitakin mittausarvoja mukana niin tuolloin koneen toiminnastakin näkee samalla jotain...

[Tuuba]

Fraatilla näyttää olevan saman teholuokan pumppu ja matalampi kaivo, mites siellä on tarjettu?
Hmm, voisitko vähän valaista lisää tuosta, kenen poraamia kaivoja on olleet? Voikos tuon pakkaskestävyyden katsoa millä laitteella näteimmin?
Putkimies tulee ens viikolla tsekkaamaan ja ottaa ilmausvehkeet mukaan, sekä asentaa unohtamansa ulkoisen menolämpötila-anturin. Sekin vaikuttaa osaltaan käyntiaikoihin kun näyttää menoveden lämpötilan 6-7 astetta alakanttiin. Tuon unohdin tuossa mainita, vaikuttaa toki vain taukojen aikana, käynninaikainen on oikein, ilmeisesti UKV sekaa.

[jm82]

Tuossa on kuvakaappaus, mitä koneessa tapahtuu kun oli reipas -20 pakkasta ja käynti olllut päällä jonkuaikaa
Kyllä siis pumppu itsessään käyttäytyy ihan normaalisti, ei ylimääräisiä surinoita eikä plörinöitä, lämpöä piisaa. Itseasiaassa kun kattelin noita käyntijaksoja nyt niin ei niissä mitään ihmeellistä ole, asteminuuttien hakua vähän saa harrastaa että löytää järkevän balanssin. Tuo kaivon "kylmyys" ja tulon sekä menon korkea ero jopa 100% pumpunnopeudella on se mikä askarruttaa.
Tauko tällä kelillä käyntien välillä 40min-1h

Porarin mukaan ainakin Lapualla on erittäin kovaa kalliota ja kaivokin voisi siis olla hyvä. Tänne kaivon putkiin kai tuli naturetia, toivottavasti on pakkasenkestävyyttä. Kaivon aktiivisyvyys 201 metriä ja talo on pieni. +2/-1 on olleet kaivon alimmat lukemat. Vastaavan tehoinen kompura, eli 10kW 35C ja 8.5kW 50C. Noiden puoliväli olisi 9.25 kW, harvemmin kumminkaan 50C vettä tarvitsee. 44C taisi olla maksimi nyt noin -20C pakkasilla.

Siihen pumppuun voisi vaikka päivittää uusimman ohjelmiston jos ei ole jo?
Kiertovesipumppu näyttää olevan 28% nopeudella, varmaan automaatti säädöllä? Paluu/meno näyttäisi että lämmittäisi vettä 9.6C.
Onkohan kaivon liuospumppu automaattisella vai manuaalisella nopeudella? Nopeus näyttää olevan vain 75% Lämpötilaero on 6 astetta joka on liikaa. Nopeus voisi olla vaikka 100% tai sitten automaattisella asetuksella? Sopiva ero olisi jotain 3-4 astetta.


edit:
Ilmeisesti tuo 10 kW nibe on suht hyvä siinä hyötysuhteessa. Eli voi vetää kaivon melko kylmäksi, vaikka kompura nyt ei tuon isompi kumminkaan ole. Vaikka 193 metrin kaivo nyt ei ole aivan hirveän matala. Täälläkin vain 11 metriä reilummin. Hyötysuhde on patteritalossakin kohdallaan, vaikka pattereille vaatiikin vähän kuumemman veden. Täällä käyrä 3 +7, mutta 4 käyrä toimii myös.

Teillä siis paluuvesi/liuos on kylmää, mutta se voi johtua siitä että liuospumppu pyörii liian hiljaa (75%)? Automaattisella säädöllä ero voisi olla 3C.

[jm82]

Tuossa on tämän hetken tiedot. Pumppu käynyt n. parinkymmenen minuutin tauon jälkeen noin vartin. Ennen käynnistystä, tuli vielä kaivosta ylös -1.8 lientä, eli kyllä se näköjään vähän auttaa lämmön nostossa että kiertää kokoajan.

kiertovesipumpun nopeus EP14   100%
kompressorikäynnistykset EB100-EP14   2069
kompressorin käyntiaika EB100-EP14   1010h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14   71h
kuumakaasu EB100-EP14-BT14   63.7°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12   36.0°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10   -0.8°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11   -5.6°C
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2   100.0%

Tuosta katsottuna liuospumppu ja kiertovesipumppu on 100% nopeudella. Eli automaattisesti ne kait toimivat.
Kompura on käynnissä keskimäärin 29 minuuttia. Se on ihan ok. Täällä kompura on käynnissä noin tunnin keskimäärin, mutta 30 minuuttia on ihan hyvä sekin.

Talossa on juuri rakennettu täydellinen patteriverkosto mitoitettuna matalalämmölle (mennellä -20 pakkasjaksolla riitti maksimissaan 38 asteinen menovesi mainiosti, paluu oli 7-10 astetta matalampi, sähkövastusta käytti hieman lisänä 1-2kW verran välillä)
Ulkorakennuksessa on 43m2 lattialämpötalli ja samassa kierrossa yksi iso ja paksu "ikkunanaluspatteri" pitämässä peruslämpöä sivuhuoneessa. Nämä lisäshunttauksen takana, pyynti alle 30 asteetta, paluu alle 5 astetta vähemmän.

Jos -20 pakkasella riittää vain 38C menovesi ja noin 28C paluuvesi, niin kompuran teho on erittäin iso ja hyötysuhde erittäin hyvä. Kompuran teho on 10 kW 0C tulevalla keruuliuoksella ja 30C paluulla ja 35C lähdöllä. Kompura ottaa verkosta sähköä noin 2.2kW ja kaivosta lämpöä noin 7.8kW = 10kW.

Tarvitaan yksi 250 aktiivimetrin syvyinen porakaivo

   
Se kaivon nykyinen tulo/paluu kaivoon lämpötila taitaa viitata vähän siihen että metrejä olisi saanut olla enemmän? Nibe on laskenut että tulo olisi -0.5C eli matala. Nyt se tulo on vieläkin matalampi. Eli patterilämmitys toimii niin matalalla lämpötilalla, että kaivo meinaa mennä melkein jäähän?

Täällä on 1970/1980 luvun patterit ja pieni ala lattialämmitystä. Eli patterivesi on siksi noin 6C kuumempaa täällä kun mitä teillä on. Eli teillä kaivosta otetaan enemmän lämpöä koska kompura toimii paremmalla hyötysuhteella. Lisäksi lämmitettävää on paljon enemmän teillä (isompi talo) ja aktiivimetrejä 11 metriä vähemmän (joka ei paljon eroa).

Tänne tomppeli laski 206 metrin kaivon, mutta lisäksi tuli yläpohjan 40cm lisäeristys ekovillalla. Tomppelin laskelmasta teillä voisi/saisi olla 248 metriä kaivoa. Eli extraa voisi/saisi olla jopa 55 metriä enemmän, joka on toki aika paljon.

Täällä niben hyötysuhde on 10kW 2.2kW eli cop 4.54. 1245-10 taisi olla ihan sama hyötysuhde. Eli vaatii aika paljon kaivometrejä sen takia.

[jm82]

Talossa on juuri rakennettu täydellinen patteriverkosto mitoitettuna matalalämmölle (mennellä -20 pakkasjaksolla riitti maksimissaan 38 asteinen menovesi mainiosti, paluu oli 7-10 astetta matalampi, sähkövastusta käytti hieman lisänä 1-2kW verran välillä)

Mitoittava ulkolämpötila, MUT -29,0 °C
RAKENNUKSEN OLOSUHTEET
Sisälämpötila 21,0 °C
Tilojen lämmitys pysähtyy 17,0 °C
Lämmitys meno MUT:ssa 55 °C
Lämmitys paluu MUT:ssa 40 °C
Energianpeitto 98 %
Vuosilämpökerroin, netto 4,0
Vuosilämpökerroin, brutto 3,7
Kiinteä tai vaihteleva lauhdutus Vaihteleva
Lämpöpumpun teho MUT:ssa 7,7 kW
Ottoteho MUT:SSA 2,2 kW

ENERGIAKAIVO
Aktiivinen poraussyvyys 193 m
Energian otto 136 kWh/m
Tehon otto 36 W/m
Lambda kallio 3,0 W/mK
Tulevan keruuliuoksen keskilämpötila -0,5 °C

Tuosta katsoin että onkohan laskettu aivan oikein. Koska -29 lämpötilassa meno olisi 55C ja paluu 40C. Nyt ainakin -20 pakkasilla riitti 38C. Eli kompressorin hyötysuhde onkin paljon laskettua korkeampi ja teho isompi. Eli sen takia tuleva keruuneste ei ole -0.5C vaan vielä siitä kylmempää? 35C vedelle kompuran teho on 10kW ja 50C vedelle 8.5kW. 55C vedelle voisi olla noin 8kW. Ottoteho ei juuri muutu mäntäkompuran takia. Eli kaivoa rasitettaisiinkin noin 2kW laskettua enemmän? 10-2.2= 7.8kW. 8-2.2=5.8kW. 7.8/5.8=1.3448 = 35%. Kaivoa rasitettaisiinkin 35% laskettua enemmän?

193 + 35% = 259,5m. Eli tuo täysi arvaus olisi aika lähellä tomppelin laskemaa 250 metriä.

Jotain "hämärää" kumminkin näyttäisi olevan koska kompura ottaa kaivosta niin raakasti tehoa. Eli lämmönjako toimii erittäin hyvin.

"Vuosilämpökerroin, netto 4,0" Tuo saattaa olla alakanttiin. Koska 10/2.2 tulisi cop 4.55. Ja cop on siis vielä parempi jos lämmitysvedeksi riittää esim 34C tai alle.

Cop olisi noin 14% laskettua parempi. Eli kaivoa saisi olla 14% enemmän (193) eli 220 metriä. Jolla tulisi keruun keskilämpötila -0.5C joka on niben laskelmassa. Taas aivan summissa laskettu.

[fraatti]

Fraatilla näyttää olevan saman teholuokan pumppu ja matalampi kaivo, mites siellä on tarjettu?
Hmm, voisitko vähän valaista lisää tuosta, kenen poraamia kaivoja on olleet? Voikos tuon pakkaskestävyyden katsoa millä laitteella näteimmin?
Putkimies tulee ens viikolla tsekkaamaan ja ottaa ilmausvehkeet mukaan, sekä asentaa unohtamansa ulkoisen menolämpötila-anturin. Sekin vaikuttaa osaltaan käyntiaikoihin kun näyttää menoveden lämpötilan 6-7 astetta alakanttiin. Tuon unohdin tuossa mainita, vaikuttaa toki vain taukojen aikana, käynninaikainen on oikein, ilmeisesti UKV sekaa.

Kyllähän se siellä on porskuttanut jollaintapaa. Talvella alimmat tulolämmöt ovat siinä -1 korvilla. 10kw koneelle tuo on hiukan turhan lyhyt kaivo hetkellisen tehon osalta mutta oleellisin asia on paljonko tuolta kaivosta otetaan energia vuoden aikana.

Porarista ja laitteesta en tiedä millä tuota pakkasen kestoa mitataan. Sen verran kuitenkin tiedän että siellä on ollut useampikin paikka missä pakkasenkesto on ollut jotain -3 asteen luokkaa...

[tomppeli]

Kiitos vaivannäöstä!
Äkkiseltään laskelmassasi oli aikalailla ylimitoitettu tää mun kiinteistön koko ja lämmöntarve, mutta täällähän kaikki on puheissa aina isompaa 
Täytyy seurata tilannetta ja sen kehittymistä jonkinlaiseen eskaloitumiseen saakka

Ymmärrän hyvin mielipahasi.
Kun hankimme kalliisti, hyväksi mainostetun maalämmityksen ja se ei tunnukaan vastaavan odotuksia, tottahan toki sellainen harmittaa.
Minä sitten vielä täällä foorumilla suuressa viisaudessani menen väittämään, että sinulla on vähän pienitehoinen lämpöpumppu ja vähän pienehköksi käyvä energiakaivo,
vaikka en tiedäkään talosi lämmitystarpeesta juuri mitään, niin tokihan se tuntuu pahalta.
Arvelisin, että itse laite toimii oikein ja mahdolliset ongelmat johtuvat luultavasti mitoittamisesta.

Esitän tässä sinulle pahoitteluni asiasta.
Tarkoitus ei ollut paha. Tarkoituksemme meillä kaikilla on auttaa, jos vain jotenkin voimme.

Arveluni mitoituksesta perustuu ihan antamiisi tietoihin ja arveluani tukee myöskin tieto kylmäksi menneestä energiakaivosta.
Kysy lämpölaitoksesi toimittajalta, mitä mieltä hän on hankkeen onnistumisesta.
Hänellä pitäisi olla edes jonkinlainen vastuu tekemisistään. Hänhän on sinua siitä rahastanutkin.

Kysy toimittajalta, mitä mieltä hän on siitä, että kaivoon lähtee lämpöpumpulta lähes pumpun hätäkatkaisurajalle ajautuneesta kaivoon menevän liuoksen lämpötilasta,
joka oli kylmimmillään ollut -7,8 C. Hätäkatkaisun raja on yleensä -9 C.
Keskustelkaa asiasta.

[Tuuba]

Hei, ei mulla mitään mielipahaa ole, tarkoitin että POHJANMAALLA kaikki on yleensä isompaa 
Tässä sain tutulta just vertailun vuoksi vastaavankokoisen ja kaltaisen talo+ulkorakennucombon vertaistukea, meillä energiankulutukset samaa luokkaa samalla pumpulla ja hänellä 170m kaivo (Porissa). Oli ollut niin että ekana talvena (syksyllä porattu kaivo kuten mullakin) oli antanut huonommin, mennen  pakkaselle muakin enemmän mutta nyttemmin pelannu loistavasti pari talvea, pysyen plussalla.
Käytännössä meillä näyttäis tuo pumppu riittävän ihan mainiosti talon ja tallin lämpimänäpitoon ja kyllähän siinä sitten apuvastukset antaa sille vipalle kymmenelle pakkasasteelle työntöapua. Että ei tässä jäätymässä olla.
Kunhan vaan "tiedonjanoa" tässä tyydytän ja opettelen.
Firma joka mulle ton järjestelmän laittoi, on vanha tuttu LVI -alan asentamo joka on laittanut monenmoisia järjestelmiä. Tulee tsekkaamaan vielä tuon kaivon ilmauksen ja pakkaskeston, sekä asentaa sen BT25 -anturin että taukollämmityksen aikana ei menoveden lämpötila vääristy.
Ei ole ihan eka pumppu (asentaa monia merkkejä monenlaisiin kohteisiin) eikä keruupiiri. Sitten laitetaan maapiiriä jatkoksi jos tuo kaivo ei tuosta "asetu"
Mustamisen arvoista on myös se että tässä tuvassa lämmitetään märkätiloja ja vessaa sekä lisäsiivessä olevaa 25 neliön kämppää lisäksi lattiavastuksillakin, eli sekin helpottaa elämää.

En mä Tomppeli pahastu, enkä vaivu synkkyyteen koska tiedostan hyvin että et voi tietää etänä kokonaiskuvaa kohteesta ja antamani tiedot oli varmasti "sinnepäin".

Tosiaan, tuossa alunperin oli keruupiirin KV pumppu jäänyt manuaaliasetuksella 75% kierrolle, muutin sen autoksi ja nyttemmin on ollut sata. Lämpöpiirin pumppu on levossa 50% ja lämmitykskäynnin aikana automaatilla. Vaihtelee 50-100% siis.

Tosiaan, pysäytin maapiirin pariksi tunniksi toissailtana niin näköjään aikalailla nollassa se on tällä hetkellä mutta pumpppu kyllä irrottaa lämpöä ja jäätymisestä ei ole mitään merkkejä.

Jatketaan tilanteen seuraamista.

[tomppeli]

En mä Tomppeli pahastu, enkä vaivu synkkyyteen koska tiedostan hyvin että et voi tietää etänä kokonaiskuvaa kohteesta ja antamani tiedot oli varmasti "sinnepäin".

Kiitos sinulle!
Seuraile lämmityslaitoksesi toimintaa talven yli.
Keväällä sitten on jo kokemusperäistä tietoa lämmityksen toiminnasta.
Kiitos sinulle ja jatketaan turinoita.
Yhdessä me kaikki tässä opimme lisää maalämmityksestä.

[Tuuba]

No joo!

Parit pakkasjaksot on koettu ja vähän tuon Niben sielunelämään päässyt tutustumaan. BT25 -anturin sekä sisälämpöanturin sain ruuvailtua eilen paikalleen niin tietää pumppu todellisen menoveden lämmön puskurin jälkeen.
Havaintoja:
- Lämmintä riittää, sen suhteen ei mitään ongelmaa. Pumppu käy tauotta about -20 paikkeilla, ihan tarkkaa havaintoa ei ole. Olen säätänyt asteminuuttiasetukset nyt niin että apusähkö saa tulla kuvioon helpommin, todennut sen järkeväksi kaivonkin kannalta. Näillä -15 ja kylmemmillä keleillä sallii 1kW apusähkön tulla esim.- käyttövedenteon jälkeen hetkeksi apuun, kun menoveden lämpö on 2 astetta lämpimämpää kuin pyydetty, kytkeytyy pois. Sähkön kokonaiskulutuksen kannalta merkityksetön asia. Mulla on tänä talvena tullut kerrointa n. 10h lisäsähkön takia eli 60kWh. N. 14h tuli kelloon silloin syksyllä kun järjestelmää asennettiin. Ilman lisäsähköäkin pumppu jaksoi pitää markin lämpimänä -23 pakkasellakin, mutta asteminuuttivelka kasvoi ja ite kun oon sen luontoinen että velkaa on kamala olla  Ja josko nyt ei väkisin tuota kaivoa halua routia, ennekö selvittää miksi on niin "kylmä"

- Sähkön kulutus (koko talouden) pyörii: pikkupakkanen: 50-60kWh, n. -10-15c 70-85kWh ja -18-23c 95-115kWh/vuorokausi, riippuen siitä onko kiuas (8kW) pari tuntia illassa päällä vai ei.
    (tässä muistettava myös että märkätiloissa ja vessoissa, sekä lisäsiivessä edelleen sähkövastukset mukavuuslämmöllä lattiassa ja vaimo sekä lapsi kotona 24h)

- Menoveden lämpötilaksi näyttää riittävän käyrä 5 -1 skaalauksella hyvin, lämpö pysyy tuvassa tasaisena. (-10/35c, -20/39c). Ulkorakennuksen lattiassa kiertää 27-31 asteinen vesi ja talli pysyy +16 asteessa hyvin.

- Kaivo on kylmä, pikkupakkasilla tammikuun kylmän viikon jälkeen (kun kävi  jopa -3 tulo) palautui aika nopeasti niin että tuleva pyöri -0.5 - 1.5 välillä ja delta 4-5 astetta. Pidin kaivon kierron 10pv jatkuvalla kierrolla niin tauoilla ylöstuleva viina vakiintui hieman nollan alapuolelle. Kalvopaisunta-astian mittari näyttää edelleen tasan samaa karvan alle 1bar lukemaa ja minkäänlaista paisuntaa ei ole ollut. Lämpötilaeroa jaksaa pumppu silti repiä vaaditun ja vähän enemmänkin.
On jo tullut mieleen että olisiko siellä sitten kuitenkin edelleen ilmakuplia sen verran erttä häiritsee kiertoa, mitään lotinaa ei kyllä kuulu mutta putkimiehellähän oli aluksi vähän haastetta saada sitä ilmaantumaan, joutui tulla uudelleenkin. Ja laiska kun olen niin roskasihtiä ene edelleenkään ole uskaltanut alkaa putsaamaan, ettei mene enempää ilmaa...
Kaiken järjen mukaan jos viinaseos olisi liian lievää, alkaisi jotain sivuääntä tms ilmetä kierrossa?

Summana, nyt on tyytyväisenä katseltu että lämmintä on, kohtuusähköllä ja vehkeet rokkaa, seurataan edelleen tilannetta kevättä kohti. Tikun heitin koneen naamaan kiinni, että jos huomenna sais kurantimpaa lokia, Uplinkin tuottama on vähän "epäpuhdasta".

[tomppeli]

Uplinkin listauksesta näkyy, että keruun delta on 4,4 K. Se on vähän korkea, vaikka maakiertopumppu käy 100 % -teholla.
Onko keruun mutasihti puhdistettu? Siellä olevat roskat nostavat helpostikin keruun menon ja paluun välistä lämpötilaeroa.
Jos ei ole roskaa sihdissä, on tietysti mahdollista, että kaivossa voisi olla jäätä, joka puristaa keruuputkea ja hidastaa kiertoa.

Kannattaa seurata maahan menevän liuoksen lämpötilaa. -9 C pysäyttää lämpöpumpun.

[Tuuba]

Juu, sitä on tullut luurailtua enemmän, maahan menevä lämpötila on oikeastaan kylmimmillään -6.6, kun pumppu pyörii täysillä.
Roskasihtiä en ole (vieläkään jaksanut) tarkistaa, odottelen lämpimämpiä kelejä ennenkö pistän stoppiin.

[vippe0]

- Mikä on talon rakennusvuosi? Rakennusvuosi 37/79/2000

Kaikkineen en usko mitenkään että mitoitus pumpun osalta olisi pahasti pielessä, tämän markin sähkönkulutus oli ennen maalämpöä 24000kWh, joka on neliöihin nähden melko vähän. Puuta ei ole käytännössä hyödynnetty lämmityksessä lainkaan. Tallissa on ollut ILP, joka on pitänyt silloin tilat ihan huoneenlämpöisenä, samaten olkkarissa ollut ILP, joka auttanut sähköpattereita.

Siis eiköhän noi ILPit selitä tuota aikaisempaa alhaista kulutusta aika hyvin.
Itse en siis maalämmöstä tiedä vielä mitään, tai no sen mitä olen täältä foorumilta lukenut yritän sisäistää.

[Tuuba]

Selittää osaltaan kyllä. Ennen ILP:ejä energiaa on mennyt keskimäärin 28000kWh vuoteen.
Nyt on vaan koitettu ihan tahallaan koeponnistaa tuota pumppua ettei ole autettu millään muulla lämmönlähteellä ja kaikki huoneetkin on pidetty täyslämmöllä. Takassa ei ole palanut mitään koko talvena ja ILP:t ollleet pois päältä, lukuunottamatta yhtä iltaa tallissa, jolloin piti nostaa siellä vähän lämpöjä.

[Tuuba]

No joo...
Pakkaset laski ja tänäaamuna sammutin pumpun ja tsekkasin roskasihdin.... 









Olihan se "pikkasen" tukossa.
NÄin muutaman tunnin seurannan jälkeen keruupumppu on automatiikalla 80% nopeudella, jatkuvan 100% sijaan ja Delta n. 3 astetta.

Eli onkohan nyt sitten vaan niin että tuon saamattomuuteni takia pumppu on vetänyt reiän suotta kylmäksi ennen aikojaan kun sihti on ollut syksystä asti tukossa? Vähän kyllä sikäli ihmettelen että sihdissä on tommosta ruosteenväristä hiekkaa ja sitä oli noin paljon. Ajattelis että enimmät scheisset on poistuneet ilmausvaiheessa kun sekin piti kerran kaks kertaa ottaa uusiksi.

Onko muuten tuo normaalia että viina on lonkeronväristä kun sitä päästi pikkasen sihtikammion ilmausvaiheessa kuppiin? Oletan että ilma sekottui siinä kohtaa kun tursui venttiilin välistä?

[Dowser]

No joo...

Eli onkohan nyt sitten vaan niin että tuon saamattomuuteni takia pumppu on vetänyt reiän suotta kylmäksi ennen aikojaan kun sihti on ollut syksystä asti tukossa? Vähän kyllä sikäli ihmettelen että sihdissä on tommosta ruosteenväristä hiekkaa ja sitä oli noin paljon. Ajattelis että enimmät scheisset on poistuneet ilmausvaiheessa kun sekin piti kerran kaks kertaa ottaa uusiksi.

On vetänyt korkeintaan nesteen kylmäksi. Reiän kanssa ei hätää tästä johtuen...

[fraatti]

Olipas siellä tavaraa.. kuinkahan hyvin putket mahtaa olla ollut tulpattuna?

Eikös tuosta wiinasta tule tuollaista kun on ilmaa seassa? Selkenikö "levättyään"?

[Tuuba]

Juu ja kun sitä ilmattiin tunteja kahteen eri otteeseen niin asentajakin oli ihan varma ettei sielä mitään shita voi enää olla, sen takia mullaki kesti roskasihdin tarkistaminen näin kauan 

Toi alin kuva on otettu viinalasista kun seissyt tunnin verran, sitte oli jo kirkasta, mutta vähän rusehtavaa ja ilmakuplia lasin reunoissa niinku boolikupissa.

Nyt on rauhottunu tuo keruupiiri putsauksen jäljiltä niin että pumppu kierrättää 75-95 %, pääosin 80% nopeudella ja delta on 2,5-3,5 astetta. Seurataan nyt miten lämpötila käyttäytyy.
Eilen laitoin vastukset päälle pariksi tunniksi ja jätin kaivon pumpun pyörittämään nestettä, -0.6 asteeseen se tulevan lämpötila jäi tuolla ajalla.

[tomppeli]

Kaivo on kuormittunut ja siellä on ilmeisesti jäätä.
Kaivossa on ilmeisesti keruuputkien ympärillä porausmetriä kohden noin 7,2 litraa vettä.

Jos se vesi olisi kaikki jäässä tarvittaisiin pelkästään -0 asteisen jään sulattamiseen +0 asteiseksi vedeksi noin 12,7 kWh lämpöä kalliosta.

Kaivoosi siirtyy ympäristöstä lämpöä noin 4,5 kW -teholla.
Tällä kaivon sulatuskyvyllä jää sulaisi kokonaan noin 2,8 tunnissa.

Kaivo tarvitsee ilmeisesti noin 4 tunnin mittaisen tauon, jotta sieltä tuleva vesi menisi plussalle.
Keruun kiertopumppu pitäisi olla silloin jatkuvasti päällä, jotta kaivon yläosakin sulaisi.
Kierto tasoittaa lämmöt kaivon ylä ja alaosan kesken.
Tämä on varsin karkea laskelma, eikä kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä ole tässä huomioitu.

[seppaant]

Kaivo on kuormittunut ja siellä on ilmeisesti jäätä.
Kaivossa on ilmeisesti keruuputkien ympärillä porausmetriä kohden noin 7,2 litraa vettä.

Jos se vesi olisi kaikki jäässä tarvittaisiin pelkästään -0 asteisen jään sulattamiseen +0 asteiseksi vedeksi noin 12,7 kWh lämpöä kalliosta.

Nyt ei tainnut ihan osua kohdalleen.

7,2 l/m*0,9kg/l*333kJ/kg/3600*190m = 114 kWh

ATS

[tomppeli]

Nyt ei tainnut ihan osua kohdalleen.

7,2 l/m*0,9kg/l*333kJ/kg/3600*190m = 114 kWh

ATS

Olet oikeassa, Antti. Ei todellakaan osunut.
Laskin uudelleen ja nyt tulikin 113,886 kWh!  Siis tuo 114 kWh.
En kylläkään huomioinut jään ominaispainoakaan, vaan käytin siinäkin arvoa 1, joka sekin oli väärin.
Aikakin muuttuu noin 1 vuorokaudeksi (olisi noin 25 h).
Jotain lipsahti päin honkia.

On hyvä, että me täällä vähän seurailemme toistemme toilauksia.
Minulle noita mokia sattuu aika usein. Hosun.
Kun laitan mitoituslaskelmiakin foorumille, huomaan monesti, että olenkin laittanut laskelmaan omiani!

[Tuuba]

 
Noo, laittelin pumpun sähkölle tuossa pari tiimaa sitten, nyt tulee -0.3 asteista ylös. Seurailen jos pysyy ulkolämpö näin nollan pinnassa kun nyt niin saa olla sähköissä huomiseen asti. Kyllä tuo tuosta näyttää aika vauhdilla elpyvän.

[Matias]

Seppant teki joskus keruuliuoksen viskositeetin muutostestejä eri lämpötiloilla ja muistelen että selkeästi keruuliuos muuttui hieman jähmeämmäksi kun sen lämpötila laski pakkaselle.

Voisikohan keruuliuoksen etanolissa olla jotain lisäaineita jotka alkaa jähmettyä ja tukkia suodatinta jos liuos menee liian kylmäksi,samaan tapaan kuin dieselöljyn kesälaatu pakkaskelillä?

edit:tuollainen testi

[Tuuba]

Sunnuntaina oli 5 tuntia pumppu pysähdyksissä ja nyt reippaan vuorokauden. Kaivon lämpötila nousi sunnuntaina -0.6> -0.3. Sitten laitoin pumpun yöksi päälle ja eilen puoliltapäivin sammutin taas. Kiertopumppu 40%:lla viuhumaan. Nyt on 31 tunnin seisokin aikana elpynyt -0.3> +1
Eli kohtuurivakasti. Yöksi saa laittaa taas pumpun päälle, tuota suorasähköä kun on mukava katsoa kuluvan 

EDIT: Nyt laitoin pumpun päälle, kiertoa vajaa tunti ja tuleva -0,5 paluu -3,3. Ja kaivo tosiaan nyt sen +1

[fraatti]

Selittää osaltaan kyllä. Ennen ILP:ejä energiaa on mennyt keskimäärin 28000kWh vuoteen.
Nyt on vaan koitettu ihan tahallaan koeponnistaa tuota pumppua ettei ole autettu millään muulla lämmönlähteellä ja kaikki huoneetkin on pidetty täyslämmöllä. Takassa ei ole palanut mitään koko talvena ja ILP:t ollleet pois päältä, lukuunottamatta yhtä iltaa tallissa, jolloin piti nostaa siellä vähän lämpöjä.

Jos mitoitus tehdään alemman sisälämpötilan mukaan ja lisäksi takassa on mahdollisesti poltettu muutamia kuutiota puuta niin tämä 28000kWh ei tietenkään kerro pelkästään sitä totuutta paljonko energiaa vuodessa kuluu. Varsinkin jos käyttötottumukset muuttuvat lämpötilojen osalta. Muistaakseni 1C sisälämpötilanosto lisää kulutusta keskimäärin 3%.

Jos samaan syssyyn laittaa keruuta maasta niin ongelmaksi voi aiheutua se että virtausvastus kasvaa keruussa liikaa. Voisiko tuohon miettiä tällöin esim kahta samanpituista keruuputkea kiertämään kaivannossa niin että ne olisi kaivettu rinnan samaan kaivantoon? Nuo maapiirit kytkisin rinnan ja sitten sarjaan kaivon kanssa siihen putkeen josta liemi laskee takaisin kaivoon.

esim jotenkin noin....

[Tuuba]

Juuri tuossa kattelin niin syyskuun puolestavälistä tähän päivään aikakerrointa on kertynyt 54,8h, maksimi vastusteho 6kW = 328,8kWh. Tämä jakautuu seuraavasti:
- Laitteiston käyttöönoton aikana: 14,7= 88,2kWh
- Talven keruupiirin sihdinpuhdistuksen jälkeen 1,5vrk pelkillä vastuksilla: 19,3 = 115,8kWh
- Puhtaasti lämmityksessä käytetty lisävastusteho: 20,8 = 125kWh

Lisävastusasetuksen olen laittanut niin että kun pumppu lähtee -120 asteminuutissa päälle, -380 kohdalla vastus lähtee päälle 1kW/100 asteminuuttia portain.
Näin on saatu pakkasillakin menovesi nopeasti lähelle tavoitelämpöä ja käytännössä sähkönkulutuksen lisäys täysin nimellinen, tänäkin talvena näköjään yhden pakkaspäivän kulutusta vastaava määrä.

Keruupiiri on stabiloitunut mukavasti tuon sihdin putsaamisen jälkeen, toki on edelleen tuloltaan pakkasella pitkän käynnin jälkeen mutta ei ole kylmentynyt enempää. Delta pyörii 2-3,5 asteen välillä eikä ole tarvinnut pumppua pyörittää täysillä kertaakaan sen jälkeen.

Lämmintä on piisannut hyvin, olen liittänyt painepesurinkin lämminvesilinjaan ja tulee pestyä autotkin "kuumalla" vedellä

Ja speksithän oli:
- OKT rak.v 1937/1979, 1,5kerrosta ja n. 160 neliötä, uusi patteriverkosto ja 22 sisälämpö, märkätiloissa edelleen sähkölattialämmöt mutta pattereilla peruslämpö.
- Ulkorakennuksessa n. 70 neliötä lämmintä, talli 45m2 lattiasta, muut kämpät pattereilla, lämpötila n. 16
- 28m Rauheat kanaalia
- Nibe F1245-10R +UKV100+lisäsunttaus. Kaivo aktiivi 190m 40mm putkella

[Tuuba]

Noniin!

Eka vuosi on takana ja laitteisto toiminut hemmetin hyvin.
Se, mikä askarruttamaan on alkanut, on tuon kaivon ikäkaari, koska tänäkin talvena on nimittäin painunut kaivolta tulo alas. Nyt kun pakkasta on ollut reippaan viikon 10-20 astetta, on tuleva painunut -3 pahemmalle puolelle, takaisin menee -5-6 asteista. Pakkaselle tulo meni jo joulukuun alussa. Sinänsähän tuo nyt ei haittaa mutta selvähän se on että ennenpitkää saattaa olla putket rutussa.

Alettiin miettiä, pitäisikö kaivon rinnalle (se 193m) tehdä n. 200m keruuputkisto, tilaa tälle olisi hyvin. Niin että kytkettäisiin sarjaan kaivon kanssa ja kytkennät kaivolla.

Olisko tähän mitään mitoitusehdotusta? Mitä kaikkea se vaatii putken lisäksi?