Kokekemuksia carrier pumpuista

[Kvi]

Minulla on CARRIER 30 NQC 9 kw maalämpöpumppu uusi omakotitalo 150 neliöä yhdessä tasossa ja ulkorakennus 92 neliöä.Talossa ja ulkorakennuksessa varmian lattialämmitys (talli ns.puolilämmin max noin 17 astetta).Asiat jokta mietityttää on pumpun pitkät käyntijaksot ja keruuputkiston lämpötilat pahimmillaan 0.4 ja -5.3 astetta.Keruuputkisto on 470 metriä pitkä ja täysin märässä savimaassa.Välillä sähkövastus menee päälle ja tuntuu että siihen ei vaikuta onko pakkanen vai suoja keli.Olisin kiinnostunut muiden kokemuksista carrierin pumpuista ja niiden säädöistä.

[pihi]

Missäpäin Suomea talosi on? Tässä ihmetyyttää, että onko rakennuksissa kuutioita tai ikkunoita  paljon normaalia enemmän, vai mistä moinen kulutus johtuu.

Sinulla on n. 20% enemmän putkea, mitä mitoitusohjelma näyttää, jos asuinpaikkasi olisi Jyväskylän korkeudella (katsoin keskiarvon).

Tämä putkimäärä edellyttäisi paluuliuoksen lämpötilaa -2 astetta ja lähtevän veden lämpötilaa + 45 astetta.

Mikä on muuten tallin eristevahvuudet, seinissä, katossa?Onko paljon ikkunoita, auotaanko ovia paljon ja onko ne suuria, esim. kippiovia?Huonekorkeus?

[Mosse]

Olisiko mahdollista, että sähkövastus menee päälle sen takia että tuloveden lämpötila ei ala määräaikaan mennessä nousta. Minulla on aikakin tällainen asetus. Onko varaajaa?
Edelleen mikä on lämmityskierron nopeus?
Pukkaako pumppu ns. liian lämmintä vettä kiertoon.
Mikä on keruuputkiston pumpun nopeus? Liian hitaallako?

[Kvi]

Talo on Laihialla noin 25 km Vaasasta sisämaahan. Kuutioita talossa ei normaalia enempää neliöt se 150 ja sisäkorkeus 265 cm. Talo on matalaenergia eristyksillä seinät 250 mm lattiat styrox 200 mm yläpohja 400 mm.Tallin seinissä on villaa 150 mm yläpohjassa 300 mm lattiassa 100 mm styrox.Voisiko tallin kolmen käyntioven eristeiden puuttuminen ja talossa vielä pienen tuuletuksen vaikutus olla näin suuri (talon tuuletus käyttöullakon luukku osaksi auki).Erillistä varaajaa ei ole. Lattialämmitys kiertoon menee 25 astetta.Tuosta keruuputkiston kierrosta en tiennyt että sitä ylipäätään voi säätää täytyy selvittää onko se oikein säädetty.  

[sailor]

Osta pienellä anturilla varustettu digitaalinen ulkolämpötilamittari. Laita anturi teipillä putken kylkeen/eristeen väliin.

Mittaa tallin meno ja paluuveden erotus jakotukilta.
Mittaa talon jakotukin meno ja paluuveden erotus.
Mittaa (varmista) pumpusta lähtevän veden lämpö.

Nuo kun mittaat, niin saat selville missä se lämpöhävikki on suurin. Onhan putkiston eristäminen tehty huolella välillä talo-ulkorakennus?

Asia selviää kun olet mittaillut. Laita tulokset vaikka tähän ketjuun näkyville niin saadaan vertailulukuja. Keruuputkistosi pituus on vähän yläkantissa, mikäli se on yhdessä lenkissä.

Jani

[Kvi]

Mä koitan mittailla kun ehdin sen verran oon mittanut että tallin ja talon väliin ei jää pintamittarin mukaan hukkaa juuri lainkaan. Pumppu on  tallissa ja siitä on lämpökanaali (calpex) taloon.

[uuras]

Täällä yksi Carrierin onnellinen käyttäjä. Meillä on 172 metriä syvä porakaivo ja lämmitettäviä neliöitä yhteensä noin 300 (kolmessa kerroksessa). Yritän hiljalleen päästä sinuiksi laitteiston kanssa ja "optimoida" masiinaa.
1) Mitä kokemuksenne sanovat sähkövastuksen käyttämisestä - kannattaako se virittää niin, ettei käynnisty lainkaan -10 lämpöisemmällä kelillä, eli siis oikeasti vain aika harvoin? Vai onkkokonaisteho parempi jos sähkövastus auttelee?
2) Tiedättekö, käyttääkö kone tuosta asetuksesta huolimatta sähkövastusta käyttöveden lämmittämiseen, jos tarvii?
3) Onko kokemuksia, vaikuttaako Carrierin "mutapussin" tukkeutuminen käyntiaikoijen pitenemiseen ja sitä kautta tietty sähkön kulutuksen lisäämiseen? Eli kannattaako sinne kurkata?
Kiitos, Uuras

[Kuumaa_kalliosta]

1) Energiataloudellisesti on aina parempi, että vastus pärähtää päälle vain silloin, kun kompressori ei jaksa pitää tupaa lämpimänä. Jos lämmönkeruussa on ongelmia (esim. keruuliuoksen lämpötila putoaa hyvin alas), niin laitteen hyötysuhde putoaa joka tapauksessa. Keruupiirin riittävä mitoitus on hyvän hyötysuhteen edellytys.

2) En tunne laitetta. Kurkkaapa käyttöopasta.

3) Siivilä kannattaa pitää puhtaana, jos se tuppaa likaantumaan. Lika suurentaa virtausvastusta ja pienempi virtaus vähentää lämmönsiirtoa. Tuloksena on pidempi käyttöaika ja pienempi hyötysuhde.