Yhä usempaan kerrostaloon maalämpö

[fraatti]

Yhä useampi kerrostalo ottaa lämmön maasta: ”Säästöä 10 000 euroa vuodessa”

Omakotitaloissa ja rivitaloissa yleistynyt maalämpö sopii myös uuden asuinkerrostalon energialähteeksi. Lämpö nostetaan omalle tontille porattavista kaivoista.

Miksei uusiutuvaa kotimaista energiaa käytettäisi myös kerrostalon lämmityksessä, sanoo Jari-Pekka Mikkola Rjk Mikkola Oy:stä. Yhtiö rakentaa Rovaniemelle tiettävästi Lapin ensimmäistä maalämmöllä lämmitettävää uutta kerrostaloa Evakkotiellä. Ensi vuonna valmistuvassa kerrostalossa on 13 asuntoa. Ensimmäisen kerroksen lämmönjakohuone pumppuineen on jo valmis. Kolme 300 metrin kaivoa porattiin tontin eri kulmille. Yhtiö teetti kannattavuuslaskelman, joka osoitti maalämmön maksavan itsensä noin kymmenessä vuodessa kaukolämpöön verrattuna. Hän sanoo, että maalämpö kiinnostaa ihmisiä.

Toimitusjohtaja Juha Vaarala LVI-Konsultointi J. Vaarala Oy:stä kertoo, että maalämpö on harkinnanarvoinen vaihtoehto kaukolämmölle myös asuinkerrostaloissa. Se on kuitenkin mittava investointi, joka harvoin maksaa itsensä alle kymmenessä vuodessa. Maalämpövaihtoehtoa kannattaa kuitenkin suunnitella, jos tontilla on riittävästi tilaa porakaivoille. Toimisto on tehnyt suunnitelmat kolmeen kerrostaloon maalämmölle kolmannessa kaupunginosassa.

Teknisesti lämmitystavan vaihto sujuu siten, että vanha kaukolämpökeskus korvataan uudella maalämpölaitteistolla. Nykyinen patteriverkosto ja lämmityspatterit voidaan säilyttää myös maalämpövaihtoehdossa. Ulos tulevat maalämmön lämpökaivot. Vaarala sanoo, että tehot riittävät myös pakkasella. Maalämpöpumput mitoitetaan yleensä siten, että niiden lämmitysteho riittää 28–30 asteen pakkaseen asti. Kovemmilla pakkasilla käytetään apuna sähkövastuksia. Yleensä talon sähköliittymä joudutaan suurentamaan koska maalämpöpumppulaitos vaatii enemmän sähkötehoa.

Lämpöpumpputekniikka on harpannut kymmenessä vuodessa eteenpäin. Maalämmöllä lämmitetään jo isojakin kohteita. Kaukolämmön hinnan kehitys panee taloyhtiöt miettimään vaihtoehtoja. Kaukolämmön perusmaksu on noussut Rovaniemellä vuodesta 2008 yli sata prosenttia 2015 mennessä ja energiamaksut lähes 80 prosenttia. Tahti ei näytä hidastuvan. Jorma Vainionpää Lapin isännöintikeskuksesta sanoo, että maalämpö on tulossa myös kerrostaloihin. Rivitaloissa se on ollut käytössä vuosia kaukolämmön vaihtoehtona.

– Keskusteluja on käyty kolmen kerrostaloyhtiön kanssa. Joko maalämmön tai lämmön talteenoton käyttöä.

Lämmityksessä voi käyttää yhtä aikaa monta mallia. Maalämpöä, ilmastoinnin lämmön talteenottoa ja kaukolämpöä.

Muurolassa Kemijoen rannalla viiden reilun sadan neliön taloyhtiö siirtyi maalämpöön kaksi ja puoli vuotta sitten. Hallituksen puheenjohtaja Tenho Tiikka sanoo, että 70 000 euron investointi maksaa itsensä alentuneina lämmityskustannuksina noin seitsemässä vuodessa. Lämmityskulut putosivat yli 10 000 eurolla vuodessa.

Kolmeen kaivoon putkia upposi 640 metriä. Kaiken varalta on hankittu jokaiseen asuntoon kaasulämmitin.

Kalliosta saa irti parhaiten energiaa

Ennen kaivojen porausta tutkitaan, johtaako maaperä riittävän hyvin lämpöä hyödynnettäväksi.

Reijo HietalaLämpöpumpun kompressorin avulla maaperästä saatu vähäinen lämpöenergia puristetaan kuumemmaksi ja siirretään lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen.

Miikka Peltokorpi Lapon Oy:stä on tehnyt maaperän lämmönjohtavuustutkimuksia ja kaivokentän mitoituksia suuriin kohteisiin Rovaniemellä. Kalliovyöhyke Korkalovaarasta Ounasvaaralle sopii erittäin hyvin maalämmön käyttöön. Lämmönjohtavuus on noin 5,5–6. Kallion lämmönjohtavuus on Suomessa keskimäärin kolme ja tyypillinen vaihteluväli 2–4.
Kun lämmönjohtavuus on hyvä, lämpöä siirtyy ympäriltä nopeasti kaivokenttään. Pohjoisessa kallion lämpötila on alhaisempi kuin Etelä-Suomessa. Lämpöä ei saada irti yhtä paljon. Kun lämmönjohtavuus on erittäin hyvä, talteen saadaan käytännössä yhtä paljon lämpöä kuin Helsingissä.

Maalämpöverkosto ja -pumppu mitoitetaan 70-80 prosenttiin huipputehosta. Energian tarpeesta saadaan jopa 90–95 prosenttia, kun sähköavusteinen huippukulutusaika pakkaskaudella on lyhyt.

Maalämpöä käytetään Suomessa vähemmän hyödyksi kuin Ruotsissa, mutta se yleistyy koko ajan.

http://www.pohjolansanomat.fi/lappi/yha-useampi-kerrostalo-ottaa-lammon-maasta-saastoa-10-000-euroa-vuodessa-15815775/
http://www.lapinkansa.fi/lappi/yha-useampi-kerrostalo-ottaa-lammon-maasta-saastoa-10-000-euroa-vuodessa-15815775/

[tomppeli]

Tuollaisen kerrostalon mitoitus voisi näyttää vaikkapa tällaiselta:
13 asunnon kerrostalo Rovaniemelle   ROVANIEMI
Lämmitettävää    825 m2   2145 m3
Vuotuinen lämmitystarve:   ( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö   62 548 kWh
- Lämmin käyttövesi   31 200 kWh
- Yhteensä   93 748 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   30,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   32,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -39,6 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,17 COP)   21,9 kW   61 518 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   32 230 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
Tarvitaan 3 x 290 m = 870 aktiivimetriä lämpökaivoja