Mitoitus maalämmölle

[korkki71]

Suunnitelmissa vaihtaa pelletti maalämpöön. 1958 rakennettu villalla eristetty talo peruskorjattiin ja laajennettiin 2001. Eristystä lisättiin, ikkunat ja ovet uusittiin. Kellari vajaa 100m2 puolilämmintä tilaa patterilämmityksellä, 1. kerros 120m2 lattialämmityksellä ja yläkerta 65m2 patterilämmityksellä. Huonekorkeutta kellari 220cm ja 1. ja 2. kerros noin 250cm. Pellettiä on mennyt keskimäärin 5500kg vuodessa ja lämmityskaudella on Kermansaven takka lämmennyt kerran päivässä. Puumäärästä ei tietoa, mutta ei varmasti 7 mottia ole kaukana.

Talo sijaitsee Haapajärvellä.  Ensimmäisen tarjouksen jättäjä tarjosi Lämpöässän 10kw pumppua ilman varaajaa ja kaivon syvyydeksi 165m. Suihkussa kävijöitä 6.

Illat olen foorumeita lukenut ja edelleen on epätietoinen olo tehdä viisasta päätöstä. Valitako Stiebel, tulistuspumppu Lämpöässä vai jokin muu...Mutta sen verran olen viisastunut, että tämänkokoiseen taloon 165m porakaivoa ei riitä alkuunkaan.

Menisikö kauaksi metsään 10kw pumppu ja 200m kaivoa....?   Naapuri teki kaivon kymmenen vuotta sitten porakaivon noin 20-30 metrin päähän, liekkö vaikutusta maanuumenen lämpöön...

[tomppeli]

Laajennusosa on ilmeisesti tuo noin 20 m2.?
Olisiko olemassa jotain piirrosta, joka kertoo sen, miten laajennus liittyy vanhempaan osaan.

Naapurin kaivo aiheuttaa hiukan lisää metrejä teidän kaivoon.

[korkki71]

Alkuperäinen talo on noin 100m2 ja laajennus kiertää kulman, eli laajennusta on kahdella sivulla.

[Täystiili]

Naapuri teki kaivon kymmenen vuotta sitten porakaivon noin 20-30 metrin päähän, liekkö vaikutusta maanuumenen lämpöön...

Minulle jäi käsitys viestisi perusteella, että naapurin kaivo saattaisi olla porattu talousvesi käyttöä varten ja vaikuttaa ainakin oman kaivosi sijaintiin, koska etäisyyttä vaadittaneen tällaisessa tapauksessa vähintään 40 metriä naapurin kaivoon. Toimenpidelupaa myöntävältä viranomaiselta saanet tarkemman tiedon vaatmuksista rakennettuun ympäristöön kunnassasi.

[tomppeli]

Suunnitelmissa vaihtaa pelletti maalämpöön. 1958 rakennettu villalla eristetty talo peruskorjattiin ja laajennettiin 2001. Eristystä lisättiin, ikkunat ja ovet uusittiin. Kellari vajaa 100m2 puolilämmintä tilaa patterilämmityksellä, 1. kerros 120m2 lattialämmityksellä ja yläkerta 65m2 patterilämmityksellä. Huonekorkeutta kellari 220cm ja 1. ja 2. kerros noin 250cm. Pellettiä on mennyt keskimäärin 5500kg vuodessa ja lämmityskaudella on Kermansaven takka lämmennyt kerran päivässä. Puumäärästä ei tietoa, mutta ei varmasti 7 mottia ole kaukana.

Talo sijaitsee Haapajärvellä.  Ensimmäisen tarjouksen jättäjä tarjosi Lämpöässän 10kw pumppua ilman varaajaa ja kaivon syvyydeksi 165m. Suihkussa kävijöitä 6.

Illat olen foorumeita lukenut ja edelleen on epätietoinen olo tehdä viisasta päätöstä. Valitako Stiebel, tulistuspumppu Lämpöässä vai jokin muu...Mutta sen verran olen viisastunut, että tämänkokoiseen taloon 165m porakaivoa ei riitä alkuunkaan.

Menisikö kauaksi metsään 10kw pumppu ja 200m kaivoa....?   Naapuri teki kaivon kymmenen vuotta sitten porakaivon noin 20-30 metrin päähän, liekkö vaikutusta maanuumenen lämpöön...

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyydeksi 219 metriä.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.
Naapurin kaivo lisäsi teidän kaivon syvyyttä tämän laskelman mukaan 8 :lla metrillä.
Jos naapurin kaivo on kuitenkin vain vesikaivo, ei se vaikuta mitään omaan kaivoosi ja silloin riittää 211 metriä.
Kaivon syvyys on siinä rajamailla, riittääkö kaivoon 40 millinen keruuputkisto,
vai tarvittaisiinko 45 millinen putkitus.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo   ”korkki71” HAAPAJÄRVI
Lämmitettävää   281 m2   674 m3
Vuotuinen lämmitystarve:
- Kiinteistö   20 796 kWh
- Lämmin käyttövesi   4 800 kWh
- Yhteensä   25 596 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   10,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -35,6 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,17 COP)   6,8 kW   17 110 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 486 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
Tarvitaan yksi 211 /  219 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai
Vaakakeruupiiri KOSTEA  SAVI   472 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[jm82]

Suunnitelmissa vaihtaa pelletti maalämpöön. 1958 rakennettu villalla eristetty talo peruskorjattiin ja laajennettiin 2001. Eristystä lisättiin, ikkunat ja ovet uusittiin. Kellari vajaa 100m2 puolilämmintä tilaa patterilämmityksellä, 1. kerros 120m2 lattialämmityksellä ja yläkerta 65m2 patterilämmityksellä. Huonekorkeutta kellari 220cm ja 1. ja 2. kerros noin 250cm. Pellettiä on mennyt keskimäärin 5500kg vuodessa ja lämmityskaudella on Kermansaven takka lämmennyt kerran päivässä. Puumäärästä ei tietoa, mutta ei varmasti 7 mottia ole kaukana.

Talo sijaitsee Haapajärvellä.  Ensimmäisen tarjouksen jättäjä tarjosi Lämpöässän 10kw pumppua ilman varaajaa ja kaivon syvyydeksi 165m. Suihkussa kävijöitä 6.

Illat olen foorumeita lukenut ja edelleen on epätietoinen olo tehdä viisasta päätöstä. Valitako Stiebel, tulistuspumppu Lämpöässä vai jokin muu...Mutta sen verran olen viisastunut, että tämänkokoiseen taloon 165m porakaivoa ei riitä alkuunkaan.

Menisikö kauaksi metsään 10kw pumppu ja 200m kaivoa....?   Naapuri teki kaivon kymmenen vuotta sitten porakaivon noin 20-30 metrin päähän, liekkö vaikutusta maanuumenen lämpöön...

Vertaa tuohon tomppelin tekemään laskelmaan niin 10kW ja 200m osui aika hyvin. Koska nelioitä on kumminkin kohtalaisesti, niin voisi olla vielä 5, 10 tai 20 metriä lisääkin. Saattaa mennä vielä normaali 40mm keruuputkella jopa 220m kaivo ja 10kW pumppu. Täällä tilasin sen porauksen erikseen, mutta kokonais pakettina saa toki myös. Poraus oli 26e/m.

Tuota 200 metrin kaivoa pitäisin miniminä, eli 165 metrinen kannattaa hylätä tai pyytää uudelleen laskettu tarjous. Myös isompaa 300 L varaajaa kannattaa harkita jos veden käyttö on runsasta. Ja 3-12kW invertteri sopii myös 10 kW mallien lisäksi. Esim nibe 1145-10kW 5450€, vpb 300 L käyttövesivaraaja 1690€, 200 L puskurivaraaja 550€. Tai 300L puskurivaraaja on 200€ kalliimpi. 3-12kW invertteri näyttää olevan 1030€ kalliimpi.

10 kW mallisia löytyy kyllä usealta. Joko ingegroidulla käyttövesivaraajalla tai sitten isommalla. Tarjoukset varmaan olisi hyvä pyytää noin 200m kaivolla. Ehkä vielä 300 L käyttövesivaraajalla ja puskuri saisi olla jotain 200 litraa. 100 litraa tahtoo olla liian vähän. 100 -> 200 L maksaa 130€.

[korkki71]

Suuri kiitos laskelmasta. Tarjouksia kysyn vielä useammalta toimittajalta, jotta kuulen eri ammattilaisten näkemyksiä paketista. Aivan tarkkoja alkutietoja vanhasta ja remontoidusta talosta on vaikea antaa, mutta näillä laskelmilla esimerkiksi kaivon syvyyttä pitää tarjoukseen pyytää vähintään se 200m. KIITOS!

[korkki71]

Tarjouksia on tippunut ja vaikeapa niistä on valita. Millä koneella lämpiää hyvällä hyötysuhteella talo, jossa on reilusti lattialämpöä ja myös patterilämmitystä...?

Lämpöässä Vsi10  + 200m kaivo
Nibe 1245  10kw ja 100l puskurivaraaja + 210m kaivo
Nibe 1255 3-12kw ja 100l puskurivaraaja + 210m kaivo
Gebwell qi10 ja 100l puskurivaraaja + 210m kaivo


Stiebel wpc10 ja 200l puskurivaraaja + 210m kaivo   (4tonnia kalliimpi)

Eli nuo neljä ensimmäistä suunnilleen samanhintaisia. Stiebel 4 t€ kalliimpi. Toimiiko Lämpöässän tulistin tehokkaammin patteri/lattialämmitys talossa? Jos valitsen jonkun muun, mikä on luotettava ja tehokas....

[tomppeli]

Tulistuspumppu on hyvä ja hyvin toimiva patterilämmitteisessä talossa.
Tulistuspumpussa on varaajatilavuutta sekä kuumalle käyttövedelle, että patteriverkoston kiertovedelle. Lisävaraaja ei ole tarpeen.
Tulistuspumppu tuottaa vähän kuumempaa käyttövettä, kuin vaihtoventtiilikone.

[jm82]

Itse tuon 3-12 kW invertterin valitsisin. Koska siinä on eniten tehoa. Pitäisi siis riittää kireimmille pakkasillekin.

Lämpöässältä on se joku toinenkin malli jossa on varaajassa edemmän tilavuutta. Noissa nibeissäkin on hyvä hyötysuhde molemmissa. Stiebel taas kalliimpi, eli ehkä se ei ole aivan niin hyvä.

[korkki71]

Lämpöässästä tutuilla sekä hyviä, että myöskin huonoja kokemuksia. Kaksi kompressoria mennyt 15 vuoden aikana.  Lämpöässän vmi mallissa on vesitilavuutta enemmän, mutta se ei suju kellariin.

Ehkä eniten näistä vaihtoehdoista himoittanut Niben 1255, mutta paikallinen kauppias ei suositellut invertteriä. Vähän kokemusta inverttereistä ja jos etsii luotettavaa, niin uuden mallin koekaniiniksi ei kannata ryhtyä.  Mutta kun tätä foorumia on lueskellet, niin melko hiljasia valittajia invertterin omistajat olleet.

Jos kaivolle tulee syvyyttä 210m ja vaakavetoa 5m, niin riittääkö normiputken paksuus?  Ja oliko se normi 40mm.

[tomppeli]

Patterilämmitys syö herkemmin kompressoreita, koska joudutaan tekemään kuumempaa lämmitysvettä, kuin lattialämmityksellä.
Kompressoria syö myöskin liian tiheä käynnistyminen.
Pienempi varaaja aiheuttaa enemmän käynnistyksiä.
Invertterillä käynnistysten määrä on pieni, mutta invertteritekniikka ei kyllä helpota kompressorin kuormaa, kun tehdään kovin kuumaa patteriverkoston kiertovettä.

[jm82]

Lämpöässästä tutuilla sekä hyviä, että myöskin huonoja kokemuksia. Kaksi kompressoria mennyt 15 vuoden aikana.  Lämpöässän vmi mallissa on vesitilavuutta enemmän, mutta se ei suju kellariin.

Ehkä eniten näistä vaihtoehdoista himoittanut Niben 1255, mutta paikallinen kauppias ei suositellut invertteriä. Vähän kokemusta inverttereistä ja jos etsii luotettavaa, niin uuden mallin koekaniiniksi ei kannata ryhtyä.  Mutta kun tätä foorumia on lueskellet, niin melko hiljasia valittajia invertterin omistajat olleet.

Jos kaivolle tulee syvyyttä 210m ja vaakavetoa 5m, niin riittääkö normiputken paksuus?  Ja oliko se normi 40mm.

1255 4-16 invertteri malli oli myynnissä jo reilu 2 vuotta sitten. Tuli luultavasti myyntiin 2014 keväällä. Nibellä on ollut vanhemman tekniikan 1250 invertteri, mutta se oli kallis ja oli tosiaan vanhempi malli. 1255-16 mallin jälkeen tuli 1.5-6 ja nyt tänä vuonna 3-12 joka on kaikkein uusin. Alpha innotec merkillä on myös myynnissä 6, 12 ja 16 mallit myös suomessa ja sama invertteri juttu niissä. Myös jämällä 6, 12 ja 16 mallit, mutta se taitaa olla sama pumppu kuin nibe. IVT:n uusin pumppu taitaa olla myös invertteri.

1255-12 olisi parempi koska 1245-10 teho 50 C lämmitysvedelle on 8.5 kW. Eli tuo invertteri olisi sopivamman tehoinen. 1245-10 käyttää mäntäkompuraa ja 1255 malleissa on uudempi scroll kompressori. Scroll kompressoria pidetään kai aavistuksen kestävämpänä.

Voisi aavistaa että invertteri ei ole enää koekaniini tekniikkaa, koska pian 3 vuotta on pumppuja jo myyty, siis uudempaa 1255 mallia. Nibe 1245 ohjelmisto toimii vastaavan laisesti. Malli on suht vanha jo, mutta ilmeisesti on riittävän hyvä koska mitään muutoksia ei ole tehty. Ainoastaa päivityksiä jotka saa vanhaankin malliin päivitettyä usb-tikulla. Ja ensimmäisissä 1245 malleissa ei ollut nettiyhteyttä valmiina, mutta saatavissa.

Vielä 210m kaivolle riittää se normi 40mm putki. Pitäisi mennä vielä 220m ainakin tuossa invertterin tapauksessa.

Ehkä ihan pieni plussa invertterissä, että kompressorin maksimi tehoa pystyy tarvittaessa laskemaan. Eli rajaamaan tehoa vaikka noin 11kW tai 10kW. En keksi tälle mitään järkevää käyttöä, mutta pitäisi olla mahdollista jollain kiristyspanta-asetuksella.