Viessmann 222

[Ahis3000]

Moikka,

Näin talven tultua aloin selvittelemään tuota maalämpöpumpun elämää.
Speksit siis:
Viessmann 222 pumppu asennettu about näihin aikoihin 2014, eli 2 vuotta pyörinyt.
2x200m maapiiri
263m2 eps talo 3krs, 850m3
Lattialämmitys about 170 m2 alalla (2x85m2), ullakolla missä makuuhuoneet ei lattialämmitystä.
Takka keskikerroksessa ja saunassa puutakka.

Olen ollut systeemiin todella tyytyväinen, johtuen pienistä sähkölaskuista. Olen yrittänyt opiskella noita perussäätöjä hieman tuohon, mutta eipä tuossa paljoa muuta voi muuttaa kun käyrää ja tasoa.

Käyttöpäiväkirjaa olen selaillut viikoittain ja kone näyttäisi käyvän kylmimmillä keleillä about 75h ja lämpimimmillä jotain kymmeniä. Ihmetyksen aiheena tuli kun laskin tuon käyntiajan 4516 käyttötuntia ja 16933 käynnistystä. Tuo tekee 16min / käynnistyminen kokoajan keskiarvona.

Onko tuo hieman lyhyt käyntiajaksi?  MIllä tuota saa pidemmäksi näin ”kotikonstein” vai onko sille tarvetta?

[euroshopperi]

Käynnistyksiä on kyllä aika rivakasti. Onkos sulla lämpimän veden kiertoa olemassa? Mulla on aika ronskisti ylitehoinen kone ja sillä ei saa kuin alta 12 000 käynnistystä/ 3 vuotta. Tarkempaa lukua tulee 20.11. 3-vuotispäivänä. Tuntejakaan ei tule, kuin 6100 täyteen. Laita jotain lisätietoja, niin täältä löytyy kohtakin jo tietäjiä. Lämpötiloja ym...

[Ahis3000]

Lämpimän veden kierto? Löysin about viikko sitten tälläisen lämpimän käyttöveden alta kun aikaohjelmoitu kierto, tuo on siis ollu tuohon asti pois ja muutin sen ensin 5/10 tahtiin ja nyt laitoin sen täysi asetukseen.
Menoveden lämpötila 30
Ulkolämpötila 4
Jyrkkyys 0,3
Taso 1k
Nollassa haettaisi näillä 35c vettä.
Päiväkirjaa pieneltä ajalta
W46 in 2.2 out 0.2 comp 43h
W45 in 2.2 out 0.2 comp 69h
W44 in 3.6 out 1.6 comp 53h
W43 in 5.0 out 3.0 comp 62h
W42 in 4.9 out 2.9 comp 66h
W41 in 6.4 out 4.4 conp 66h

Paisuntasäiliön paine kylmäsineelle 0,95bar
Paisuntasäiliön paine lämmitykselle 1,4bar (nostin sen juri 0,9stä)

Saisko näillä apuja

[euroshopperi]

No onkos termostaatteja? Nehän saisi siis olla pääsääntöisesti aina auki. Eli menokäyrää voi laskea niin, että, kun termostaatit on kaikki auki, niin litkun kierto maksimissa. Vain kuumia paikkoja rajoitetaan termareilla. Eli laita kaikki huonepyynnit vaikka 27 asteeseen. Sen jälkeen rupeat laskemaan lämpökäyrää pykälä per päivä, kunnes lämpö riittää kaikkialla. Kuumimmat paikat sitten pikkuhiljaa termariohjaukseen. Ja tuo käyttöveden kierto siis saa olla pois kokonaan. Lämmityksen hystereesiä voi myös säätää, kunnes lämmön pumppaaminen alkaa häiritä. 35 astetta tuntuu 0-kelillä korkealta lattialämmityksessä ja varmaat siellä on termarit pääsääntöisesti kiinni.

[Ahis3000]

Kiitos! Joo termareita 7kpl kaikkiaan, kylppäri, khh, varasto ja ylimmän kerroksen wc on suoraan tukin takana. Vois olla hyvä tehä noin käänteisesti tuo säätö. Mikä olisi passeli haku tuolle nollakelille?
Tuo säätö varmaan kannattanee tehdä muulloin kun ihan nollakelissä?

Onko tuolla mikä haitta jos haettu lämpö on korkeampi eli käyrä jyrkempi?

[euroshopperi]

Laita nyt ensin ne kaikki termarit niin isolle, että linjat on auki. Veikkaisin, että käyrä aluksi -1K. Jyrkkyydestä ei nyt aluksi tartte piitata.  Mulla on yläkerran lattioilla pyyntinä nyt 27 ja silti termarit pätkii liikoja lämpöjä joissakin huoneissa. Olen tosin ruuvannut kaikki virtaamat tukilta auki ja termarit siis leikkaa. Mulla on myös jatkuva kierto pumpuilla ja varaajasta shunttaus. Grundfossin alfat säätää kiertoa vastapaineen mukaan. Varaajan pyynti on 32 astetta, eli ylilämpöä menee sinne varastoon. Mulla siis jakotukin säätöjen virkaa hoitaa grundfossit ja termarit yhteistyössä. Hystereesi hukkuu käytännössä melkein kokonaan varaajaan. Sulla taas hystereesiä ottaa vastaan lattian massa.

Tämä keskustelu voisi melkein siirtyä tuonne Viessmann osiolle, niin ei huku niin helposti.

Mode sen varmaan kohta tekeekin.

[Ahis3000]

Pitääkin aloittaa askartelu huomenna.
Mistä noin katkonainen käynti sitten johtuu?
Näillä säädöillä siis varmasti tuo tavoitelämpötila laskee ja huoneiden lämpö tasautuu nykyisestä (lattia tuntuu välillä ns. Lämpimältä).

[jm82]

Termostaatit voi olla syy katkokäyntiin? Eli jos säätää kaikki termostaatit täysille, niin kompressori saattaa käydä pidemmän aikaa yhtäjaksoisesti. Ja tosiaan jos tulee kuuma, niin maalämpöpumpun asetuksia vain säätämään paremmin kohdalleen.

[euroshopperi]

Pitääkin aloittaa askartelu huomenna.
Mistä noin katkonainen käynti sitten johtuu?
Näillä säädöillä siis varmasti tuo tavoitelämpötila laskee ja huoneiden lämpö tasautuu nykyisestä (lattia tuntuu välillä ns. Lämpimältä).

Kun termostaatit on kaikki auki, niin kiertävän nesteen määrä saadaan maksimoitua ja samalla lämmönluovutus betoniin myös on maksimaalinen. Eli kiertoneste myös jäähtyy kierron aikana ja lauhdutin pumpulla saa viileämpää paluunestettä huomattavasti pidempään, kuin jos termarit on kiinni. Kiinni ollessaan termarit kuristaa lauhduttimen litkun kiertämään melkein suoraan ulostulosta sisään, eikä kestä kauaa, kun pumppu sammuu. Sanoisin, että sun tapauksessa saattaa saada käynnistysten määrän vähintään puolitettua, jos ei peräti 1/3-osaan, eli normalisoitua.

[Turkkar]

Laita vielä et mikä on pumpun hystereesi asetus, silläkin saa käynnistyksien määrää säädeltyä..

[Ahis3000]

Kerrotko vielä mistä saan tuon asetuksen luettua

Se muuten tuli mieleen , että mikäli tuota menolämpötilaa laskee niin millä saan pesutiloihin lämpimän tuntuisen lattian aikaiseksi? Nyt niissä kun ei ole termaria on tukista virtaukset niissä isolla, mutta riittääkö lämpö jos se ei tunnu jalan alla lämpimältä?

[jm82]

Kerrotko vielä mistä saan tuon asetuksen luettua

Se muuten tuli mieleen , että mikäli tuota menolämpötilaa laskee niin millä saan pesutiloihin lämpimän tuntuisen lattian aikaiseksi? Nyt niissä kun ei ole termaria on tukista virtaukset niissä isolla, mutta riittääkö lämpö jos se ei tunnu jalan alla lämpimältä?

Kyllä lattialämmitys pitäisi tuntua aina lämpimältä. Toki ei saa olla sukkia jalassa.

[Turkkar]

Eli huolto valikosta löytyy ja samassa paikassa tehdään muutokset.  Joku joka on koneen äärellä vois antaa tarkat ohjeet tai sit maanantaina kun kotiudun ja oon koneen vieressä niin laitan ohjeet, ulko muistista ei niin hyvä et muistaisi ne numerokoodit

[euroshopperi]

Fraatti vois nyt puuttua keskusteluun, kun sillä on kaappimalli ja sillä on varmaan sama ohjauskeskus. Olikohan se siellä koodaustaso 1 osiossa tuo hystereesin säätö.

[fraatti]

Lattialämmitys about 170 m2 alalla (2x85m2), ullakolla missä makuuhuoneet ei lattialämmitystä.

Aloitetaas siitä että tästä päätellen sinulla on siellä myös pattereita? Onko järjestelmässä myös varaaja/puskurivaraaja? Haen tässä vain sitä että onko pumppusi käyntiajat ohjattu puskurin/varaajan lämpötilan vai paluuvedenlämpötilan mukaan....

Kyllä lattialämmitys pitäisi tuntua aina lämpimältä. Toki ei saa olla sukkia jalassa.

Nykyisillä eristyksillä olevissa taloissa mahdottomuus. Huoneilman lämpötila seuraan asteen-parin viiveellä lattian lämpötilaa riippuen talon lämmöntarpeesta. Usein vasta 26-27 asteinen lattia mielletään vasta lämpöiseksi joten mikäli itsekin haluaisin +100m2 laatta lattiaa lämpöiseksi keväällä/kesällä/syksyllä joutuisin tyytymään asunnossa vähintään 27 asteen sisälämpötilaan....

[Ahis3000]

Noniin testaus alotettu ruuvaamalla kaikki termarit kaakkoon ja pumpusta -1K. Äkkiseltään näppituntumalla sisällä tuntuu ehkä jotenki raikkaammalta. Aiemmalla asetuksella osa latttioista lämpimämpiä kun toiset. Nyt vähän jännittää miltä pesuhuone illalla tuntuu. Ullakon wc ainakin tuntui viileämmältä jalan alla kun aiemmin.

Tosiaan pattereita ei ole kellarissa lattialämpö koko alalla keskikerroksessa koko alalla ja ullakolla lämpö vain pesuhuoneessa. lämpö nousee kivasti ylöspäin ja esim viimetalvena ullakon makkarissa oli helmikuussa ilp jäähdyttämässä, jotta sopivan viileä nukkua .

Takalla keskikerroksessa pidetään lämpöä pakkasilla.
Niinjoo ja varaajaa/puskurivaraajaa ei ole. Ainoastaan tuo pumpun oma vesi.

Kiitos jo etukäteen!

[euroshopperi]

No toivottavasti ei tunnu niin raikkaalta, että ihan kuin olisi kaikki ikkunat auki. Ja 0 K voi olla sitten oikeampi asetus. Ans kattoo, miten tuo tasoittuu. Onkos nuo lattiat muuten betonivalulla ja putket siellä valussa.

[Ahis3000]

Haha joo ei niin raikkaalle 😄..
Pikaisella gallupilla himassa tämä uusi asetus on enemmän kaikkien mieleen, nyt saunan jälkeen kun tallusteli paljain jaloin ympäri taloa niin lämpö tuntui olevan todella passeli jalalle ei lämmin eikä kylmä. Huoneilma tasaisempi kun ennen, esim kerrosten välillä ei tuntunut ilmassa eroa.

Pumpusta katsoin niin oli paluu painunut jo -0,5 pakkaselle mikä lienee tarkoituskin. Tähän asti varsin hyvin toimiva testi, nyt vaan vaikea nähdä kompuran käyntieroa koska tuo 16min ollut keskiarvo.

Kylppärin lattia tuntui ainakin nyt olevan myös sopivan lämmin toivotaan että testi jatkuu näin hyvänä .

Joo putket on lattiavalussa ja päällä lattialaatta oikeastaan kaikkialla.

[jm82]

Haha joo ei niin raikkaalle 😄..
Pikaisella gallupilla himassa tämä uusi asetus on enemmän kaikkien mieleen, nyt saunan jälkeen kun tallusteli paljain jaloin ympäri taloa niin lämpö tuntui olevan todella passeli jalalle ei lämmin eikä kylmä. Huoneilma tasaisempi kun ennen, esim kerrosten välillä ei tuntunut ilmassa eroa.

Pumpusta katsoin niin oli paluu painunut jo -0,5 pakkaselle mikä lienee tarkoituskin. Tähän asti varsin hyvin toimiva testi, nyt vaan vaikea nähdä kompuran käyntieroa koska tuo 16min ollut keskiarvo.

Kylppärin lattia tuntui ainakin nyt olevan myös sopivan lämmin toivotaan että testi jatkuu näin hyvänä .

Joo putket on lattiavalussa ja päällä lattialaatta oikeastaan kaikkialla.

Jos merkitsee ylös vaikkapa tämän päivämäärän (vaikka kellonaika myös) ja samaan aikaan kompressorin käynnistykset ja käyntiajan. Tästä voi sitten seurata ja laskeskella että muuttuuko käynnistyksien määrä tai käyntiaika.

Jo vaikka viikon päästä voi seurailla että onko tullut eroa käyntiaikaan.

[fraatti]

Tosiaan pattereita ei ole kellarissa lattialämpö koko alalla keskikerroksessa koko alalla ja ullakolla lämpö vain pesuhuoneessa. lämpö nousee kivasti ylöspäin ja esim viimetalvena ullakon makkarissa oli helmikuussa ilp jäähdyttämässä, jotta sopivan viileä nukkua .

Takalla keskikerroksessa pidetään lämpöä pakkasilla.
Niinjoo ja varaajaa/puskurivaraajaa ei ole. Ainoastaan tuo pumpun oma vesi.

Eli pumppu talossa ei ole ainoataan patteria joka vaatisi lämpöisempään vettä?

Jos näin niin tässä tapauksessa pumppusi käyntiajat määräytyvät pumpulle palaavan veden lämpötilan mukaan. Jos osa piireistä on suljettuna termostaattien takia niin tällöin paluuvesi lämpiää nopeampaa(koska pumpusta tuleva lämpö ei mene jokaiseen piiriin) ja myös pumpun käyntiaika jää lyhyemmäksi.

Kannattaisi ehkä nyt aluksi saada lämmityskäyrä säädettyä niin että kaikki termostaatit ovat "auki" kokoajan ja tarvittaessa sitten säätää jakotukeista virtausta hiukan sen mukaan onko huoneessa kylmä vai viileä. Termostaattien tehtävä olisi vain leikata lämmöstä pois se osuus joka tule jostain muusta lämmönlahteestä kuin lattista (ihmisistä, takasta, saunasta, auringosta jne).

Jahka saat tuon kohdalleen niin sitten kannattaa alkaa katsomaan käyntiaikojen perään. Niihin voi sitten vaikuttaa vielä lisäksi käynnistys- ja pysäytyshystereesillä.

[Ahis3000]

Joo iso kiitos avusta. Mä luulen, että tällä termarien avaamisella ja käytän 2K:ta laskemalla saadaan ainakin tasaisempi lämpö aikaseks. Nyt tosiaan jo päivän testillä miellyttävämpi lämpö päällä. Katsoo nyt kuinka käy pakkasilla kun takkaa lämmitellään ka se varaa kuitenkin ison satsin lämpöä. Erikoista, että tämmösiä ihan perusjuttuja ei kerrota ns.asennuksen yhteydessä vaan jätetään 300sivunen huoltomanari käteen ja opiskele tosta. Luulis pumppujenkin kestävän pidempään ja aiheuttavan vähemmän rekkuloita.

Muistelen jonkun sähkärin mananneen, että nämä termarit on yksiä pahisitä, että niitä ei pitäisi olla ensimmäistäkään koko talossa

Seuraavana aiheessa olisi tehdä pumppuun jonkinlaists vuosihuoltoa/putsausta tubesta löysin videon missä ilmeiesti lämmityspiirissä olisi joku suodatin tms mikä pitäisi putsata, vastaavaa mutteria en ole paikantanut mitä voisi avata ja puhdistaa sihtiä.  Tulisilo sellainen jossain olla?

Joku puhuu myös, että pumpun maapiirissä olisi sihti/kerääjä. Onko noi ns. Ammattilaisten hommia vai käykö ihan kotikonstein?