Uudiskohde Jyväskylä

[velmatti]

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.<Jyväskylä>
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?<2016 on rinnetalo, alempi kerros 50% maapaineseinää>
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.<Uudiskohde>
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?<Lattialämmitys>
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?<Pyöriväkennoinen LTO>
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. <yhteenlaskettu pituus 40m / kerros>
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?<yläkerta 25mm tuulensuoja, 200mm villa , 30mmSPU. Alakerta Lammi LL400>
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?<kaksi kerrosta puurakenteinen yläkerta ja Lammi kivestä kellari>
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? <90+90>
- Huonekorkeudet kerroksittain?<kellari 2,7 ja yläkerta 3.0>
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?<maavarainen 200mm styrox>
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?<30mm SPU + 50cmpuhallusvilla>
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?<U-arvo 0,97>
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? <Talli 55m2, yhteistä seinää asunitilojen kellarin kanssa 8m>
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)<Tallin lämpötila +18>

Kiitos!

[velmatti]

Koetan tehdä tähän laskelman..

Huh 2min reagointiaika 

Sellainen tarkennus vielä että tallin seinät Lammi LL400, lattia 150mm styrox ja katto 150mm finnfoam (yläpuolella autokatos). Tallin korkeus 2,4m

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Lämpökaivon aktiivisyvyys on laskelmassa noin 226 metriä.
Useimpien maalämpökoneiden maakiertopumppujen teho riittää
kierrättämään tuolla syvyydellä riittävästi maakiertonestettä (= noin 0,5 litraa/sekunti),
vaikka käytetään tavallisinta, 40 mm keräinputkitusta.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Uudisrakennus  ”velmatti” JYVÄSKYLÄ
Lämmitettävää   232 m2   653 m3
Vuotuinen lämmitystarve:         
- Kiinteistö      22 927 kWh
- Lämmin käyttövesi      4 800 kWh
- Yhteensä      27 727 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -32,8 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,18 COP)   7,3 kW   21 380 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 347 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
Tarvitaan yksi 226 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai          
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   543 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[velmatti]

Kiitos tästä. Olen kolemelta asiantuntijalta kysynyt tarjousta, tuntuu vaan olevan sellainen asia että pakko on itsekin alkaa perehtymään aiheeseen hyvän lopputuloksen saamiseksi. Heidän lähtötiedoiksi olen antanut energiatodistuksen/energiaselvityksen.

Tarjoaja 1: (laskennallinen kokonaisenergiatarve 28348)
- vaihtoehto 1 Nibe 1245-10 / 200m porakaivo
- vaihtoehto 2 Nibe 1255-12 /185 porakaivo

Suositteli tuota 12kw invertteriä koska meille tulee amme ja yritän ainakin alussa pärjätä ilman puskurivaraajaa. Lisäksi ottanee paremmin huomioon autotallin peruslämpö/työskentelylämpö muutokset ja takan polton.

Onko tuohon mitään perustetta että invertterille riittäisi lyhyempi kaivo?

Tarjoaja 2:
Thermia Diplomat Optimum 8kw / 160m porakaivo ( laskennallinen kokonaisenergiatarve 24494 kWh)

Tarjoaja 3:
Lämpöässä Vmi 11 / 235m porakaivo (laskennallinen kokonaisenergiatarve 28111 kWh)

Että aika paljon eroaa näkemykset.

[tomppeli]

Onko tuohon mitään perustetta että invertterille riittäisi lyhyempi kaivo?

Maalämpökaivon mitoituksen tärkein peruste on kaivosta otetun lämpöenergian määrä, siis kilowattitunteja vuodessa.
Invertteripumpulla saadaan vähän tasaisempi kuormitus kaivolle, mutta se ei vähennä maasta otettavan energian määrää.

Täällä koetin selostaa sitä, miksi nimenomaan kallioperästä otetun lämpöenergian määrä on se ratkaisevan tärkeä mitoittamisen peruste.

Kallioperä on energiavarasto.
Kallioperässä jo ennestään olemassa olevan lämpöenergian määrä on se tekijä, joka määrää mitoittamisen.

Kallioperän lämpövarastoa kulutetaan vuosien saatossa:

Energiavarantoa kuluu liikaa, jos kaivo on alimitoitettu.
Kuvaajassa kallioperän lämpötilat 200 metrisen kaivon porareiän ympärillä noin 130 - 150 metrin syvyydessä.
Nämäkin käyrät on saatu laskemalla, ei mittaamalla.
Käyrien muoto riippuu voimakkaasti kallioperän laadusta ja kaivon kuormitusasteesta.

Uutta lämpöenergiaan kallioperään tulee kovin vähän, niin auringosta, kuin geotermisesti.
Lämpövaranto loppuu lämpökaivon keruualueelta, jos kaivo on liian matala.
Alimitoitettu kaivo kylmenee liikaa vuosien saatossa ja menee lopulta käyttökelvottomaksi.
Poikkeuksena kaivo, jonne pohjavesien virtaukset kaivon läpi tuovat uutta lämpöenergiaa etäämmältä.
Tällaisia kaivoja on vähän.

Kaivon tulisi kestää kuormitusta vähintäänkin muutamia vuosikymmeniä.
Siksi mielestäni invertteripumpun valinnalla ei voi mahdollistaa matalampaa energiakaivoa.
Invertteripumpulla ja paremmalla (= alhaisempi terminen vastus) energiakollektorilla voidaan teoriassa imeä kaivosta energiat tarkemmin pois,
mutta hyöty tainnee jäädä ihan vain teoreettiseksi.

[tomppeli]

Kiitos tästä. Olen kolemelta asiantuntijalta kysynyt tarjousta, tuntuu vaan olevan sellainen asia että pakko on itsekin alkaa perehtymään aiheeseen hyvän lopputuloksen saamiseksi. Heidän lähtötiedoiksi olen antanut energiatodistuksen/energiaselvityksen.

Tarjoaja 1: (laskennallinen kokonaisenergiatarve 28348)
- vaihtoehto 1 Nibe 1245-10 / 200m porakaivo
- vaihtoehto 2 Nibe 1255-12 /185 porakaivo

Suositteli tuota 12kw invertteriä koska meille tulee amme ja yritän ainakin alussa pärjätä ilman puskurivaraajaa. Lisäksi ottanee paremmin huomioon autotallin peruslämpö/työskentelylämpö muutokset ja takan polton.

Onko tuohon mitään perustetta että invertterille riittäisi lyhyempi kaivo?

Tarjoaja 2:
Thermia Diplomat Optimum 8kw / 160m porakaivo ( laskennallinen kokonaisenergiatarve 24494 kWh)

Tarjoaja 3:
Lämpöässä Vmi 11 / 235m porakaivo (laskennallinen kokonaisenergiatarve 28111 kWh)

Että aika paljon eroaa näkemykset.

Käytössäni ei ollut energiatodistusta ja siksi päädyin omalla energiatarvelaskennallani vähän pienempään kokonais energiantarpeeseen.
No, onneksi virhe ei ole suuri.
...
Lämpöässä on tarjonnut rehellisesti sen, mikä kuuluisikin olla.
On vain yleensä niin, kuin foorumimme jäsen sam68 on aikaisemmin täällä foorumilla todennut,
jos tarjoaa oikein mitoitetut komponentit, häviää kaupat niille, jotka tarjoavat vähän alimitoitetut.

[velmatti]

Kiitos, tässä hyvää pohdintaa päätöksen tekemiseen. Tarkoituksena ei missään ole nimessä etsiä halvinta vaihtoehtoa vaan sijoitus vuosikymmeniksi. Jostain syystä merkkinä olen tykästynyt Nibeen.

Onkos tämä nyt vaan tekemätön paikka Niben kanssa mikäli haluaa yhdellä kaivolla pärjätä? 400m kun on ilmeisesti maksimi maapiirin pituus. Kaivon pitäisi kuitenkin olla ilmeisesti luokkaa 220m vähintään.

Kaivo on noin 10-12m päässä pumpusta ja kallio noin 3-4 maanpinnasta.

[OilToSoil]

Kiitos, tässä hyvää pohdintaa päätöksen tekemiseen. Tarkoituksena ei missään ole nimessä etsiä halvinta vaihtoehtoa vaan sijoitus vuosikymmeniksi. Jostain syystä merkkinä olen tykästynyt Nibeen.

Onkos tämä nyt vaan tekemätön paikka Niben kanssa mikäli haluaa yhdellä kaivolla pärjätä? 400m kun on ilmeisesti maksimi maapiirin pituus. Kaivon pitäisi kuitenkin olla ilmeisesti luokkaa 220m vähintään.

Kaivo on noin 10-12m päässä pumpusta ja kallio noin 3-4 maanpinnasta.

Eikös tuossa voi vaihtaa vain tehokkaamman keruupiirin pumpun alkuperäisen tilalle?
Näin meillä tehtiin. Alkuperäinen 8 m nostokorkeudella oleva korvattiin 12 m pumpulla. Kaivoa on n. 230 m ja siirtymä kaivolta konehuoneeseen on n. 10 m. Meno-paluun ero on 2,8 astetta kun uusi pumppu huutaa täysillä. Tehoa se tosin haukkaa 310 W.

[jm82]

Kiitos, tässä hyvää pohdintaa päätöksen tekemiseen. Tarkoituksena ei missään ole nimessä etsiä halvinta vaihtoehtoa vaan sijoitus vuosikymmeniksi. Jostain syystä merkkinä olen tykästynyt Nibeen.

Onkos tämä nyt vaan tekemätön paikka Niben kanssa mikäli haluaa yhdellä kaivolla pärjätä? 400m kun on ilmeisesti maksimi maapiirin pituus. Kaivon pitäisi kuitenkin olla ilmeisesti luokkaa 220m vähintään.

Kaivo on noin 10-12m päässä pumpusta ja kallio noin 3-4 maanpinnasta.

Niin joo. Toki tuo 10-12 metrin matka kannattaa ottaa huomioon myös. Täällä matkaa tuli noin 3.5 metriä. Kallio on sopivasti noin pinnassa.

Periaatteessa on tarjottu oikein koska niben kaivolaskuri tarjoaa juuri invertterille aivan aavistuksen lyhyempää kaivoa kuin on/off mallille.

Mutta toki tulee parempi että invertterille on myös sama 200m.

Ei ole tekemätön paikka. 220 metrisen kaivon pystyisi vielä ongelmitta porata tai vaikka vielä vähän syvemmänkin. Muutamaan patteritaloon on ilmeisesti laitettu 16kW invertteri ja 250m kaivo 40mm keräimellä sekä yksi taitaa olla foorumilla 240m kaivolla 40mm keräimellä sekä lattialämmityksellä. Lattialämmitys ottaa kaivosta enemmän lämpöä.

Tuosta tomppelin tekemästä laskelmasta katsottuna tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho olisi 8.8 kW -31.5 C pakkasella. Eli invertterissä jäisi vielä ehkä varaakin suuremmallekin teholle. Eli se tarkoittaa sitä että liuospumppu ei tulisi kovin usein pyörimään maksimiteholla 100%. Ja sitä kautta mietittittynä liuos pitäisi kiertää riittävän nopeasti myös 220 metrisessä tai vaikka vielä vähän sitäkin syvemmässä kaivossa. Toki 220m alkaa varmaan olla jo suht sopiva? Se olisi 35 metriä pidemmästi kuin "alkuperäinen" laskelma.

Joissakin maalämpöpumpuissa on suht onneton liuospumpun teho. Mutta olen ymmärtänyt että invertterimallissa liuospumpun teho olisi riittävä. Esim täällä oleva pumppu on valmistettu 2008 ja siinä on liuospumpussa vain 8 metrin nostokorkeus ja teho 245W. Se riittää 200m kaivoon kyllä mutta esim uudemmassa 1245-10kW mallissa on jo järeämpi tehokkaampi liuospumppu. Muuten kompressori onkin ihan sama.

[velmatti]

Nyt on sitten ensimmäinen vuorokausi maalämmitystä takana. Pumpuksi tuli Nibe 1255-12 ja kaivon syvyydeksi 200m.

Pitää alkaa perehtymään laitteeseen kunhan aina raksatouhuilta kerkeää.