Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Riittämätön vesivirta konvektoreissa/asennettu alimitoitettu kiertovesipumppu?  (Luettu 9720 kertaa)

Poissa Kairaaja

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
  • Maalämpöfoorumi
Meillä on kaksi Amenan kattokonvektoria maalämmön yhteydessä viilennystä hoitamassa. Mietityttää, onko konvektoreiden kaveriksi asennettu alimitoitettu kiertovesipumppu/pitäisikö molemmilla olla oma pumppunsa.

Yhteinen kiertovesipumppu käy aina päällä ollessaan täydellä teholla ja magneettiventtiilit ohjaavat kierron joko toiseen tai molempiin konvektoripiireihin. Virtaus on yhden konvektorin ollessa käytössä n. 7L/min (420L/tunti) ja kahden ollessa käytössä n. 12L/min (720L/tunti).

Kuitenkin Amenan tuotetiedoissa ilmoitetaan yksittäisen konvektorin maks. vesivirraksi 772L/tunti.

Voidaanko tästä vetää johtopäätös, että konvektorit eivät saavuta tällä yhdistelmällä likimainkaan huipputehoaan jäähdytyksessä ja pumppu pitäisi vaihtaa suuremmaksi? Putket taitavat olla 20mm.




Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Mikä on kiertovesipumpun malli?

Miten viilennyshaara on kytketty liuosputkiin? MLP nähden rinnalle vai sarjaan? Onko toiminnassa ongelmia aina vai vaikuttaako tehoon esim se että käykö mlp?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Kairaaja

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
  • Maalämpöfoorumi
Ovat oma erillinen kiertonsa. Jäähdytys toimii ihan ok eikä suoranaista ongelmaa ole. Mietin lähinnä että vaikuttaako merkittävästi jäähdytystehoon kiertääkö konvektorilla 400L vai 800L per tunti.

Teoreettista jäähdytystehoahan noista pitäisi irrota n. 4,5kW per konvektori.

Pumppu on Wilo ST15/6 eco.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 774
  • Maalämpöfoorumi
Mitoituslämpötilat vs. omat lämmöt? Sullahan voi jäähdytysteho olla vaikka jo 6 kW, vaikka virtaus onkin pienempi.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Ovat oma erillinen kiertonsa. Jäähdytys toimii ihan ok eikä suoranaista ongelmaa ole. Mietin lähinnä että vaikuttaako merkittävästi jäähdytystehoon kiertääkö konvektorilla 400L vai 800L per tunti.

Teoreettista jäähdytystehoahan noista pitäisi irrota n. 4,5kW per konvektori.

Pumppu on Wilo ST15/6 eco.

Eikai konvektoreille omaa kiertoa ole vaan ovat omassa haarassa maalämpöpumpun keruuputkistossa?


Pumpun nostokäyrä lienee tälläinen:

Kuvassa oikean puoleisella tavalla kytkettynä maalämpöpumpun käydessä saattaa tulla ongelmia niukan kierron takia konvektoreilla silloin kuin maalämpöpöpumppu käy.

Keruuputkiston pituus(lähinnä kaivon syvyys ja keruuputken sisähalkaisija), konvektoreiden putkitus (putken sisämitta ja pituus) sekä kiertopumpun nostokorkeus ovat sitten seuraavana listalla siinä että millainen kierto silloin on mahdollista syntyä kun molemmat konvektorit ovat käytössä.

Usein myös putkiston mitoituksessa on tingitty. Esim nibe suosittaa DN25 putkitusta jo yhdellekkin kattokonvektorille.

Konvektorin tehoon varmasti vaikuttaa melko paljonkin se että millainen virtaus siellä on. Tosin tällöin puhaltimenkin nopeus pitäisi olla jo korkea. Tarvittaessa tuota voisi huvikseen koittaa laskeskellakin veabin laskurilla valitsemalla joku sellainen kenno millä saa jotakuinkin vastaavan tehon(tai /2) kuin mitä tuolla konvektorilla vastavilla parametreilla....

Tässä oli varmaan tuon konvektorin tehotietoja. Muutama tehotietoon liittyvä arvo alleviivattuna...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Kairaaja

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
  • Maalämpöfoorumi
Hyvää matskua, kiitos näistä!

Omassa haarassa, kyllä vaan. Konvektorien meno ja paluu ovat molemmat maalämpöpumpun jälkeen.

Näppituntumalta vaikea arvioida toimivatko konvektorit jo tehokkaimmillaan vai irtoaisiko ko. konvektorimallista tässä järjestelmässä merkittävässä määrin enemmän kylmää mikäli nestekierto konvektoreilla olisi lähempänä valmistajan ilmoittamaa maksimia. Pystyykö konvektori siis hyödyntämään suuremman kierron. Mikäli näin, niin toki muu laitteisto pitää vaihtaa sellaiseksi, että nestekierron pullonkaula poistuu.

Maallikko voisi ajatella, että niin pumppu kuin putketkin mitoitetaan vastaamaan konvektorin maksimikapasiteettia. Oma osaaminen kuitenkin auttamatta ohkaista sen suhteen että onko 400L vs. 800L merkittävää eroa tällaisessa kuluttajavärkissä. Puhallin kuitenkin se keskeisin ja rajoittavin tekijä sen osalta paljonko litkusta saadaan viilennystä aikaiseksi.

Poissa naur1s

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 157
  • IVT HQ8

Kuvassa oikean puoleisella tavalla kytkettynä maalämpöpumpun käydessä saattaa tulla ongelmia niukan kierron takia konvektoreilla silloin kuin maalämpöpöpumppu käy.
Itsellä on tuolla tavalla "rinnan kytketty" viilennyspiiri. Kun kompura hörähtää käyntiin, ei konvektorilla kierrä enää litku, todettu lämpöanturilla konvektorissa. Ilma ei enää viilene.

Kiertovesipumppu on wilon 4m nostokorkeudella oleva. Auttaisiko asiaan pykälää tehokkaampi pumppu, vai ainoastaan kytkennän muutos?

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Itsellä on tuolla tavalla "rinnan kytketty" viilennyspiiri. Kun kompura hörähtää käyntiin, ei konvektorilla kierrä enää litku, todettu lämpöanturilla konvektorissa. Ilma ei enää viilene.

Kiertovesipumppu on wilon 4m nostokorkeudella oleva. Auttaisiko asiaan pykälää tehokkaampi pumppu, vai ainoastaan kytkennän muutos?
Sinällään tuon pumpun nostokorkeuden olisi hyvä olla 6m mutta suurempi ongelma taitaa olla nyt tällähetkellä tuo kytkentä. Kytkennän muutos taitaa olla ainut tapa millä ongelmasta pääsee varmasti eroon. Jos konvektorin liuospumppu olisi tehokkaampi kuin maalämpöpumpun pumppu niin tällöin maalämpöpumppu jäisi niukalle virtaukselle. Tällähetkellä se mikä rajoittaa virtausta on kaivon keräimen virtausvastus ja molemmat laitteet päällä ollessaan "tappelevat" siitä kumpi tuosta virtauksesta saa suuremman osuuden tai ylipäätään mitään.

Kytkennän ollessa tuon toisen kuvan mukainen ei molemmille laitteille tarvita "omaa" erillistä virtausta kaivossa vaan molemmat hyödyntävät samaa virtausta.

Hiukan hankala yrittää avata asiaa mutta seppant taisi jossain olla myös selvittänyt miksi tuo ei voi toimia.... hetkinen... tässä se on
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4740.msg64029#msg64029
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Hyvää matskua, kiitos näistä!

Omassa haarassa, kyllä vaan. Konvektorien meno ja paluu ovat molemmat maalämpöpumpun jälkeen.

Näppituntumalta vaikea arvioida toimivatko konvektorit jo tehokkaimmillaan vai irtoaisiko ko. konvektorimallista tässä järjestelmässä merkittävässä määrin enemmän kylmää mikäli nestekierto konvektoreilla olisi lähempänä valmistajan ilmoittamaa maksimia. Pystyykö konvektori siis hyödyntämään suuremman kierron. Mikäli näin, niin toki muu laitteisto pitää vaihtaa sellaiseksi, että nestekierron pullonkaula poistuu.

Maallikko voisi ajatella, että niin pumppu kuin putketkin mitoitetaan vastaamaan konvektorin maksimikapasiteettia. Oma osaaminen kuitenkin auttamatta ohkaista sen suhteen että onko 400L vs. 800L merkittävää eroa tällaisessa kuluttajavärkissä. Puhallin kuitenkin se keskeisin ja rajoittavin tekijä sen osalta paljonko litkusta saadaan viilennystä aikaiseksi.

Funtsin asiaa hiukan lisää ja tuli mielee sellainen testi että laittaisit roikkumaan tuohon konvektorin imupuolelle keskelle lämpömittarin josta näkisin konvektorin sisään imevän ilman lämpötilan. Toinen lämpömittari olisi sitten ulospuhallettavan ilmavirran kohdalla. Näistä sitten saisi lämpötilaeron vaikka 5,5 astetta.

Sitten myös toinen konvektori käynnistettäisiin ja tilanteen annettaisiin tasoittua taas vaikka 5min jotta lämpötilat ehtivät asettumaan hitaamman kierron tasolle. Saataisiin lämpötilaero 4,2 astetta.

Näistä voisi sitten laskea laitteiden suhteelliset tehot toisiinsa nähden. 4,2/5,5=0,76=76% eli kahden konvektorin ollessa käytössä teho on 76% siitä tehosta mitä laitteesta irtoaa kun vain yksi laite on käynnissä johtuen siitä että virtaus on heikompi kun kaksi konvektoria on käynnissä.

Ja mikäli tuloksista haluaa mahdollisimman tarkat olisi syytä pyörittää liuosta ensin kaivossa vaikka 20min ilman että mlp tai konvektorit tuovat/vievät siitä lämpöä. Tämä sen takia että liuos olisi koko testin ajan mahdollisimman tasalämpöistä. Testien aikana lämpötilojen voisi olla hyvä antaa vakiintua vaikka 5min ajan. Testin olisi hyvä kestää alle 15min jotta kaivoon mennyt konvektorissa lämmennyt liuos ei kerkeä tulemaan takaisin ylös kaivosta.

Ja itseasiassa konvektorin tehon pystyisi myös tällöin laskemaan koska amena on ilmoittanut ilmamäärät eri puhallinnopeuksille. 360, 460, 600, 830m3/h.

Mikäli jaksat viritellä niin laita tuloksia tänne niin funtsitaan asiaa eteenpäin. Mittarina voisi toimia tälläinen ulkolämpömittari joka mittaa myös sisälämpötilan. Suhteellisen kosteuden tietäminen auttaisi sitten tehon laskemisessa lähemmäksi totuutta. Parempi vielä tietysti tulisi mikäli molemmista ilmoista saisi vielä suhteellisen kosteuden koska kosteuden kondensoituminen pinnoille saattaa muuttaa ilman absoluuttista kosteutta ja energiamäärää.... Tosin mittauksienkin tarkkuuden asettavat omat toleranssinsa testien tarkkuudelle...

Sen verran alkoi kyllä itseäkin kiinnostamaan että pitäisiköhän tehdä vastaava testi myös oman konvektorin kanssa ja laskea konvektorin teho eri puhallin nopeuksilla sekä eri liuospumpun nopeusasetuksilla?  :D

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Maaässä

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Hyvää tietoa kytkennästä ja viilennyksestä.
Itselläni tuo vasen kytkentä, mutta silti ei tunnu riittävän kylmää.
Järjestelmän perustiedot:
300 m kaivo, josta lähtee eristetty siirtoputki maan alla noin metrin syvyydessä taloon noin 30 m päähän.
Maalämmön liuospumppu ei käy pelkällä jäähdytystarpeella.
Puhallinkonvektori noin 5,5 m lämmönjakohuoneen yläpuolella, johon liuos pumpataan.
Kysymys onkin onko kiertovesipumppu liian pieni voittaakseen putkiston, mutkien, maalämpjärjestelmän ja konvektorin painehäviöt, koska tuntuu, ettei kylmää tule riittävästi. Pumppu on Grunfossin Alpha 1, 25-60 180 taajuusmuuttajan säädöllä 1.
Lisätietoja annetaan systeemistä, jos joku asiantunteva pystyy arvioimaan tilannetta.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 211
  • L-Ässä V-7
Kuinka pitkästi ja minkä kokoista (sisähalkaisija) on putki keruupiirin ja konvektorin välillä?
ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Maaässä

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Kaivo 2x300 m putkikoko 45 mm ja vaaka 2x25m 50 mm putki.
Aivan viimenen haara 2x6 m on DN25, jossa myös kiertovesipumppu.
Talvella toimi systeemi hyvin, siis lämmityskäytössä.

Poissa Putkenpätkä

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 42
  • Maalämpöfoorumi
Pumpun riittävyyden voi myös haarukoida niin että nostaa pumpaustehoa ja mittaa tuloksen - jos konvektorin puhaltaman ilman lämpötila laskee pumpun tehon kasvaessa niin pumppu on silloin pullonkaula. Jos viilenetyn ilman lämpötila ei enään laske vaikka pumpun tehoa kasvattaa niin silloin litkun virtaama ei ole pullonkaula.
144m2 v2008, Nibe 1255-6, kaivo 180m

Poissa Maaässä

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Näin juuri käy. Olisi kiva osoittaa vielä laskelmalla urakoitsijalle takuuaikana, että korjattavaa on. Mitä tietoja järjestelmästä tarvitaan?
Olen kokoajan sanonut urakoitsijalle, että kylmäsysteemin kiertovesipumppu on pieni, säädöt tai ilmaus on vielä kesken. Ovat kuitenkin jo kahdesti ilmanneet systeemin.
Jäähdytys paranee myös silloin, kun höräyttää väkisin maalämmön kiertämään.
Alkuperäisissä säädöissä eli pumppu asennolla 1 ja puhallinkonvektorin hitaimmalla nopeudella on imuilman ollessa 22C ja sisäänpuhallus parhaimmillaan luokkaa 16 C. Mielestäni potentiaalia pitäisi olla yhden konvektorin systeemissä enemmän (13-14C) Liekösitten joku termari rajoittaa kiertoa liiallisen kondensoimisen estämiseksi? Kun nopeuttaa nostaa ja höräyttaa maalämmön käyntiin päästään tuonne noin 14 C lukemiin. Jäähdyttävyydessä on 2 asteella iso ero.

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Konvektorien putkiliitäntä on usein pieni ja sekin osaltaan vaikeuttaa tilannetta.
Itse teen nämä vähintään 25/70 pumpulla ja lisään kytkentään säädettävän "ohituksen", jolla varmistetaan että kaivosta nostetaan riittävällä virtauksella nestettä.
25/60 ei riitä ja olen sen kantapäänkautta aikoinaan opetellut.
Putkikoko pitää olla myös riittävän iso.
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa Maaässä

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos jo tässä vaiheessa vastauksista. Laitan nyt tähän systeemistä väheän tarkempia speksejä.
Eli kytkentä on vasemman kuvan mukainen.
Maalämpöpumppuna on suurin Thermia Atlas 18 online.
Maalämpökaivo 1 kpl 300 metriä 45 mm putkella. Kallio alkaa heti puolen metriä maanpinnasta.
Siirtoputkisto on noin 25 m etäisyydellä ja 50 mm putkella tehty.
Putket noin metrin maan alla ja eristetty.
PUHALLINKONVEKTORI SABIANA CVP-T 4 SEINÄ IR
Tekniset tiedot kuvassa:
Puhallin konvektori sijaitsee noin 5 m lämmönjakohuoneen yläpuolella ja kytkentäjohtona on käytetty 25 mm eristettyä putkea (eli yht noin 10 m).
Pumppuna tuo Grunfoss Alpha L 25-60 pumppu.
Nyt pumpun käyntinopeudella 3, tulevan ilman lämpötila ennen konvektoria 22C ja jälkeen 15,06C. Konvektorin puhallinnopeus on 1 eli hitain.

Kunnossa vai ei?

Sikäli mielestäni kaivo ja maallämpö on kunnossa, koska kertaakaan taloa ei ole lämmitetty lisäsähköllä. Talo on kooltaan 354 m2 ja 1350 m3. Tarkastin, että maalämpöjärjestelmän pumppu koneen sisällä oli Grundfossin UPMXL GEO 25-125, joka varmaan riittää em. Systeemissä riittävästi pyörittämään keruujärjestelmän litkuja.

Kiitokset pähkijöille jo etukäteen!
« Viimeksi muokattu: 16.05.21 - klo:17:14 kirjoittanut Maaässä »

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Mikäli haluaa omatoimista lisäselvyyttä ongelman syystä, voisi myös mitata liuoksen lämpötilan konvektorin tuloputkessa ja paluuputkessa vaikkapa anturin ja putken ympäri kierretyllä alumiiniteipillä kiinnitetyn elektronisen sisä-ulkolämpömittarin avulla (tuollainenhan ei järin monta euroa maksa, joten niitä voi marketista hankkia parikin, jolei jo nurkissa ennestään pyöri). Teipin päälle voisi vielä kietoa jonkin solumuovieristeen lukematarkkuuden parantamiseksi.

Riittämätön pumppausteho ilmenee usean asteen erona tulevan ja lähtevän liuoksen lämpötiloissa. Itse absoluuttinen lämpötilalukema kielii myös mahdollisesta takaiskuventtiilin viasta, jos tulevankin liuoksen lukema vaikuttaisi yllättävän korkealta. Joskus takasikuventtiilit jumittuvat aukiasentoon (esim. roskien takia mahdollisesti jo uutenakin), mikä ei vaikuta lämpöpumpun toimivuuteen, mutta jäähdytyspiiriin sitäkin enemmän.

Poissa Putkenpätkä

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 42
  • Maalämpöfoorumi
Maalämpökaivo 1 kpl 300 metriä 45 mm putkella. Kallio alkaa heti puolen metriä maanpinnasta.
Siirtoputkisto on noin 25 m etäisyydellä ja 50 mm putkella tehty.
Putket noin metrin maan alla ja eristetty.
PUHALLINKONVEKTORI SABIANA CVP-T 4 SEINÄ IR
Tekniset tiedot kuvassa:
Puhallin konvektori sijaitsee noin 5 m lämmönjakohuoneen yläpuolella ja kytkentäjohtona on käytetty 25 mm eristettyä putkea (eli yht noin 10 m).
Pumppuna tuo Grunfoss Alpha L 25-60 pumppu.
Jos asiaa lähtee haarukoimaan niin jos litku on 6C.
Max teholla vaaditaan 700 l/h virtaus ja 45 kPa + putkien/kaivon painehäviö.
Min teholla vaaditaan 300 l/h virtaus ja 10 kPa + putkien paine/kaivon painehäviö.
(Jännästi noi Sabinan painehäviöt on vedelle)

Jos litku on 10C niin teho ja max virtausvaatimus tippuu ja painehäviö puolittuu.

Hieman epäselvyyttä mikä pumppu kysessä mutta ohessa Alpha2L 25-60 pumppun painekäyrä + tuotto. Eli ko. pumpu riittää konvektorin maks teholla jos ei huomioida kaivon ja putkituksen painehäviöitä. Pumppu pystyy tuotamaan 900l/h tilavuuvirran kun vaatimus on 700 l/h kun painehäviö on 45 kPa. Onko pumppu Alpha2L vai Alpha1L?

Kysymys kuuluu, paljonkohan kaivon ja pumpun lämmönvaihtimen painehäviöt on 700l/h virtauksella? Pyörittelin lukuja ja sain niinkin alhaisen 10kPa (kaivo + putket) + lämmövaihtimen painehäviön + ventiilien painehäviöt + muut kertavastukset.
144m2 v2008, Nibe 1255-6, kaivo 180m