Maalämpö pelletin tilalle

[jussi69]

Tervehdys foorumilaiset!

Tämä on meikäläisen ensimmäinen viesti foorumilla, joten aloitetaan se kiperällä kysymyksellä.
Eli tarkoituksena olisi asentaa vuoden 1969 taloon maalämpöpumppu pellettijärjestelmän tilalle. Lämmitettäviä neliöitä kaksikerroksisessa talossa on noin 200 neliötä, joista 70 lattialämmityksellä ja loput pattereilla. Pellettiä on kulunut vuodessa noin 7-8tn vuosien 2008 ja 2016 välillä. Pelletin energia-arvosta laskien kulutus noin 30 000 kwh vuosi.

Olen kysellyt muutamasta paikasta tarjouksia maalämpösaneerauksesta. Lämpökaivon aktiivisyvyydeksi suositeltiin 215m+10m. Pumpun tehoksi 12-14kw riippuen toimittajasta.

Ja nyt siihen kysymykseen: Voidaanko vanhan pellettijärjestelmän (asennettu 2008, kattila termax pellet 25cr, vesitil. 190 ltr) kattilaa käyttää varaajana?

Olisi vaan niin helppoa kytkeä se maalämpöpumpun rinnalle koska siinä on kaikki liitännät kuten käyttövesi ja molempien lämmityspiirien suntit jo valmiiksi kiinni. Eli yläsivu yhteestä lämpöpumpulta lämminvesi sisään kattilan vesitilaan ja alasivu yhteestä jäähtynyt vesi lämpöpumpulle takaisin. Tämän voisi tuttu putkari kytkeä, itse asentaisin lämpöpumpun.

Ja jos yllämainittu ei ole hyvä kytkentä niin mikä olisi parempi?

Tässä linkki kattilan esitteeseen: http://www.termax.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/pellet_25_cr_suomi_u.pdf

Lämpöpumpuksi olisi tarkoitus asentaa Niben F1155 tai F1255.

Kiitoksia vastauksista jo etukäteen!

[peki]

Tervehdys foorumilaiset!

Tämä on meikäläisen ensimmäinen viesti foorumilla, joten aloitetaan se kiperällä kysymyksellä.
Eli tarkoituksena olisi asentaa vuoden 1969 taloon maalämpöpumppu pellettijärjestelmän tilalle. Lämmitettäviä neliöitä kaksikerroksisessa talossa on noin 200 neliötä, joista 70 lattialämmityksellä ja loput pattereilla. Pellettiä on kulunut vuodessa noin 7-8tn vuosien 2008 ja 2016 välillä. Pelletin energia-arvosta laskien kulutus noin 30 000 kwh vuosi.

Olen kysellyt muutamasta paikasta tarjouksia maalämpösaneerauksesta. Lämpökaivon aktiivisyvyydeksi suositeltiin 215m+10m. Pumpun tehoksi 12-14kw riippuen toimittajasta.

Ja nyt siihen kysymykseen: Voidaanko vanhan pellettijärjestelmän (asennettu 2008, kattila termax pellet 25cr, vesitil. 190 ltr) kattilaa käyttää varaajana?

Olisi vaan niin helppoa kytkeä se maalämpöpumpun rinnalle koska siinä on kaikki liitännät kuten käyttövesi ja molempien lämmityspiirien suntit jo valmiiksi kiinni. Eli yläsivu yhteestä lämpöpumpulta lämminvesi sisään kattilan vesitilaan ja alasivu yhteestä jäähtynyt vesi lämpöpumpulle takaisin. Tämän voisi tuttu putkari kytkeä, itse asentaisin lämpöpumpun.

Ja jos yllämainittu ei ole hyvä kytkentä niin mikä olisi parempi?

Tässä linkki kattilan esitteeseen: http://www.termax.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/pellet_25_cr_suomi_u.pdf

Lämpöpumpuksi olisi tarkoitus asentaa Niben F1155 tai F1255.

Kiitoksia vastauksista jo etukäteen!

Ihan vaan mielenkiinnosta kysyisin että mitä pelletti nykyisin maksaa?

[jussi69]

Pelletin hinta on ollut 240-250 €/tn viime vuosien ajan. 2008 kun aloitin pelletillä lämmittämisen hinta oli alle 200€/tn.

[tomppeli]

...tarkoituksena olisi asentaa vuoden 1969 taloon maalämpöpumppu pellettijärjestelmän tilalle. Lämmitettäviä neliöitä kaksikerroksisessa talossa on noin 200 neliötä, joista 70 lattialämmityksellä ja loput pattereilla. Pellettiä on kulunut vuodessa noin 7-8tn vuosien 2008 ja 2016 välillä. Pelletin energia-arvosta laskien kulutus noin 30 000 kwh vuosi.

Kokeilin laskelmaa ja mitoitus saattaisi näyttää tämän tapaiselta:
Talo   ”jussi69”      AKAA
Lämmitettävää      200 m2   520 m3
Vuotuinen lämmitystarve:   
- Kiinteistö         29 400 kWh
- Lämmin käyttövesi      4 800 kWh
- Yhteensä         34 200 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      10,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho      11,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -32,3 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,22 COP)   7,6 kW   23 298 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   10 902 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
Tarvitaan yksi 231 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   558 m