Uudiskohde Säkylä

[VJJU]

Päivää kaikille,

olen rakentamassa uutta taloa ja tallia ja mitoitusapuja pitäisi saada. Edellisen maalämpötalon tein 15 vuotta sitten ja silloin mitoitus tehtiin lähinnä arvaamalla, josko laskenta olisi kehittynyt tässä ajassa.


Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Säkylä
- Rakentamisvuosi? 2017, tasamaalla.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys ja vesikiertoinen patteri IV-koneessa.
- Ilmanvaihto, koneellinen LTO:lla Ilox 129, vuosihyötysuhde 70%.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat Talo 52m seinää, talli 46 m.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Talo U=0,14, paksuus 330 mm, talli U=0,15, paksuus 280 mm.
- Kerrosten lukumäärä 1 1/2, maan päällä.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain Talo AK 104m2, YK 84m2, talli 117m2.
- Huonekorkeudet kerroksittain? Talo AK 2680mm, YK 2500 mm, talli 3850 mm.
- Alapohjan laatu, maanvarainen, U=0,08.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Talo U=0,09, talli U=0,11.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Talon ikkunat U=0,85, 28m2. Tallissa on ehkä 4m2 ikkunoita ja 18m2 ovia.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Kanaali on 22m, lämmitysjärjestelmä on tallissa.
- Tilojen lämpötilat? Puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.

Lämpöpumpuksi olen kaavaillut Niben 1255/Jämän Star RST 3-12kW ja 2000l varaaja lämmityskattilaa varten (18 kW, suoraan Virosta). Puuta on tarkoitus polttaa, mutta siitä huolimatta täystehomitoitus kiinnostaisi. Lämmitys on tarkoitus kytkeä niin että kun isossa varaajassa on lämpöä, lämmitys kiertää sielllä ja kun lämpö loppuu siirrytään käyttämäään pumpun varaajaa. Käyttövesi tulee aina ison varaajan yläosan läpi. Lämpökaivoa oli tarkoitus porata 220m, josta hyötyä on n. 212 m.

Kaikki paremmat ideat ovat tervetulleita, varsinkin tuota varaajan kytkentää pumpun oman varaajan rinnalle voisi kommentoida.

[tomppeli]

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Säkylä
- Rakentamisvuosi? 2017, tasamaalla.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys ja vesikiertoinen patteri IV-koneessa.
- Ilmanvaihto, koneellinen LTO:lla Ilox 129, vuosihyötysuhde 70%.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat Talo 52m seinää, talli 46 m.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Talo U=0,14, paksuus 330 mm, talli U=0,15, paksuus 280 mm.
- Kerrosten lukumäärä 1 1/2, maan päällä.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain Talo AK 104m2, YK 84m2, talli 117m2.
- Huonekorkeudet kerroksittain? Talo AK 2680mm, YK 2500 mm, talli 3850 mm.
- Alapohjan laatu, maanvarainen, U=0,08.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Talo U=0,09, talli U=0,11.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Talon ikkunat U=0,85, 28m2. Tallissa on ehkä 4m2 ikkunoita ja 18m2 ovia.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Kanaali on 22m, lämmitysjärjestelmä on tallissa.
- Tilojen lämpötilat? Puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.

Lämpöpumpuksi olen kaavaillut Niben 1255/Jämän Star RST 3-12kW ja 2000l varaaja lämmityskattilaa varten (18 kW, suoraan Virosta). Puuta on tarkoitus polttaa, mutta siitä huolimatta täystehomitoitus kiinnostaisi. Lämmitys on tarkoitus kytkeä niin että kun isossa varaajassa on lämpöä, lämmitys kiertää sielllä ja kun lämpö loppuu siirrytään käyttämäään pumpun varaajaa. Käyttövesi tulee aina ison varaajan yläosan läpi. Lämpökaivoa oli tarkoitus porata 220m, josta hyötyä on n. 212 m.

Kaikki paremmat ideat ovat tervetulleita, varsinkin tuota varaajan kytkentää pumpun oman varaajan rinnalle voisi kommentoida.

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
En saanut laskentaohjelmassa varsinkaan talon ulkoseinien ulkopituutta täsmäämään ilmoitettuun.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Uudiskohde  ”VJJU” SÄKYLÄ
Lämmitettävää   308 m2   947 m3
Vuotuinen lämmitystarve:
- Kiinteistö         29 443 kWh
- Lämmin käyttövesi   6 000 kWh
- Yhteensä         35 443 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   12,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -26,2 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,4 COP)   9,3 kW   26 492 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 893 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   58 kWh
Tarvitaan yksi 248 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai          
Vaakakeruupiiri KOSTEA  SAVI   602 m

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[VJJU]

Moi,

ja kiitos nopeasta vastauksesta. Ulkoseinämitat on päässälaskettuja likiarvoja. E-luvun laskennassa on näköjään käytetty ulkoseinien pinta-alana 203m2, yläpohjan 135m2, alapohjan 107m2, ikkunoiden 33m2 ja ovien 11,6m2. Pääseekö näillä tarkempiin tuloksiin?

Tuosta kaivon syvyydestä, riittääkö siinä vielä 40 mm putki keruuputkena vai kasvaako vastus liikaa?

Niin ja muutenkin sitä ajatusta koko lämmitysjärjestelmästä saa kommentoida.

[tomppeli]

Laskin uudelleen ja vaihdoin tulosteen.
Muuttuihan se vähän. Kaivoonkin tuli vähän syvyyttä lisää.

[fraatti]

Lämpöpumpuksi olen kaavaillut Niben 1255/Jämän Star RST 3-12kW ja 2000l varaaja lämmityskattilaa varten (18 kW, suoraan Virosta). Puuta on tarkoitus polttaa, mutta siitä huolimatta täystehomitoitus kiinnostaisi. Lämmitys on tarkoitus kytkeä niin että kun isossa varaajassa on lämpöä, lämmitys kiertää sielllä ja kun lämpö loppuu siirrytään käyttämäään pumpun varaajaa. Käyttövesi tulee aina ison varaajan yläosan läpi. Lämpökaivoa oli tarkoitus porata 220m, josta hyötyä on n. 212 m.
Kaikki paremmat ideat ovat tervetulleita, varsinkin tuota varaajan kytkentää pumpun oman varaajan rinnalle voisi kommentoida.

Lainaan omaa viestiä. Tuollainen kytkentä?

Otetaas sitten vielä kerran tuo toimintaperiaate uudelleen.
Reitti 1X kulkee 11, 12 ,13 jne kunnes se palaa takaisin koneelle. Tämä on reitti silloin kuin kone tekee käyttövettä varaajan yläosaan.
Reitti 2x kulkee 21, 22 jne kunnes se palaa takaisin koneelle. Tämä on reitti silloin kun kone tekee lämmitysvettä varaajan alaosaan. Varaajan ala- ja yläosa on erotettu toisistaan laipiolla joka mahdollistaa sen että varaajassa pysyy kerrostumat vaikka ala ja yläosassa on eri lämpöistä vettä. Tämä näkyy harmaalla katkoviivalla kuvassa.
pisteessä 13 on ylimääräinen vaihtoventtiili joka määrää sen että otetaanko koneelle palaava vesi säiliön alhaalta(lämmitysvesi) vai ylhäältä(käyttövesi).
reitti 3x kulkee varaajan alaosan kierukoiden läpi varaajan yläosaan jossa se kulkee toisien kierukoiden läpi. Tämä on reitti mitä pitkin kulkee käyttövesi.
Piirsin kuvaan myös vihreät nuolet punaisella pohjalla. Näihin voi kytkeä vaikka puukattilan niin että ylös viedään kattilasta tuleva ja alhaalta viedään kattilaan menevä linja.
Varaajassa on alimpana vielä lisäksi pari ylimääräistä reikää jossa lymyää kierukka esim aurinkoa varten.

Jos kytkentä olisi tälläinen niin silloin valittaisiin luonnollisesti sellainen maalämpöpumppu missä ei ole integroitua varaajaa ollenkaan itsessään.

(kiertovesipumppujen paikat kuvassa taitaa olla missä sattuu ja niistä ei kannata välittää)



Esimerkissä olevan varaajan poikkileikkaus näyttää tälläiselle:

Myös akvatermiltä sekä capitolta löytyy vastaavanlaiset varaajat.

Capito varaajat: www.heatco.fi/pdf/Capito_esite.pdf
Akvaterm: http://www.akvaterm.fi/files/2015_katalogi_v10_20151218_web.pdf
jäspi: http://www.varaaja.com/images/jaspi-energiavaraajat/Jaspi_GTV_Hybrid_500.pdf

Ja kun maalämmöntoimintaperiaate taisi olla myös hiukan hakusessa niin tämä video varmaan valoittaa hiukan kuinka vaihtoventtiili toimii:
https://www.youtube.com/watch?v=Yad6y_R6lwI
ja tämä kuinka itse kylmäainepuoli.
http://youtu.be/blHfLF7SQHU

Keskustelu mistä viesti oli kopioitu: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=23747.msg305967

Invertteriä ei oltu suositeltu suuren varaajan kanssa -> kts. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7041.msg92445#msg92445

[VJJU]

Kiitoksia näistä. Yritin itsekin pähkäillä tuota kytkentää ja ilmeisesti tuo Niben sivuilta löytyvä versio on se mitä haen:

http://www.nibe.fi/nibedocuments/17615/M11345fi-6.pdf

Ajatus on lämmittää isoa varaajaa vain puulla, jolloin vaippahäviöt jäävät maalämmön osalta pois. Samalla ilmeisesti invertterikone olisi perustellumpi vaihtoehto. Lisäksi en ajatellut tehdä käyttöveden kiertoa vaan laittaa taloon pienen käyttövesivaraajan (60l) sähköllä, koska lämmintä vettä käytetään vähän ja harvoin.

Kuinka syviä kaivoja on tehty 40mm putkelle? Mahtuuko normaaliin 145mm reikään 50mm keruuputket?

[fraatti]

Kiitoksia näistä. Yritin itsekin pähkäillä tuota kytkentää ja ilmeisesti tuo Niben sivuilta löytyvä versio on se mitä haen:

http://www.nibe.fi/nibedocuments/17615/M11345fi-6.pdf

Ajatus on lämmittää isoa varaajaa vain puulla, jolloin vaippahäviöt jäävät maalämmön osalta pois. Samalla ilmeisesti invertterikone olisi perustellumpi vaihtoehto. Lisäksi en ajatellut tehdä käyttöveden kiertoa vaan laittaa taloon pienen käyttövesivaraajan (60l) sähköllä, koska lämmintä vettä käytetään vähän ja harvoin.

Kuinka syviä kaivoja on tehty 40mm putkelle? Mahtuuko normaaliin 145mm reikään 50mm keruuputket?

juujuu... sain käsityksen että haluat tehdä käyttöveden kierukalla ja siksi ajattelin tuollaista... ilmeisesti kyse onkin vain esilämmityksestä...
Käyttövesi tulee aina ison varaajan yläosan läpi.

40mm keräin lienee ok johkin 200m asti. Ehkä 220m riippuen hiukan siitäkin minkätehoinen kone tulee kaveriksi ja onko patteri vai lattialämmitys. Paremmalla hyötysuhteella toimiessaan kaivosta kiskotaan enemmän lämpöä ja virtauskin olisi hyvä olla myös tällöin riittävä.. 50mm keräin taisi mahtua myös 145mm kaivoon...

[tomppeli]

Kuinka syviä kaivoja on tehty 40mm putkelle? Mahtuuko normaaliin 145mm reikään 50mm keruuputket?

50 mm keräin on käsitykseni mukaan saatu mahtumaan jopa 115 mm porakaivoonkin.

[fraatti]

50 mm keräin on käsitykseni mukaan saatu mahtumaan jopa 115 mm porakaivoonkin.

Juurikin näin. Ulkomuistista (harvasta) mieleen oli jäänyt että 145mm on pienin... mutta eihan toki....

Tuo on ihan perustuote Muovitechilta. Se menee tuohon 115mm reikään joten kaikki porarit pystyy sitä käyttämään. Yli 200m kaivoissa saa tuolla aina selkeän hyödyn.
Lisähinta koostuu kalliimmasta putkesta joka normivesijohdossa on n. 30% ja suuremmasta nestemenekistä. Lisäksi vaakavedot pitää viedä 50mm putkella joka tottakai maksaa hieman enemmän. Isommilla porausfirmoilla onnistuu hintojen päivitys varmaan nopeammin eli kannattaa kysyä niiltä ensin.

[VJJU]

Kiitos tiedoista. Tuo kaivon syvyys hiukan hämmästyttää, miten ihmeessä sama pumppu kierrättää liuosta maassa 40mm putkella jopa 800m? Paine-eroa kun ei korkeuksista synny lämpökaivossakaan, joten tilanne on kokolailla sama kummassakin tapauksessa pumpun kannalta.

No nyt edullisin ratkaisu lienee kaksi 130m kaivoa 40mm putkella, vaihtoehtona olisi 250m kaivo 50mm putkella, joka on siis kalliimpi. Kiertääkö keruuneste kummassakin kaivossa yhtä paljon ilma säätöventtiileitä vai puoltaako joku seikka kalliimman yhden reiän tekemistä?

[OilToSoil]

Meillä on n. 230 m syvä kaivo ja varmaan 8 m vaakaveto x 2, eli yhteensä lenkkiä 246 m, 40 mm putkella.
Maapiiriin on sitten vaihdettu alkuperäisen kiertopumpun tilalle isompi versio, Wilon Stratos Para 12.
Hyvin kiertää neste ilmeisesti, menon ja paluun ero 2,8 astetta. Toki ottotehokin siinä on täysillä käydessään 310 W, mutta mitäpä pienistä...
Eli kyllä sen näinkin saa nesteet kiertämään.

[tomppeli]

Kiitos tiedoista. Tuo kaivon syvyys hiukan hämmästyttää, miten ihmeessä sama pumppu kierrättää liuosta maassa 40mm putkella jopa 800m? Paine-eroa kun ei korkeuksista synny lämpökaivossakaan, joten tilanne on kokolailla sama kummassakin tapauksessa pumpun kannalta.

No nyt edullisin ratkaisu lienee kaksi 130m kaivoa 40mm putkella, vaihtoehtona olisi 250m kaivo 50mm putkella, joka on siis kalliimpi. Kiertääkö keruuneste kummassakin kaivossa yhtä paljon ilma säätöventtiileitä vai puoltaako joku seikka kalliimman yhden reiän tekemistä?

Lainaan tähän omaa ja aikaisemmin kirjoittamaani tekstiä aiheesta yksi syvä vai kaksi matalaa kaivoa:

Aina kannattaa mieluummin laittaa yksi syvä kaivo, kuin kaksi matalampaa.
Yksi 300 metrinen kaivo antaa paljon enemmän lämpöenergiaa kaksi 150 metrin kaivoa yhteensä.
Perusteluja:
- Tulee kaivon yläpäähän 2 kpl kuivia (vedettömiä) osuuksia, joista ei saada lämpöä ollenkaan.
- Tulee 2 kpl maaosuuksia, joista saadaan vain puolet siitä lämpöenergiasta, mitä saadaan kalliosta.
- Tulee 2 kpl kallista teräsputkitettua maaosuutta.
- Menetetään syvän kaivon pohjalla oleva parhaiten lämpöä tuottava osuus.
- Tulee huomattavasti enemmän porattavia kaivometrejä.
- Tulee lisää liitosputkistoa, huoltokaivo, yläpään hattu ja venttiilejä lisäkaivon takia.
- Kaiken kaikkiaan tulee paljonkin kalliimpi ratkaisu.

Tässä sinun tapauksessasi toimii myöskin kolmiputkinen keräin.
Siinä maakiertoneste menee alas kaivoon kahdessa 40 mm putkessa ja nousee ylös yhdessä 40 mm putkessa.
Koeta välttää kahden kaivon ratkaisua.
Joskus kuitenkin käy niin ikävästi, että kaivoon tulee liian kovasti vettä ja porarin paineilmakompressorista loppuu puhti kesken, josta syystä joudutaan kuitenkin tekemään kaksi matalampaa kaivoa.
Koeta kuitenkin löytää sellainen porari, jolla on riittävän tehokas porauskalusto.

[VJJU]

No nyt on porareita kiusattu ja päädyin kahteen 140m kaivoon 40mm keräimillä. Tämäkin jää vielä yli 1000 euroa halvemmaksi kuin 260m kaivo 50mm putkella.
Tähän on nyt vahviten ehdolla kaveriksi Nibe 1255 3-12kW. Tarrvitaanko puskurivaraajaa lämmityspiiriin? Vai onko tähänkään yksiselitteistä vastausta?

[tomppeli]

Tarrvitaanko puskurivaraajaa lämmityspiiriin? Vai onko tähänkään yksiselitteistä vastausta?

Jos IV -koneella on vesikiertoinen patteri, on puskurivaraaja sitä varten tarpeen.

No nyt on porareita kiusattu ja päädyin kahteen 140m kaivoon 40mm keräimillä. Tämäkin jää vielä yli 1000 euroa halvemmaksi kuin 260m kaivo 50mm putkella.

Laskelmassa muuten kaivo oli 248 aktiivimetriä. Keräinputkeksi riittää oikein hyvin 2 x 45 millinen.

[jm82]

No nyt on porareita kiusattu ja päädyin kahteen 140m kaivoon 40mm keräimillä. Tämäkin jää vielä yli 1000 euroa halvemmaksi kuin 260m kaivo 50mm putkella.
Tähän on nyt vahviten ehdolla kaveriksi Nibe 1255 3-12kW. Tarrvitaanko puskurivaraajaa lämmityspiiriin? Vai onko tähänkään yksiselitteistä vastausta?

Itse varmaan porauttaisin 230-240 metriä ja yhden kaivon 40mm keruuputkella. Eli liuos vielä kiertää tuollaisessa kaivossa. Tuo taitaisi olla samalla halvin tapa? 280 metriä kahdessa kaivossa, niin eroa tulee 40-50 metriä. Yhdellä syvällä kaivolla on laajempi "keruualue". Voi myös tulla jotain virtausta jos sattuu osumaan johonkin sopivaan "railoon" kalliossa. Yksi syvä kaivo voi olla aika lähella taloa, mutta kaksi kaivoa saisi olla kaukana toisistaan. Lisäksi kahteen kaivoon tulee kaksi teräsputkitusta ja kaksi kuivaa aluetta josta ei saa kerättyä lämpöä.

On myös 45mm keruuputki nykyisin (muovitech) joka mahtuu ongelmitta 115mm kaivoon. Mutta voi sinne sen 40mm myös laittaa.

[fraatti]

Itse varmaan porauttaisin 230-240 metriä ja yhden kaivon 40mm keruuputkella.

Miksi tehdä valmistajan suositusten vastaisesti ? Ja vielä lämpökaivo jonka pitäisi pelata maailman tappiin saakka....

[jm82]

Miksi tehdä valmistajan suositusten vastaisesti ? Ja vielä lämpökaivo jonka pitäisi pelata maailman tappiin saakka....

Niin no 10 metriä tulisi "yliporausta".

Lämpökaivoa oli tarkoitus porata 220m, josta hyötyä on n. 212 m.

16kW invertteriä on laitettu 40mm putkella 240m kaivoon lattialämmityksen kanssa. Ja patterilämmityksen kanssa 250m kaivoon.

45mm keruuputki olisi varmaankin halvempi kuin 50mm jonka joutuu laittaa isompaan kaivoon kuin 115mm.

Eli 230 metrin kaivo jos onnistuisi, niin aktiivisyvyys olisi noin 222m.
Kahdesta 140m kaivosta tulisi 264 metriä. Syvemmästä saattaa saada kerättyä paremmin lämpöä tai ainakin ero olisi hyvin pieni.

[tomppeli]

Porakaivon pohjalta saadaan saadaan enemmän lämpöä kaivon metriä kohden (kWh/metri/vuosi),
kuin on mahdollista saada kaivon yläosasta.

[jm82]

Kaikki paremmat ideat ovat tervetulleita, varsinkin tuota varaajan kytkentää pumpun oman varaajan rinnalle voisi kommentoida.

Tuolla taisi olla jotain kytkentä juttua. Ainut että puskurivaraaja tulisi olla kiertovesipumpun "sisäpuolella", eli puskurista saisi vähän lämpöä vaikka maalämpöpumppu lämmittäisi käyttövettä. Mutta tuo "ylimääräinen" puskurivaraaja ei taida olla aivan pakollinen koska onhan siinä silti kiertovesipumppu että vesikiertoinen IV-patterikin saa silti lattialämpöä. Ilmeisesti puskurivaraajaa tarvittaisiin patterilämmityksessä että ei patterit tai patteriputket rupea napsumaan lämpötilavaihtelun takia. Jos ei nyt aivan väärin mennyt?

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7041.msg92708#msg92708

[VJJU]

Aikaa vierähti hieman, mutta nyt on systeemi valittuna ja hankittuna. Kaivoa porattiin 262 m ja keruupiirin lenkki on 260x2 m, painot veivät pohjasta hieman tilaa. Putkena 45 mm Muovitech turbokollektorilla, vesipinta kaivossa jäi kuuteen metriin maanpinnalta, joten pitäisi olla tarpeeksi kaivoa. Kaivon teki Harri Peltomaa , voin suositella kyllä muillekin.

Koneeksi hankin Jämä Star Inverter RST 3-12 kW, lisäksi lämmityspiiriin tuli 100l puskurivaraaja. Puulämmitystä ei nyt kuitenkaan laiteta rinnalle vielä, ei kä isoa varaajaa. Paikka sille kuitenkin jätetään. Vuoden päästä pitäisi olla kaikki käytössä ja toiminnassa, näin itse rakentaen aikataulu voi vieläkin olla pikkuisen tiukka.

[tomppeli]

...Kaivoa porattiin 262 m ja keruupiirin lenkki on 260x2 m, painot veivät pohjasta hieman tilaa. Putkena 45 mm Muovitech turbokollektorilla, vesipinta kaivossa jäi kuuteen metriin maanpinnalta, joten pitäisi olla tarpeeksi kaivoa. ...

Hyvä, että tuli riittävästi kaivon syvyyttä ja hyvä keruun putkitus!