Vanha aihe, mutta pannaan kokemuksia. Tuo Linuxiin kirjoitettu USB-muistin emulaattori on laadultaan vähän mitä sattuu, sen verran lueskelin kommentteja asiaa pohjustaessani. Ilman Linux-taitoja tuon virittely on melkoisen hankalaa. Kun tuohon yhdistää pumpun kirjoituslogiikan, sotku on valmis.
Jos Raspbin on saanut näkymään USB-tikkuna ja sille voi tallentaa Windowsista, ensimmäinen este on ylitetty. Jos vielä pumppu tunnistaa Raspbin USB-muistina, on jo 30% ongelmista takana. Sitten seuraa se hankalin vaihe.
F1226 näyttää kirjoittavan USB-muistiin ihan omien ajoitustensa mukaisesti, joten reaaliaikaisuuden voi unohtaa yhden tien. Koska Linux-pohjainen USB-emulaatio toimii lievästi sanoen "horjuen", on pelkona, että jopa tiedoston lukeminen RBPi:n avulla samaan aikaan, kun tiedostoon kirjoitetaan, saattaa sekoittaa kirjoituksen. Olen sataprosenttisen varma siitä, että Linux-toteutus on melkoisen keskeneräinen, sillä aiheeseen liittyviä linkkejä ja keskusteluja on todella vähän.
USB:lle tallennus näyttää menevän lohkoina (blocks), jotka ovat kooltaan ehkä 512, 1024 tai 2048 tavua. Tiedoston viimeinen rivi saattaa katketa tai useampia rivejä tipahtaa pois. Syynä voi olla joko pumpun kirjoituksen puskuroiva toiminta tai USB-emulointimoduulin rikkinäisyys. Voi olla, että viimeiset tavut menevät tiedostoon vasta, kun pumpun valikosta poistetaan kirjoitus lokiin. Kaikki edellinen on vain arvailua, sillä taitoni/aikani ei riitä penkomaan Linuxin moduulin lähdekoodeja ja F1226:n toiminta on lähinnä "mustaa laatikkoa".
Jos kaikki on suunnilleen kunnossa, Rbpi:n puolella tiedostot
saattaa saada näkymään ajamalla
unmount- ja
mount komennot (olettaen, että emulaatiotiedoston nimi on
piusb.bin ja kiinnitys hakemistopolkuun
/mnt/usb_share:
cd /
umount /mnt/usb_share
mount /piusb.bin /mnt/usb_share
Ensimmäinen komento varmistaa, että käyttäjä ei ole liitettävän/poistettavan hakemistopolun osassa. Komentojen jälkeen tiedosto voi näkyä, mutta en ihmettelisi, vaikka se olisi näkymättäkin. Tiedostoa ei tietenkään näy ennen kuin F1226 on kirjoittanut USB:lle niin, että se on jopa mennyt perille asti. Itselläni tuohon ensimmäiseen kirjoitukseen kului n. 5 tuntia.
Sen verran kehnoa tämä kokemus on, että asentelen tuonnempana vanhaan pumppuun rakentamani ulkoisen keruuautomatiikan. Se perustuu DS18B20-antureihin ja yhden vaiheen pihtivirtamittaukseen. Ohjelmisto tekee seuraavaa
- Tallentaa tulo- ja paluulämpötilat maapiiristä ja lämmityspuolelta
- Tallentaa ulkolämpötilan
- Tallentaa (karkeasti) arvioidun käytetyn sähkötehon (kW)
- Siirtää kaikki edelliset Internet-puolen palveluun
Noista saa irti tärkeimmät tiedot deltoineen yms. ja tarpeen mukaan Internet-puolella voi sitten rakennella hälytyksiä ja muuta tarpeetonta, jos siltä tuntuu.
Aiheesta ehkä enemmän tuonnempana
