30 vuotiaaseen tiilitaloon maalämpöä

[Haapinen]

Tervehdys

Tuli vastaan sopiva omakotitalo, jonka suurin ongelma on lämmityskustannuksissa. Vanhan varaavan sähkölämmityksen muuttaminen maalämmöksi tuntuu ainoalta oikealta vaihtoehdolta käyttökustannusten lisäksi myös siksi, että pieniä pesutiloja saisi kasvatettua hivenen vanhan sähkökattilan purkamisella. Millä tavalla yhteen istuu ajatus vähän tilaa vievästä lämmitysjärjestelmästä ja kylpyammeesta? Eli jos tahtoo riittävän käyttövesivaraajan, niin kasvaako laitteiston koko paljon?

- Rakennuksen sijainti: Vantaa
- Rakentamisvuosi: 1986
- Sähkönkulutus: 23500 kWh vuodessa, asunnossa pidetty n. 25 sisälämpötiloja
- Vesikiertoinen lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen poisto
- Rakennuksessa ulkoseiniä yht 145 m2
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali mineraalivilla 170mm, ulkoseinän kokonaispaksuus 330mm
- Kerrosten lukumäärä 1,5
- Lämpimien tilojen neliömäärät: alakerta 27 m2, keskikerros 66 m2,
- Huonekorkeudet kerroksittain: alakerta 2,3m, keskikerros 3,6 m
- Alapohjan laatu, lämpöeristeen laatu ja paksuus: maanvarainen betonilaatta, 150mm mineraalivilla
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus: mineraalivilla 250 mm
- Ikkunat: 3-lasiset. Ikkunoiden määrä "normaali"

minkä kokoista laitteistoa ja reikää tämmöisillä spekseillä kannattaisi harkita? Miten paljon perustuskusrannuksissa mahtaa tulla säästöä, jos tekee itse sähkötyöt ja vanhan laitteiston purkamisen?

[tomppeli]

...
- Sähkönkulutus: 23500 kWh vuodessa, asunnossa pidetty n. 25 sisälämpötiloja
...
- Ilmanvaihto: koneellinen poisto
- Rakennuksessa ulkoseiniä yht 145 m2
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali mineraalivilla 170mm, ulkoseinän kokonaispaksuus 330mm
- Kerrosten lukumäärä 1,5
- Lämpimien tilojen neliömäärät: alakerta 27 m2, keskikerros 66 m2,
- Huonekorkeudet kerroksittain: alakerta 2,3m, keskikerros 3,6 m
...

Muutamia kysymyksiä herää.. Toivoisin näihin vastauksia, jotta en laskisi päin honkia!

- Sähkön kulutus on ilmeisesti kaikki sähkö, myöskin taloussähkö. Miltä vuodelta tuo tieto on?

- Ilmanvaihto: koneellinen poisto. -> Ei ilmeisesti ole lämmön talteenottoa?

- Alakerta, onko se kellarikerros, kun se on pienempi, kuin keskikerros? Onko se osittain maan alla?
  Onko neliöitä yhteensä vain 27 + 66 = 93 m2 ? Voisiko tästä puuttua yläkerta?

- Keskikerroksen huonekorkeus on suuri: 3,6 metriä, kun se on yleensä noin 2,6 m. Onko 3,6 m oikein?

- Kun on keskikerros, onko vielä yläkertakin?  Jos on yläkerta, kuinka iso se on? Onko talo rintamamiestalo -tyyppinen?

[Haapinen]

Sähkön kulutus on viime kalenterivuodelta ja kyseessä on kokonaiskulutus.
- Ilmanvaihto: koneellinen poisto, Ei lämmön talteenottoa.

Neliöitä on siis ainoastaan se 93. Lisäksi ylemmän kerroksen päällä on pieni parvi. Tuo 3,6 metriä on keskikorkeus tuolle yläkerralle parven kanssa. Alakerta ei ole kellari, vaan se on ikäänkuin lomittain kahdessa tasossa olevan ylemmän kerrroksen kanssa. Hivenen vaikeaa selittää. Yritän illemmalla saada jonkun kuvan, jolla saisi hieman esitettyä talon struktuuria.

[Haapinen]

https://m.imgur.com/a/fwCjv
Linkin takana pohjakuvat ja leikkauskuvat. Valitettavasti atk-ajokorttini on vanhentunut, enkä osaa kääntää kuvia oikein päin, saati laittaa niitä suoraan näkymään tähän.

[tomppeli]

- Rakennuksen sijainti: Vantaa
- Rakentamisvuosi: 1986
- Sähkönkulutus: 23500 kWh vuodessa, asunnossa pidetty n. 25 sisälämpötiloja
- Vesikiertoinen lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen poisto
- Rakennuksessa ulkoseiniä yht 145 m2
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali mineraalivilla 170mm, ulkoseinän kokonaispaksuus 330mm
- Kerrosten lukumäärä 1,5
- Lämpimien tilojen neliömäärät: alakerta 27 m2, keskikerros 66 m2,
- Huonekorkeudet kerroksittain: alakerta 2,3m, keskikerros 3,6 m
- Alapohjan laatu, lämpöeristeen laatu ja paksuus: maanvarainen betonilaatta, 150mm mineraalivilla
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus: mineraalivilla 250 mm
- Ikkunat: 3-lasiset. Ikkunoiden määrä "normaali"

Tervetuloa mukaan foorumille!
Kiitos lisätiedoista.
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Rakennus onkin tosiaan aika vaikea kuvailla, eikä ole laskennan kannalta helppo muodoltaan
Pelkistin asian ja käsittelin rakennuksen yhtenä "laatikkona".
Varmistin laskennan osuvuutta vuotuisella sähkön kulutuksella.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:         
Talo   ”Haapinen”      VANTAA   
Lämmitettävää   93 m2   332 m3
Vuotuinen lämmitystarve:         
- Kiinteistö         20 476 kWh
- Lämmin käyttövesi   4 000 kWh
- Yhteensä         24 476 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   6,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   7,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -28,9 C
▪ Maasta kerätään         18 226 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 249 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
Tarvitaan yksi 178 aktiivimetrin syvyinen porakaivo         

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[tomppeli]

https://m.imgur.com/a/fwCjv
Linkin takana pohjakuvat ja leikkauskuvat...

Kuvista puuttuvat mitat. Käytin laskentaan tekstissäsi olevia mittatietoja.
Tasomittojen perusteella olisin voinut ehkä saada leikkauskuvan mittasuhteen selville, mutta en sitä tietoa kuitenkaan hyödyntänyt.

[Haapinen]

Kiitoksia tomppelille mitoituslaskelmasta.

Maalämpöönhän tässä päädytään, mikäli laitteisto saadaan ahtaaseen tilaan mahtumaan. Minkä verran itse pumpun lisäksi kaivataan tilaa? Esimerkiksi Nibe F1245-8KW on mitoiltaan 1800x600x620. Korkeus on nippanappa, sillä tilan korkeus on 2000, eikä siitä juuri voi joustaa, sillä alla tulee vastaan pohjaviemäri ja yläpuolella makuuhuone. Leveys ja syvyyssuunnassa on hieman joustoa, mutta neliötkin ovat erittäin tiukassa. Menisiköhän tuollainen pumppu esimerkiksi 2000x900x700 tilaan? Vanhan sähkökattilan paisuntasäiliö on sijoitettu ullakolle. Mahtaakohan maalämmön kanssa tälle olla estettä?

Toinen mieltä askarruttava asia on itse hankinta. Kannattaakohan ottaa koko homma avaimet käteen periaatteella, vai voiko saada säästöjä jos purkaa ja sähköistää itse?

Olispa enemmän tilaa ja rahaa 

[Vesku_81]

Kiitoksia tomppelille mitoituslaskelmasta.

Maalämpöönhän tässä päädytään, mikäli laitteisto saadaan ahtaaseen tilaan mahtumaan. Minkä verran itse pumpun lisäksi kaivataan tilaa? Esimerkiksi Nibe F1245-8KW on mitoiltaan 1800x600x620. Korkeus on nippanappa, sillä tilan korkeus on 2000, eikä siitä juuri voi joustaa, sillä alla tulee vastaan pohjaviemäri ja yläpuolella makuuhuone. Leveys ja syvyyssuunnassa on hieman joustoa, mutta neliötkin ovat erittäin tiukassa. Menisiköhän tuollainen pumppu esimerkiksi 2000x900x700 tilaan? Vanhan sähkökattilan paisuntasäiliö on sijoitettu ullakolle. Mahtaakohan maalämmön kanssa tälle olla estettä?

Toinen mieltä askarruttava asia on itse hankinta. Kannattaakohan ottaa koko homma avaimet käteen periaatteella, vai voiko saada säästöjä jos purkaa ja sähköistää itse?

Olispa enemmän tilaa ja rahaa 

Vanhan purku melkeen kannattaa itse tehdä.
Uuden asennus ammattilaiselta. Kone ja asennus samasta paikasta.