Mikä olisi paras ratkaisu lattiaan

[Maastakolämpöä]

Kohde:
1974 rakennettu okt, pinta-ala n. 140m2
- puurunko 150 mm
- betonilaattalattia, rakenne alhaalta ylöspäin: sora/muovi/raakavalu 70mm/styrox 50mm/muovi/pintavalu 70mm, lautaparketti (paitsi n. 44m2 osalla on laatta jonka alla ohut lattialämmitys kaapeli).
- kattoeriste n. 250 mm
sekä:
2015 rakennettu piharakennus, pinta-ala 70m2, lattialämmitysputkisto valmiina

Ajatus laittaa vesikiertoinen lattialämmitys suoran sähköpatterilämmityksen tilalle. Lattialle on tiedossa kolme eri korjausvaihtoehtoa:
1. Purkaa kaikki lattiavalut pois, laittaa lisää eristettä ja lattialämmitysputkisto uuteen valuun.
2. Roilottaa vanha lattia, joihin lattialämmitysputkisto
3. Lisätä nykyisen lattian päälle putkisto jollain saneerausjärjestelmällä:
https://www.uponor.fi/tuotejarjestelmat/lattialammitys_viilennys/lattiarakenteet/saneeraus.aspx

Osaatteko sanoa mikä olisi kustannustehoikkain näistä kolmesta eri vaihtoehdoista?

Tuoko lattian lisäeristäminen säästöä maalämmityskuluissa niin paljon että se kannattaisi?

Myös maalämpöpumpun mitoitus kiinnostaa, ottaen huomioon piharakennus. Kanaalia talon ja piharakennuksen väliin ei saanut, matka lähimmillään 5 metriä.

[sailor]

Ainakaan sitä lattiaa ei kannata purkaa eli lisäeristäminen ei kannata - jää roilotus ja saneerausjärjestelmä.

Itse olisin taipuvainen tekemään urat vaikka siinä onkin arvatenkin kova homma, mutta ei tarvitse ruveta ovia yms. säätelemään. Ilmeisesti Hilti on se vehje jolla homma onnistuu.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/3985720/vaihdoin-vesikiertoiseen

Myös maalämpöpumpun mitoitus kiinnostaa, ottaen huomioon piharakennus. Kanaalia talon ja piharakennuksen väliin ei saanut, matka lähimmillään 5 metriä.

Täytyykö talon ja piharakennuksen välinen putki naamioida esim. kivimuuriksi vai mitä tarkoitat?

[Maastakolämpöä]

Naamionti tms. vaihtoehtoja otetaan vastaan. Hankalaksi asian tekee se että kallion pinta on lähimmillään n. 30 cm:n päässä maan pinnasta. Rakennuksia yhdistää katos ja yksi ajatus oli viedä vintiltä vintille, "katosrakenteita pitkin." 

[tomppeli]

Kohde:
1974 rakennettu okt, pinta-ala n. 140m2
- puurunko 150 mm
- betonilaattalattia, rakenne alhaalta ylöspäin: sora/muovi/raakavalu 70mm/styrox 50mm/muovi/pintavalu 70mm, lautaparketti (paitsi n. 44m2 osalla on laatta jonka alla ohut lattialämmitys kaapeli).
- kattoeriste n. 250 mm
sekä: 2015 rakennettu piharakennus, pinta-ala 70m2, lattialämmitysputkisto valmiina

Myös maalämpöpumpun mitoitus kiinnostaa, ottaen huomioon piharakennus. Kanaalia talon ja piharakennuksen väliin ei saanut, matka lähimmillään 5 metriä.

Teen tähän laskelman, mutta kaipaisin vähän lisätietoja...

Vähän kysymyksiä.:
- Onko talo 1 -kerroksinen?
- Onko tiedossa, mitä mahtaa olla ulkoseinien lämpöeristeenä ja kuinka paksusti?
- Jos on kahdessa kerroksessa, kuinka paljon alaa kussakin kerroksessa.
- Onko tiedossa talon aikaisempi lämmitysöljyn vuosikulutus?

- Mikä on piharakennuksen sisälämpötila?
- Onko piharakennuksessa autotallin ovet, kuinka isot?

Ajatus laittaa vesikiertoinen lattialämmitys suoran sähköpatterilämmityksen tilalle. Lattialle on tiedossa kolme eri korjausvaihtoehtoa:
1. Purkaa kaikki lattiavalut pois, laittaa lisää eristettä ja lattialämmitysputkisto uuteen valuun.
2. Roilottaa vanha lattia, joihin lattialämmitysputkisto
3. Lisätä nykyisen lattian päälle putkisto jollain saneerausjärjestelmällä:
https://www.uponor.fi/tuotejarjestelmat/lattialammitys_viilennys/lattiarakenteet/saneeraus.aspx

Lattialämmitys vaatii lattiaan hyvän lämpöeristyksen.
Eristämisen tarpeen ymmärtää, kun ottaa huomioon, että lattialämpöputkissa kiertää rakennuksen lämpöeristämisen tasosta riippuen ja lattian pintaosan rakenteesta noin +25 C ... +40 C vesi.

Patterilämmitys:
Maavaraisen lattiarakenteen alla olevan maaperän lämpötila on Keski-Suomessa noin 5 - 6 C.
Patterilämmitteisessä talossa lattian yläpinnassa on noin +20C lämpötila.
Näiden erotus on 20 C - 5 C = 15 C.

Lattialämmitys:
Maavaraisen lattiarakenteen alla olevan maaperän lämpötila on Keski-Suomessa noin 5 - 6 C.
Lattialämmitteisessä talossa lattian yläpinnassa on noin +30C (+25 C ... +40 C) -lämpötila.
Näiden erotus on 30 C - 5 C = 25 C.

Samantasoisella eristämisellä lattialämmitys vuotaa maahan 15 C / 25 C = 1,67 kertaisesti enemmän, kuin patterilämmityksellä.

Tätä en kerro siksi, että pitäisin lattialämmitystä huonompana, päinvastoin.
Halusin vain kertoa tämän siksi, että
kunnollinen lattian lämpöeristäminen on tarpeen, jos suunnittelee lattialämmitystä.

[Maastakolämpöä]

Vähän kysymyksiä.:
- Onko talo 1 -kerroksinen?
Kyllä
- Onko tiedossa, mitä mahtaa olla ulkoseinien lämpöeristeenä ja kuinka paksusti?
Talon osalta 125 mm lasivilla, piharakennus 150 mm kivivilla
- Jos on kahdessa kerroksessa, kuinka paljon alaa kussakin kerroksessa.
- Onko tiedossa talon aikaisempi lämmitysöljyn vuosikulutus?
Talossa siis suora sähkölämmitys. Vuosikulutusta en nyt vielä tiedä mutta sähkölaskussa lukee arvio n. 40000kwh (
- Mikä on piharakennuksen sisälämpötila?
Piharakennuksessa on kaksi asuinhuonetta yht. 35m2, joissa normaali lämpötila. Lisäksi autotalli 35m2, lämpötila n, 15 astetta.
- Onko piharakennuksessa autotallin ovet, kuinka isot?
1 kpl nosto-ovi 2800x2300

Perhe: 2 aik + 19v, 16v, 14v, 12v, 9v, 5v lapset, yht. 8 hlö

Voisin laittaa pohjakuvat jos se auttaa asiaa, kuinka se onnistuisi?

Tänään tuli Lahti Energialta järkyttävä lasku kovalta pakkasjaksolta, tammikuu 2016:
päiväsähköä 3912kwh
yösähköä 2197kwh 

[tomppeli]

Laita pohjakuvat pingalsuo(miuku)gmail.com -osoitteeseen.

[Maastakolämpöä]

Pystyykö laskelmassa huomioimaan lattiaeristeen paksuutta, mitä se vaikuttaa lämmityskustannuksiin?

[tomppeli]

Kohde:
1974 rakennettu okt, pinta-ala n. 140m2
- puurunko 150 mm
- betonilaattalattia, rakenne alhaalta ylöspäin: sora/muovi/raakavalu 70mm/styrox 50mm/muovi/pintavalu 70mm, lautaparketti (paitsi n. 44m2 osalla on laatta jonka alla ohut lattialämmitys kaapeli).
- kattoeriste n. 250 mm
sekä:
2015 rakennettu piharakennus, pinta-ala 70m2, lattialämmitysputkisto valmiina.

Tervetuloa mukaan foorumille!

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Tarkista laskelman lähtötietojen oikeellisuus.
Jos on virheitä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[tomppeli]

Pystyykö laskelmassa huomioimaan lattiaeristeen paksuutta, mitä se vaikuttaa lämmityskustannuksiin?

Kyllä sen voi huomioida.
Pitää tehdä kaksi laskelmaa.  Niissä eri U -arvot.
Voin palata asiaan, ei kuitenkaan tänään.

[tomppeli]

Pystyykö laskelmassa huomioimaan lattiaeristeen paksuutta, mitä se vaikuttaa lämmityskustannuksiin?

Tein kaksi laskelmaa,
joissa on erona vain päärakennuksen lattian erilaiset rakenteet:

Lattiavertailu A:
1974, 150 mm puurunkoinen okt, pinta-ala n. 140 m2.

Lattian rakenne: sora, muovi, raakavalu 70 mm, styrox 50 mm, muovi, pintavalu 70 mm, lautaparketti / laatta.
Tämä laskelma on tehty lattialämmityksellä yllä kerrottuun lattiaan, jonka U -arvo = 0,535.

Seinissä 125 mm lasivilla, kattoeriste n. 250 mm. Asukkaita 8.
Lisäksi 2015 rakennettu piharakennus, jossa noin 30 m2 asuintilaa, +21 C ja
autotalli, noin 33,6 m2, +15 C, lattialämmitysputkisto valmiina.

- Lämmitystarve  55.252 kW
- Tarvittava lämmitysteho 13,64 kW
- Kaivoista otetaan lämpöenergiaa 41.862 kWh
- Pumpun ottama käyttösähkön määrä 13.387 kWh
- Porakaivot 2 x 227 metriä.


Lattiavertailu B:
1974, 150 mm puurunkoinen okt, pinta-ala n. 140 m2.

Lattian rakenne: sora, muovi, raakavalu 70 mm, styrox 300 mm, muovi, pintavalu 70 mm, lautaparketti / laatta.
Tämä laskelma on tehty lattialämmityksellä yllä kerrottuun lattiaan, jonka U -arvo = 0,111.

Seinissä 125 mm lasivilla, kattoeriste n. 250 mm. Asukkaita 8.
Lisäksi 2015 rakennettu piharakennus, jossa noin 30 m2 asuintilaa, +21 C ja
autotalli, noin 33,6 m2, +15 C, lattialämmitysputkisto valmiina.

- Lämmitystarve  43.357 kW
- Tarvittava lämmitysteho 11,98 kW
- Kaivoista otetaan lämpöenergiaa 32.534 kWh
- Pumpun ottama käyttösähkön määrä 10.823 kWh
- Porakaivot 2 x 182 metriä.