Viisi vuotta maalämpöä Vaillant

[kessu]

Tervehdys!
Nyt on lämmitelty tönöä viisi vuotta maalämmöllä.
Pumppuna Vaillant GeoTherm VWS 81/2

Pumpun huoltokustannukset 884,00 € viidelle vuodelle eli, 177,0 € /vuosi.
Vaihdetut osat: lämmönkeruupiirin pumppu (320,0€), kylmäpiirin paineenmittauselementit (280,0€) ja ohjauspaneeli(284,0€)

Olen ihmetellyt sitä, että aina kun pumpusta on rikkoutunut joku em. vaihdetuista osista, niin ole saanut kuulla mitä
kummallisimpia selityksiä syistä miksi osa on hajonnut.
Selitysten keskeisenä sanomana on ollut se, että tavalla tai toisella rikkoutuminen on johtunut käyttäjästä.
Onhan se tavallaan niinkin nimittäin, jos minä en käyttäisi moista pumppua lainkaan, vaan se seisoskelisi jouten nurkassa, niin todennäköisesti osien rikkoutumista ei olisi tapahtunut. 
Edellä kerrottu ei ole huoltoliikkeen kertommaa, vaan Vaillant edustuston.
Mielestäni kummallisinta oli se, että kun tuo lämmönkeruupiirin pumppu jumittui ensimmäisen kerran marraskuu 2013, niin Wilo (pumpun valmistaja) huolto puhui, väärin asennuksesta, väärin käytöstä jne...
Otin moisesta asiasta (Wilo pumppu jumittuu) 'harrastuksen', ja aloin etsiä Saksanmaalta mahdollista asiantuntijaa.
No lokakuussa 2015 asiantuntija sitten monien yhteyksien ja mutkien kautta löytyi.
Hän oli henkilö, joka oli ollut erittäin läheisissä tekemisissä Wilo pumppujen kanssa.
Hän kertoi, että valmistajan tiedossa on syy siihen miksi pumppu jumittuu, mutta ongelmaa ei ole vielä toistaiseksi kyetty ratkaisemaan.
Hän kertoi myös, että ongelma on tiedossa, kaikilla sellaisilla tahoilla jotka ovat Wilo pumpujen kanssa tekemisissä, mutta ongelmaa ei julkisesti myönnetä.
Saksalainen ei periaatteestakaan myönnä sellaista ongelmaa, joka johtuu heidän suunnittelusta ja teknisestä toteutuksesta.   
Ongelman aiheutta tässä tapauksessa vesi-etanoliseos, jonka pumppaamiseen pumppua ei varsinaisesti ole suunniteltu. 

Olisi kiva kuulla, että mitenkäs Teillä muilla 'maalämmittäjillä' Vaillant on 'hönöttänyt' ?
 
 

[sailor]

11 vuotta Lämpöässä pöhissyt. Vaihdettu Oumanin mikropiiri aikoinaan, koska ensimmäisessä versiossa oli bugi joka jumitti pumpun toiminnan.

Tähän asti huoltokustannukset nolla (0) euroa (koputtaa puuta). Olen mietiskellyt mihin sitä sitten joskus vaihtaisi. Vaikeaa tulee olemaan valinta.

[jm82]

Täällä vm 2009. Kaivon lämpöanturit on edellisellä omistajalla rikkoontuneet ja ne on vaihdettu. Vaihtoventtiilin mutterin kiristin. Siinä taisikin olla tähänastiset viat. Ei huoltokuluja. Grundfos 245W liuospumppua olen itsekin vähän epäillyt että miten toimii, mutta ei kai siinä ole mitään vikaa. Wilo taitaa olla laaduttomampi merkki. Käynnistyskertoja reilu 36 tuhatta.

Yleensä nuo pumput taitaa jumiutua jos niitä ei käytä, mutta nyt ei varmaan siitä ole kiinni

Wilo (pumpun valmistaja) huolto puhui, väärin asennuksesta, väärin käytöstä jne...

Ilmeisesti juuri tuota mallia ei saisi käyttää liuospumppuna ollenkaan? Syyllistä siis saisi etsiä Vaillantin suunnalta?

[jm82]

Jonnekin varmaan pystyy valittamaan voista Vaillantin lähettämistä laskuista. En nyt osaa sanoa että minne. Yleensä ne taitaa antaa vähän alennusta kun vaan ensin tai jälkeen soittelee jonnekin "kuluttajapalveluun".
On niin uusi pumppu ja laskut on isoja. Pari linkkiäkin löytyi mutta en niitä lukenut alkua pidemmälle.

http://www.kuluttajariita.fi/fi/index/kuluttajariitalautakuntaratkaisut/kuluttajariitalautakuntaratkaisu/1378909493804.html

http://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/aihekohtaiset/virhevastuu-ja-takuu-kulutustavaran-kaupassa/

[kessu]

Ilmeisesti juuri tuota mallia ei saisi käyttää liuospumppuna ollenkaan? Syyllistä siis saisi etsiä Vaillantin suunnalta?

Niinpä, sinäpä sen sanoit, mutta ongelmana on se ettei Vaillant myönnä mitään.

Wilo myöntää ongelman olemassaolon, mutta viittaa Vaillant.in suuntaan, koska he tekevät Vaillan.lle
'litku' ja kiertovesipumput, Vaillant.in määrittelemän dokumentin mukaisesti. 

Mielestäni kannattaa harkita erittäinkin tarkkaan ennen, kun hankkii Saksalais valmisteiseen ML pumppuun.
Ongelmatilanteissa Saksalaisvalmiste on heidän suhtautumisestaan johtuen hankala.

[fraatti]

Niinpä, sinäpä sen sanoit, mutta ongelmana on se ettei Vaillant myönnä mitään.

Wilo myöntää ongelman olemassaolon, mutta viittaa Vaillant.in suuntaan, koska he tekevät Vaillan.lle
'litku' ja kiertovesipumput, Vaillant.in määrittelemän dokumentin mukaisesti. 

Mielestäni kannattaa harkita erittäinkin tarkkaan ennen, kun hankkii Saksalais valmisteiseen ML pumppuun.
Ongelmatilanteissa Saksalaisvalmiste on heidän suhtautumisestaan johtuen hankala.

Täällä myös turinaa noista kv-pumpuista. Fileerasin itse tuollaisen wilon hetkisitten ja tuolla on kuvia siitä.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6614.msg83691;topicseen#msg83691


Täällä on lista mistä pumppuja mikäkin merkki käyttää. Sellainen kutina mulla on itsellä että myös gf:n kanssa on ollut ongelmia. Oikeastaan ei ole kun grundfos tai wilo mitä koneen sisältä saattaa löytyä. Tuhansia noita wiloja on jokatapauksessa asennettuna suomessakin. Sitä tosin ihmettelin kun otin omaa pumppua ihmettelin että mikä pumpun pesään oli ruostetta ajanut? Vaikka kyseessä melko tuore pumppu. Syökö sitten esim alkoholi pumpun laakerit? Vai ei voitele laakereita niinkuin muut esim vesi. Jokatapauksessa sen mitä noita katselin niin ainakin olin näkevinäni niin että pumpun kyljissä vaihtuu softanumerot. Mahtaako samalla pumpussa itsessäänkin tapahtua jotain muutosta ajansaatossa vaikka pumppu onkin se "sama"?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5292.msg63669#msg63669

Mitähän materiaaleja tuo alkoholi syö? Muistelen ainakin että sinkki oli yksi minkä paras ystävä se ei ollut suuremmissa pitoisuuksissa....

[kessu]

Sitä tosin ihmettelin kun otin omaa pumppua ihmettelin että mikä pumpun pesään oli ruostetta ajanut? Vaikka kyseessä melko tuore pumppu. Syökö sitten esim alkoholi pumpun laakerit? Vai ei voitele laakereita niinkuin muut esim vesi.

Referoin asiantuntijaa.
Se ruskehtava ruosteelta näyttävä 'töhnä' pumppukammiossa, ei ole ruostetta, vaan etanolista 'erkaantunutta' glukoosia eli rypälesokeria.
Glukoosi partikkeleita kertyy myös pumpun roottorin liukulaakeripinnoille.
Kitkavaikutuksesta glukoosi partikkelit kristallisoituvat, ja nämä 'kristallikiteet' aiheuttavat pumpun roottorilaakerin jumiutumisen,
koska laakerin liukupinnalla olevat kiteet pienentävät laakerivälystä.

Etanoli jota käytetään lämmönkeruupiirissä on käymistuote, siitä syystä siinä on myös glukoosia (rypälesokeria)
Sokeri yksistään ei olisi ongelma, mutta kun lämmönkeruupiirissä on väkisinkin vähäisinä määrinä (mikrokuplina) myös ilmaa, niin syntyy ongelma.
Pumppukammiossa oleva ilma ja juoksupyörän aiheuttaman pyörteen yhteisvaikutuksesta glukoosipartikkeleita erkanee liuoksesta.

Absolutoitua etanolia (glukoosi poistettu) voidaan valmistaa, mutta hinta pompsahtaa melkoisesti.

Kyseisen Wilo pumpun roottorin laakerit on valmistettu Carbon + metall seoksesta (hiili + ruostumaton metalli).
Hän (asiantuntija) puhuu hiili metallikyllästetystä laakerirakenteesta. Eli tuo 'seos' on vapaa käännös.

Kavitointi ilmiön vaikutuksia glukoosin erkaantumiseen on myös arvioitu, mm. siitäkin syystä
lämmönkeruupiirissä pitää olla vähintään 0,5 bar (mittari) paine, (1,5 bar absoluuttinen paine).
Veden kiehumispiste laskee voimakkaasti, jos vallitseva paine laskee alle 1 bar, joka on ilmakehän vallitseva paine.
On ajateltu, että pumpun juoksupyörä aiheuttaa paikallisen 'alipaineen' jolloin neste höyrystyy ja romahtavat höyrykuplat
edesauttavat glukoosin erkaantumista.
No, romahtavat höyrykuplat aiheuttaisivat pumpun rakenteisiin myös mekaanisia vaurioita.

[jm82]

Referoin asiantuntijaa.
Se ruskehtava ruosteelta näyttävä 'töhnä' pumppukammiossa, ei ole ruostetta, vaan etanolista 'erkaantunutta' glukoosia eli rypälesokeria.
Glukoosi partikkeleita kertyy myös pumpun roottorin liukulaakeripinnoille.
Kitkavaikutuksesta glukoosi partikkelit kristallisoituvat, ja nämä 'kristallikiteet' aiheuttavat pumpun roottorilaakerin jumiutumisen,
koska laakerin liukupinnalla olevat kiteet pienentävät laakerivälystä.

Täällä kun viime kesänä putsasin tuon roskasihdin, niin ihmettelinkin tuota ruosteen väristä töhnää mitä oli roskasihdissä vähän. Mitään muuta roskaa siinä ei ollutkaan. Ei siis ollutkaan ruostetta vaan tuota rypälesokeria. Itsellä ollut 0.5 esipaine paisuntasäiliössä ja piirissä 1.3-1.4bar paine jatkuvasti. Pumppu asennettu marraskuussa 2014 ja pumpun ensimmäinen asennus on tehty vuonna 2009. Liuospumppu on pitänyt asennuksesta lähtien pienehköä sivuääntä, ehkä pumpun laakereista kuuluvaa, mutta se ei ole vaikuttanut toimivuuteen vielä ollenkaan. Siitä toisesta pienemmästä kiertovesipumpusta ei kuulu ääniä ollenkaan.

edit: Löysinkin kuvan siitä liuospuolen roskasihdistä. Tyhjätty kerran 7.4.2015.


Rautaputkipatterien roskasihti:
http://aijaa.com/M0zdLy

[Naturaali]

Kuinka tuo metanoli käyttäytyy vastaavassa tilanteessa.Sitähän käytettiin täytössä 70 luvun lopussa,ja siinä ei ollut korroosion estoa lainkaan?

[Pressos]

Vieläkö perinteistä pakkasnesteseosta (etyleeniglykoli) saa käyttää? Meillä kiertänyt 26 vuotta sama neste ja Grundfors pumppu.

[fraatti]

Täällä kun viime kesänä putsasin tuon roskasihdin, niin ihmettelinkin tuota ruosteen väristä töhnää mitä oli roskasihdissä vähän. Mitään muuta roskaa siinä ei ollutkaan. Ei siis ollutkaan ruostetta vaan tuota rypälesokeria. Itsellä ollut 0.5 esipaine paisuntasäiliössä ja piirissä 1.3-1.4bar paine jatkuvasti. Pumppu asennettu marraskuussa 2014 ja pumpun ensimmäinen asennus on tehty vuonna 2009. Liuospumppu on pitänyt asennuksesta lähtien pienehköä sivuääntä, ehkä pumpun laakereista kuuluvaa, mutta se ei ole vaikuttanut toimivuuteen vielä ollenkaan. Siitä toisesta pienemmästä kiertovesipumpusta ei kuulu ääniä ollenkaan.

edit: Löysinkin kuvan siitä liuospuolen roskasihdistä. Tyhjätty kerran 7.4.2015.

Itsellä tuolta sihdista ei ole juurikan löytynyt muuta kuin jotain pientä muoviputua.

Sen sijaan kun näin erään kerran astian mistä joku onneton laittaa tuota liuosta piireihin täytteeksi niin silloin meinasi sarvi kasvaa otsaan. Asentajan astia oli täynnä kaikkea epämääräistä muhjua. Epäilen että ne ovat päätyneet astiaan ilmauksen yhteydessä kun ilmauksessa käytössä ollut neste on kaadettu takaisin korkilliseen astiaan. Tuuli? on sitten siinä ilmauksen aikana puhallellut astiaan vaikka mitä moskaa koska pohjalla oli jopa koivun? siemeniä? tai jotain muuta pientä mitä irtoaa puista kesällä.

Sinänsä kummajuttu että miksi ongelma on alkanut vasta näiden uusien a-luokan pumppujen kanssa? Vai onko noita vanhempiakin pumppuja ennenkin mennyt kuin leipää? Luulisi että laakeroinnit yms eivät olisi järin oleellisisti muuttuneet...

[Matias]

Sinänsä kummajuttu että miksi ongelma on alkanut vasta näiden uusien a-luokan pumppujen kanssa? Vai onko noita vanhempiakin pumppuja ennenkin mennyt kuin leipää? Luulisi että laakeroinnit yms eivät olisi järin oleellisisti muuttuneet...

Saattaa olla että energiatehokkuuden parantamisen sivuvaikutuksia.
Kun staattorin ja roottorin väli on mahdollisimman pieni niin sähköiset rautahäviöt pienenee jolloin pumppausteho suurenee jopa moninkertaiseksi kun verrataan "perinteiseen" 1-vaihe vaihtovirtakiertopumppuun.
Usein näyttää nuo A-luokan kiertopumput toimivan jopa 5w teholla ja se on niin pieni sähköteho ettei vanhemmat vaihtovirtakiertopumput edes lähde pyörimään.
Noissa vanhemmissa kiertopumpuissa roottorin ja staattorin välys on suurempi mistä seuraa että kiertopumpun hyötysuhde on vain 0,4-0,6 paikkeilla eli n puolet käytetystä sähkötehosta menee häviöihin.Toisaalta tästä on ainakin se hyöty että jos esim kesän jälkeen kiertopumppu on jumittunut niin sen käämit ei yleensä pala vaikka pumppu jurraisi viikon jumissa virta päällä.

Toinen kestoon vaikuttava asia saattais olla sellainen että jos A-luokan kiertopumppu on tasavirtamoottori niin tasavirralla on mahdollista saada aikaiseksi kestomagneetin tapainen magnetismi roottorin ja staattorin rautapinnoille ja jos lämmitysverkon rautaosista irtoava magnetiitti tarttuu kestomagneettiin niin siihen se sitten jämähtää ja jos tapeeksi kertyy niin roottori jumittuu.
Vanhemmissa pumpuissa käytetty vaihtovirta kun ei muodosta pysyvää magneettikenttää vaan virran suunta vaihtuu 50 kertaa sekunnissa,samoin magneettikentän jolloin se taitaa enempikin hajoittaa alkavat magnetiittikertymät.

Nuo modernit A-luokan kiertopumput pitäisi rakentaa sellaisiksi ettei pumpattava neste ole kosketuksissa roottorin,staattorin eikä laakerien kanssa niin silloin noita ongelmia ei pitäisi tulla.

Joskus -70 luvulla näin sellaisen kiertopumpun jossa siipipyörän ja moottorin välillä ei ollut mekaanista akselia vaan siipipyörä oli laakeroitu omaan kammioon ja jotenkin moottorin/käämin magneettikenttä pyöritti sitä jonkin ohuen kalvon läpi ilman galvaanista yhteyttä.Samantapainen idea kuin Maglevi systeemissä.

[jm82]

Itsellä tuolta sihdista ei ole juurikan löytynyt muuta kuin jotain pientä muoviputua.

Sen sijaan kun näin erään kerran astian mistä joku onneton laittaa tuota liuosta piireihin täytteeksi niin silloin meinasi sarvi kasvaa otsaan. Asentajan astia oli täynnä kaikkea epämääräistä muhjua. Epäilen että ne ovat päätyneet astiaan ilmauksen yhteydessä kun ilmauksessa käytössä ollut neste on kaadettu takaisin korkilliseen astiaan. Tuuli? on sitten siinä ilmauksen aikana puhallellut astiaan vaikka mitä moskaa koska pohjalla oli jopa koivun? siemeniä? tai jotain muuta pientä mitä irtoaa puista kesällä.

Sinänsä kummajuttu että miksi ongelma on alkanut vasta näiden uusien a-luokan pumppujen kanssa? Vai onko noita vanhempiakin pumppuja ennenkin mennyt kuin leipää? Luulisi että laakeroinnit yms eivät olisi järin oleellisisti muuttuneet...

Muivitechin putket tuli kaivoon. Kuorma-auton lavalla oli muitakin keruuputkia ja täyttö tapahtui siinä lavalla. Luulisi että jotkut suodattimet olisi että ei pääsisi menemään mitään roskaa putkiin. En nähnyt millaiset säiliöt siellä lavalla oli.

Täyttöryhmässäkin on korkkien alla tuollaiset suodattimet, eikä suodattimissakaan juuri mitään näkynyt.


Kuva naturet pöntön sisältä. Pieniä roskia on mutta ei näytä tuollaiselta ruosteelta kumminkaan. Ei mielestäni kovin likaiselta näytä. Tuosta pöntöstä täytin putket, kierrätys ja paineistus.
http://aijaa.com/CfNq4a

Pumppu tosiaan oli 2009-2014 edellisessä paikassa käytössä. Jotenkin kuvittelin että tuosta käytetystä pumpusta tuo ruosteisen näköinen roska olisi peräisin. Voisiko höyrystimeen kertyä tuota likaa jos ei ole ollenkaan roskasihtiä asennettu? Aika nopeasti olisi tullut roskasihtiin tuota sakkaa jos se olisi vajaassa puolessa vuodessa kerinnyt tulla.

Fraattilla kumminkin melkein tuliterä pumppu ja täällä pumppu on 7 vuotta vanha.

Tuo ruskea muhju näyttää ruosteelle, mutta sellaista murusiksi menevää se muistaakseni oli, eli ei se varmaan ruostetta ollut.

[tomppeli]

...Joskus -70 luvulla näin sellaisen kiertopumpun jossa siipipyörän ja moottorin välillä ei ollut mekaanista akselia vaan siipipyörä oli laakeroitu omaan kammioon ja jotenkin moottorin/käämin magneettikenttä pyöritti sitä jonkin ohuen kalvon läpi ilman galvaanista yhteyttä...

Ihan off topic´s...  Tämän tyyppinen..



Voimansiirto magneettikytkimellä. Tässä tosin hammaspyöräpumppu.

[fraatti]

Saattaa olla että energiatehokkuuden parantamisen sivuvaikutuksia.
Kun staattorin ja roottorin väli on mahdollisimman pieni niin sähköiset rautahäviöt pienenee jolloin pumppausteho suurenee jopa moninkertaiseksi kun verrataan "perinteiseen" 1-vaihe vaihtovirtakiertopumppuun.
Usein näyttää nuo A-luokan kiertopumput toimivan jopa 5w teholla ja se on niin pieni sähköteho ettei vanhemmat vaihtovirtakiertopumput edes lähde pyörimään.
Noissa vanhemmissa kiertopumpuissa roottorin ja staattorin välys on suurempi mistä seuraa että kiertopumpun hyötysuhde on vain 0,4-0,6 paikkeilla eli n puolet käytetystä sähkötehosta menee häviöihin.Toisaalta tästä on ainakin se hyöty että jos esim kesän jälkeen kiertopumppu on jumittunut niin sen käämit ei yleensä pala vaikka pumppu jurraisi viikon jumissa virta päällä.

Toinen kestoon vaikuttava asia saattais olla sellainen että jos A-luokan kiertopumppu on tasavirtamoottori niin tasavirralla on mahdollista saada aikaiseksi kestomagneetin tapainen magnetismi roottorin ja staattorin rautapinnoille ja jos lämmitysverkon rautaosista irtoava magnetiitti tarttuu kestomagneettiin niin siihen se sitten jämähtää ja jos tapeeksi kertyy niin roottori jumittuu.
Vanhemmissa pumpuissa käytetty vaihtovirta kun ei muodosta pysyvää magneettikenttää vaan virran suunta vaihtuu 50 kertaa sekunnissa,samoin magneettikentän jolloin se taitaa enempikin hajoittaa alkavat magnetiittikertymät.

Nuo modernit A-luokan kiertopumput pitäisi rakentaa sellaisiksi ettei pumpattava neste ole kosketuksissa roottorin,staattorin eikä laakerien kanssa niin silloin noita ongelmia ei pitäisi tulla.

Joskus -70 luvulla näin sellaisen kiertopumpun jossa siipipyörän ja moottorin välillä ei ollut mekaanista akselia vaan siipipyörä oli laakeroitu omaan kammioon ja jotenkin moottorin/käämin magneettikenttä pyöritti sitä jonkin ohuen kalvon läpi ilman galvaanista yhteyttä.Samantapainen idea kuin Maglevi systeemissä.

Käsittääkseni näissä uusissa pumpuissa on paljon suurempi käynnitysmomentti kuin noissa vanhoissa pumpuissa.


Nyt näitä käppyröitä aikani tutkineena mun mielestä vanhat pumput ei taivu tiloihin kun mitkä ovat kuvattuna tuossa oikealla puolella.
Vasemmalla puolella olevissa kuvissa nostokorkeutta saadaan kasvatettua vielä pienemmilläkin virtauksilla kun kun pumppua voidaan ajaa eritavalla ja suuremmalla momentilla.

Tässä purkamassani pumpussa pumpattava neste ei ole kosketuksissa kuin sisemmän laakerin kanssa. EDIT. Nesteessä tuo koko roottori pyörii ja laakeri on märkä. Kävin vielä näpäläämässä tuota pumppua ja siinä myös kuivanpään laakeri oli aivan loppu tai akselissa oli selvästi todettavissa kynnellä pykälät laakerin kohdalla. Tosin sekin varmaan kypsyy aika nopeasti sen jälkeen kun ensin pumpunpään laakeri ottaa kipeää.

Kestomagneetit ovat roottorissa ja käämit tuossa ympärillä staattorissa. Tamu sitten kytkee sopivat käämit aina päälle...

[Matias]

Tässä purkamassani pumpussa pumpattava neste ei ole kosketuksissa kuin sisemmän laakerin kanssa.

Tuli sitten jonkinlainen väärinkäsitys,oletin että nuo A-luokan kiertopumput on samanlaisia märkämoottori pumppuja kuin vanhemmat kiertopumput.Varmasti käynnistysmomentti ja hyötysuhde ovat moninverroin parempia kun staattorin ja roottorin välissä ei tarvita rosteriholkkia niinkuin vanhemmissa kiertopumpuissa.
Tuon rosteriholkin takia roottorin ja staattorin ilmaväli on suuri ja se heikentää käynnistysmomenttia yms
Wilo3
Näissähän roottori,siipipyörä ja molemmat laakerit uivat pumpattavassa nesteessä kuivalla puolella on ainoastaan staattorikäämi.

Onko muuten millainen tiiviste tuossa kuivan ja märän puolen välissä olevassa laipassa akselin läpimenon kohdalla?

[fraatti]

Itseasiassa saatan olla väärässä. Mietinkin että miten toi taaempi laakeri saa voitelunsa... napsasen muutaman kuvan tuosta lisää kun kerkeän...