dt MTU vaikutus

[rsaarela]

Hei,

kysytääs sama asia sitten toisella tavalla, kun ei oikein napannut edellinen tapa:

Tuossa uusimmassa oppaasa on sivulla 18, oma asetus kohdassa

http://www.nibe.fi/upload/haato/Ohjeet/PIENTALOJEN%20NIBE%20MLP%20OPAS%201420-7.pdf

kuva dt MTU säädön asetusarvosta.

Mihin kaikkeen tarkalleen se vaikuttaa, jos siinä on "väärä" arvo?

Minulle on kerrottu, että vanhan patterilämmitystalon tasapainotus on tehty aina dt 30 arvolle???
Laitanko tuohon nyt pokkana vaan 30   Mikä hajoaa? Miten lämpökäyrä reagoi asiaan...yms.

NÄMÄ menuthan tuli uusimman softapäivityksen mukana, joten suunnittelijan arvoja ei ole olemassakaan....

[jm82]

Dt 30 saattaa mennä jo alle minimivirtaaman. Luulisi että dt 30 patterit ei enää lämpeä kovin tasaisesti. Täällä minimivirtaama saattoi olla jossain 15C paikkeilla, mutta pumppua tuskin saa edes niin pienelle.

Tehdasasetusten lämpötilaerot:
 patteri = 10
 Lattialämmitys = 7
 Patteri + lattialämmitys = 15
Jos tehdasasetukset eivät sovellu voidaan lämmityksen
menon ja paluun lämpötilaero asetella
vapaasti valitsemalla oma aset.

Lämpöpumpun virtaamaa ei saa säätää alle asentajan käsikirjassa ilmoitetun minimivirtaaman.

Virtausnopeuden muuttamisen jälkeen lämpöpumpun ja lämmönjaon toimintaa on hyvä seurata
viikosta kahteen, jotta muutoksen todellinen vaikutus voidaan havaita.

[Timo Karhu]

Mihin kaikkeen tarkalleen se vaikuttaa, jos siinä on "väärä" arvo?

Niben logiikalla lämmitysveden erotus pitää kasvaa mitä kylmemmäksi ulkona menee. Eli kone säätää automaatilla kiertovesipumppuja niin, että pyrkii tuohon asettamaasi lämmitysveden deltaan siinä asettamassasi mitoittavassa ulkolämpötilassa.

Itse en tuota ole koskaan ymmärtänyt, eikä sitä ole kukaan selkeästi selittänyt jotta ymmärtäisin, joten otin automaatin pois ja pyrin samaan lämmitysveden deltaan oli ulkona kuinka kylmää tahansa.
Systeemi saa käydä kauemmin kun on kova pakkanen, ei hidastaa kiertovesipumppuja..

[rsaarela]

Niben logiikalla lämmitysveden erotus pitää kasvaa mitä kylmemmäksi ulkona menee. Eli kone säätää automaatilla kiertovesipumppuja niin, että pyrkii tuohon asettamaasi lämmitysveden deltaan siinä asettamassasi mitoittavassa ulkolämpötilassa.

Itse en tuota ole koskaan ymmärtänyt, eikä sitä ole kukaan selkeästi selittänyt jotta ymmärtäisin, joten otin automaatin pois ja pyrin samaan lämmitysveden deltaan oli ulkona kuinka kylmää tahansa.
Systeemi saa käydä kauemmin kun on kova pakkanen, ei hidastaa kiertovesipumppuja..

Öljyllä aikanaan meillä toimi juuri niin. Mitä kylmempää, sen enemmän patterit luovuttaa, ja sen kylmempää oli paluuvesi.
Eikös tuo ole ihan pakkokin olla noin? kun tuupataan kuumempaa, oletetaan, että patteri luovuttaa enemmän = paluuvesi on kylmempää, koska lämpö on siitä pois...?
Nyt maalämmölläkin patteriverkoston delta kasvaa _RAJUSTI_ kun pakkanen kohoaa -24 ast.

Eli rajana olisi tuon arvon kasvattamiselle siis vain se, että pumput pysyisi "säätöalueella" myös max. pakkasella...?
Näinkö?

[Timo Karhu]

Öljyllä aikanaan meillä toimi juuri niin. Mitä kylmempää, sen enemmän patterit luovuttaa, ja sen kylmempää oli paluuvesi.
Eikös tuo ole ihan pakkokin olla noin? kun tuupataan kuumempaa, oletetaan, että patteri luovuttaa enemmän = paluuvesi on kylmempää, koska lämpö on siitä pois...?
Nyt maalämmölläkin patteriverkoston delta kasvaa _RAJUSTI_ kun pakkanen kohoaa -24 ast.

Eli rajana olisi tuon arvon kasvattamiselle siis vain se, että pumput pysyisi "säätöalueella" myös max. pakkasella...?
Näinkö?

Joo, jos sisällä olisi -24C niin ymmärtäisin tuon mutta kun itse pyrin tasaiseen 21,5C sisälämpöön niin en vaan ymmärrä. Korostan, tämä on todennäköisesti minun kyvyttömyyteni ymmärtää taustalla olevaa fysiologista ilmiötä. Mutta ei tämä foorumikaan sitä tyhjentävästi selittänyt joten itse tulkitsen asian vielä hieman avoimeksi. MLP työntää periaatteessa aina saman lämpöistä vettä ulos koska teho on suht sama. Käynnillä pätkitään tuotettavaa energian määrää.

Deltasi kasvaa jos sinulla on Niben automaatti päällä eli se F1345 sitä kasvattaa teennäisesti hidastamalla kiertovesipumppuja.

[rsaarela]

Joo, jos sisällä olisi -24C niin ymmärtäisin tuon mutta kun itse pyrin tasaiseen 21,5C sisälämpöön niin en vaan ymmärrä. Korostan, tämä on todennäköisesti minun kyvyttömyyteni ymmärtää taustalla olevaa fysiologista ilmiötä. Mutta ei tämä foorumikaan sitä tyhjentävästi selittänyt joten itse tulkitsen asian vielä hieman avoimeksi. MLP työntää periaatteessa aina saman lämpöistä vettä ulos koska teho on suht sama. Käynnillä pätkitään tuotettavaa energian määrää.

Deltasi kasvaa jos sinulla on Niben automaatti päällä eli se F1345 sitä kasvattaa teennäisesti hidastamalla kiertovesipumppuja.

OK. Viime yö esim. osoitti, että tällä automaatilla saadaan taloon lisää lämpöä ja että siksi on säädettävä lämpökäyrän yläpäätä hiukan alaspäin.
Juuri niin kuin haluankin.  Pitäisi vaan ymmärtää, mitä kuuluu laittaa dt MTU kohtaan, ja miten se vaikuttaa kokonaisuuteen, sitten tämä kohta olisi selvä...

[k113635]

Käytännön huomio auto-asetuksesta, että silloin Nibe ei näyttäisi päästävän lauhduttimen dT:tä alle neljän, johtunee lauhduttimen toiminnan säätelystä. (kylmäaineen lämpötilaliukuma?)

Invertterin kanssa tuo dT toimii siten, että näillä ulkolämpötiloilla (-14.4C) ja mun asetuksille dT9.5@-29C tekee kone kompressorin taajudesta riippuen 220-1130l/h +6.1C paluuta lämpöisempää vettä ja jättää mun murheeksi jäähdyttää tuo tuotettu vesi jotenkin.
Kone ei ota muuten kantaa lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaan kuin että asteminuuttilaskenta perustuu siihen.
Kompressorin taajuuden määrittää asteminuuttien muutos, deltaan asteminuutit eivät näyttäisi vaikuttavan.

Ei ollut tarkoitus sekoittaa alkuperäistä aihetta, ajattelin vain että näistä huomioista voisi olla apua, koska oletan että sekä on/off että invertterien latauspumpun ohjaus toimii samoilla periaatteilla.

[Nibetys]

"Tehdasasetusten lämpötilaerot:
 patteri = 10
 Lattialämmitys = 7
 Patteri + lattialämmitys = 15
Jos tehdasasetukset eivät sovellu voidaan lämmityksen
menon ja paluun lämpötilaero asetella
vapaasti valitsemalla oma aset."

Tähän liittyen itsellä kävi niin, että kun käytin Patteri+lattial. valintaa (koska itsellä on tämä yhdistelmä),
niin Niben pumppu pyöri 1% ohjauksella. Tosin tämä voi johtua myös omista kv-pumppujen sijainnista joista kirjoitin toisaalta.

Vaihdoin paripäivää sitten lattialämmitykselle ja pumpun ohjaus on nyt ollut 30-40%.
Katsotaan nyt mikä vaikutus tuolla on jos/ja kun kovat pakkaset alkavat, vai onko mitään vaikutusta mihinkään.

Itsellä tuo MUT on -29 kuten Pirkanmaalla kuuluukin.

[tk-]

Asiaa pohdittiin jo joskus aikaisemmin seuraavassa ketjussa, missä myös tuollainen informatiivinen kuva kuinka pumppu käyttäytyy. Asetuksissahan on myös asetettavissa maksiminopeus tuohon kiertovesipumpulle, muutoinhan tuo väistämättä yrittää varmaankin kelien lämmetessä nostaa nopeuden lähemmäs 100% kun pyrkii pieneen deltaan?

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5768.0

Rsaarelalla isolla puskurilla ja isolla lämmönjaon deltalla tuo lauhduttimen isompi delta voisi toimiakin paremmin, puskurin yläosaan saataisiin kuumempaa vettä. En tiedä kuinka se syö hyötysuhdetta, mutta kyseisessä kohteessa suurin ongelma maalämmön kannalta lienee muutenkin tuo patterikierto isolla lämpöerolla.

[k113635]

Asetuksissahan on myös asetettavissa maksiminopeus tuohon kiertovesipumpulle, muutoinhan tuo väistämättä yrittää varmaankin kelien lämmetessä nostaa nopeuden lähemmäs 100% kun pyrkii pieneen deltaan?

Ei nouse 100%:iin, koska auto-asetuksilla minimidelta on rajoitettu n. 4-asteeseen.

Itse käytän maksiminopeudenrajoitusta estämään varaajan pyörähtämisen ympäri, koska silloin mlp:n paluu alkaa turhaan nousta ja koska delta pidetään vakiona niin ruvetaan tekemään turhaan lämpöisempää vettä kuin olisi tarvetta.

Toinen tapa millä nuo keulimiset saa estettyä on asettamalla "Maks. poikkama menolämp." tarpeeksi pieneksi.

Itse olen arvioinut asetusten toimintaa vertaamalla lauhduttimen lähdön BT12 lämpötilaa lattialämmitykseen lähtevään ja pyrkinyt pitämään noiden erotuksen alle 0,5 asteessa, jolloin tehdään vain tarpeeseen sopivan kuumaa vettä. On/off käytössä noin pieni ero ei taida oikein onnistua, mutta tuota eroa kannattanee silti seurata hyötysuhteen arvioimiseksi.

[bergvärme]

Hei, ..
Tuossa uusimmassa oppaasa on sivulla 18, oma asetus kohdassa
http://www.nibe.fi/upload/haato/Ohjeet/PIENTALOJEN%20NIBE%20MLP%20OPAS%201420-7.pdf

kuva dt MTU säädön asetusarvosta.
Mihin kaikkeen tarkalleen se vaikuttaa, jos siinä on "väärä" arvo?

Minulle on kerrottu, että vanhan patterilämmitystalon tasapainotus on tehty aina dt 30 arvolle???
Laitanko tuohon nyt pokkana vaan 30   Mikä hajoaa? Miten lämpökäyrä reagoi asiaan...yms.

NÄMÄ menuthan tuli uusimman softapäivityksen mukana, joten suunnittelijan arvoja ei ole olemassakaan....

Eli MTU on ilmeisesti oppaan mukaan alin mitoittava lämpötila Suomen vyöhykkeessä se ja se, riippuen missä asutaan. Talojen lämmityslaitteet mitoitetaan kyseisen lämpötilavyöhykkeen (alimman mitoitus-) lämpötilan mukaan.   Katso oppaan karttaa, 4 vyöhykettä, -26, -29 jne.

Se on totta että lämpöpatterit mitoitettiin aikoinaan lämpötilaerolle 30 astetta. Siitä on aikaa. Nykyisin pitää mitoittaa patterit saatavilla olen lämmönlähteen mukaan, esim maalämmön. Sanoisin että riippuu putkiston koosta (tarvitaan suurempi virtaus kun delta T pienenee, ja se taas edullista koska voi käyttää matalampaa menolämpötilaa saaadakseen samaa energiansiirtoa). Sanoisin että koeta nyt aluksi delta T 20, jas jos putket ei ala suhista, voit vielä pienentää kunnes ette kestä enää putkien suhinaa isommasta virtauksesta johtuen. Virtaus ja menovesilämpötila kulkevat käsi kädessä, eli kun isontaa virtausta voi samalla aavistuksen madaltaa menovesilämpötilan.
Putkiston tasapainoitus säilynee vaikka virtaus kasvaa, tosin pumpusta pitää löytyä enemmän ytyä, isompi virtaus = isompi putkivastus verkostossa.
Tämä delta T voi olla 30, 26, 22, 17, 15, 12.. ihan mitä vain, mutta saattaa olla ettei päästä alle delta T10 vanhoissa kiinteistöissä jos putkisto on aikoinaan mitoitettu vaikkapa delta T 30 tai siis tiukaksi. (grynderitä, haettu säästöä tai muista syistä).

No, tämän kaiken tiesit kait jo.

En ymmärrä miksi Niben oppaassa patteri + lattialämmitys delta T:ksi annettu 15. Eikös se paremmin voisi olla luokkaa (10+7):2 = noin 9. Tämä toisaalta riippuu täysin putkikytkennästä.
Kiitos muuten linkistä käyttöoppaaseen. Siinä monia kivoja tietoja ja taulukita Pitäisiköhän meikälainenkin joskus päivittää softaa 1245:seen.

[Rafu]

Eli Tampereen seutuvilla MUT pitäisi olla -29? Nyt se on tuossa F1345:ssä oletus 18. Pitänee käydä muuttelemassa. Samaa aihetta olin minäkin pohtinut pari päivää.

[rsaarela]

Eli Tampereen seutuvilla MUT pitäisi olla -29? Nyt se on tuossa F1345:ssä oletus 18. Pitänee käydä muuttelemassa. Samaa aihetta olin minäkin pohtinut pari päivää.

Tuo MUT onkin ainoa, mikä tuossa on selvää.
Meillä MUT ilmenee sopparista. -26 tällä seudulla.

Mikä sinulla on dtMUT ?

dtMUT asiaa kommentoin tuohon alempaan liittyen vielä lisää.....?

[rsaarela]

Eli MTU on ilmeisesti oppaan mukaan alin mitoittava lämpötila Suomen vyöhykkeessä se ja se, riippuen missä asutaan. Talojen lämmityslaitteet mitoitetaan kyseisen lämpötilavyöhykkeen (alimman mitoitus-) lämpötilan mukaan.   Katso oppaan karttaa, 4 vyöhykettä, -26, -29 jne.

Se on totta että lämpöpatterit mitoitettiin aikoinaan lämpötilaerolle 30 astetta. Siitä on aikaa. Nykyisin pitää mitoittaa patterit saatavilla olen lämmönlähteen mukaan, esim maalämmön. Sanoisin että riippuu putkiston koosta (tarvitaan suurempi virtaus kun delta T pienenee, ja se taas edullista koska voi käyttää matalampaa menolämpötilaa saaadakseen samaa energiansiirtoa). Sanoisin että koeta nyt aluksi delta T 20, jas jos putket ei ala suhista, voit vielä pienentää kunnes ette kestä enää putkien suhinaa isommasta virtauksesta johtuen. Virtaus ja menovesilämpötila kulkevat käsi kädessä, eli kun isontaa virtausta voi samalla aavistuksen madaltaa menovesilämpötilan.
Putkiston tasapainoitus säilynee vaikka virtaus kasvaa, tosin pumpusta pitää löytyä enemmän ytyä, isompi virtaus = isompi putkivastus verkostossa.
Tämä delta T voi olla 30, 26, 22, 17, 15, 12.. ihan mitä vain, mutta saattaa olla ettei päästä alle delta T10 vanhoissa kiinteistöissä jos putkisto on aikoinaan mitoitettu vaikkapa delta T 30 tai siis tiukaksi. (grynderitä, haettu säästöä tai muista syistä).

No, tämän kaiken tiesit kait jo.

En ymmärrä miksi Niben oppaassa patteri + lattialämmitys delta T:ksi annettu 15. Eikös se paremmin voisi olla luokkaa (10+7):2 = noin 9. Tämä toisaalta riippuu täysin putkikytkennästä.
Kiitos muuten linkistä käyttöoppaaseen. Siinä monia kivoja tietoja ja taulukita Pitäisiköhän meikälainenkin joskus päivittää softaa 1245:seen.

Sanoisin, että menee täysin päinvastoin..?!
Koitin kovalla pakkasella, -26 laittaa tuohon dtMUT kohtaan 15 joka siis olisi meille oleva arvo maalämpöpuolelta, ja sitten 30 vuoden 1972 suunnittelun puolelta.  Pumput pudottaa kierrokset 5% ja talo alkaa kylmetä, kun vesi lakkaa kiertämästä.
Tavoitellaan siis sitä 30 dt, joka on mahdottomuus.   Olisiko +99 ast. vesi ja hyvin pieni kierto, vai hyvin suuri kierto, sopivaa, en osaa ajatella???

[Timo Karhu]

Koitin kovalla pakkasella, -26 laittaa tuohon dtMUT kohtaan 15 joka siis olisi meille oleva arvo maalämpöpuolelta, ja sitten 30 vuoden 1972 suunnittelun puolelta.  Pumput pudottaa kierrokset 5% ja talo alkaa kylmetä, kun vesi lakkaa kiertämästä.
Tavoitellaan siis sitä 30 dt, joka on mahdottomuus. 
Olisiko +99 ast. vesi ja hyvin pieni kierto, vai hyvin suuri kierto, sopivaa, en osaa ajatella???

Tuossa automaatissa on jotain periaatteellista hämminkiä, laita manuaalinopeus ja voi lämpimästi.

[rsaarela]

Tuossa automaatissa on jotain periaatteellista hämminkiä, laita manuaalinopeus ja voi lämpimästi.

Joo, laitoin jo. Leikit loppui taas, kun alkaa työviikko.
Eläkeläisellä on kova kiire viikolla, kun on monta rautaa tulessa...

[jm82]

En ymmärrä miksi Niben oppaassa patteri + lattialämmitys delta T:ksi annettu 15. Eikös se paremmin voisi olla luokkaa (10+7):2 = noin 9. Tämä toisaalta riippuu täysin putkikytkennästä.
Kiitos muuten linkistä käyttöoppaaseen. Siinä monia kivoja tietoja ja taulukita Pitäisiköhän meikälainenkin joskus päivittää softaa 1245:seen.

Samaa kovasti ihmettelin, en tiedä mitä siinä on ajatuksena.
Jos tosiaan olisi joku erikoiskytkentä. Ensin patterit ja patteri paluusta lattialämmitykseen. Silloin tuon delta 15 (mitoituslämpötilassa) voisi ehkä ymmärtää?

[bergvärme]

rsaarela
Nyt en saa opasta auki, tämä puhelimesta, mutta siis:
MUT on Mitoittava UlkolämpöTila paikkakunnalla ja vakioarvo. Se siis Teillä ilmeisesti -26 (eikä -29).
dtMUT voisi tarkoitta lämmitysveden deltaT sillä mitoittavalla MUT-arvolla.
Lämmitysveden dT on suurin kun ulkona kylmintä ja vastaavasti vain muutama aste kun suht lämmintä ulkona, tämä siis JOS lämpöverkoston pumppu käy vakiosäädöllä.
Jos dtMUT:lla tarkoitetaan tätä niin kannattaa laittaa sille arvo höja on pienempi kuin vanha arvo dt 30, esim. dt 20 niin että vesi kiertää ja siitä sen jälkeen koettaa vielä pienemmällä arvolla kunnes virtauksen kohina tulee liian häiritseväksi.
Lämmityksen säädössä mitään ei tunnu heti vaan ehkä aikaisintaan päivän päästä. Muutokset kannattaa kirjata ylös niin että voi myöhemmin muistaa ja pähkäillä.
Toivottavasti en nyt laita asiaa vielä vaikeammaksi.

[fraatti]

OK. Viime yö esim. osoitti, että tällä automaatilla saadaan taloon lisää lämpöä ja että siksi on säädettävä lämpökäyrän yläpäätä hiukan alaspäin.
Juuri niin kuin haluankin.  Pitäisi vaan ymmärtää, mitä kuuluu laittaa dt MTU kohtaan, ja miten se vaikuttaa kokonaisuuteen, sitten tämä kohta olisi selvä...

Kun kone puskee kuumempaa vettä verkostoon niin tällöin antoteho laskee. 100kW lämmitystehosta saattakin tulla 95kW.

Joo, jos sisällä olisi -24C niin ymmärtäisin tuon mutta kun itse pyrin tasaiseen 21,5C sisälämpöön niin en vaan ymmärrä. Korostan, tämä on todennäköisesti minun kyvyttömyyteni ymmärtää taustalla olevaa fysiologista ilmiötä. Mutta ei tämä foorumikaan sitä tyhjentävästi selittänyt joten itse tulkitsen asian vielä hieman avoimeksi. MLP työntää periaatteessa aina saman lämpöistä vettä ulos koska teho on suht sama. Käynnillä pätkitään tuotettavaa energian määrää.

Deltasi kasvaa jos sinulla on Niben automaatti päällä eli se F1345 sitä kasvattaa teennäisesti hidastamalla kiertovesipumppuja.

Eipä tuo niben logiikka minullekaan aukea että millainen ajatusmaailma tuolla taustalla vaikuttaa... Täytyy yrittää tutkia hiukan asiaa jos vaikka tiedonnälän saisi sammutettua...

Ja ihmetystä herättää myös nämä heitot "Lämmityksen tehokkaan toiminnan edellytyksenä on virtaaman säätäminen oikeaksi. Liian suuri virtaama
lämmönjaossa aiheuttaa sähkövastuksen tarpeetonta päällä oloa. Liian pieni virtaama voi aiheuttaa tarpeettomia häiriöitä. " 

[rsaarela]

rsaarela
Nyt en saa opasta auki, tämä puhelimesta, mutta siis:
MUT on Mitoittava UlkolämpöTila paikkakunnalla ja vakioarvo. Se siis Teillä ilmeisesti -26 (eikä -29).
dtMUT voisi tarkoitta lämmitysveden deltaT sillä mitoittavalla MUT-arvolla.
Lämmitysveden dT on suurin kun ulkona kylmintä ja vastaavasti vain muutama aste kun suht lämmintä ulkona, tämä siis JOS lämpöverkoston pumppu käy vakiosäädöllä.
Jos dtMUT:lla tarkoitetaan tätä niin kannattaa laittaa sille arvo höja on pienempi kuin vanha arvo dt 30, esim. dt 20 niin että vesi kiertää ja siitä sen jälkeen koettaa vielä pienemmällä arvolla kunnes virtauksen kohina tulee liian häiritseväksi.
Lämmityksen säädössä mitään ei tunnu heti vaan ehkä aikaisintaan päivän päästä. Muutokset kannattaa kirjata ylös niin että voi myöhemmin muistaa ja pähkäillä.
Toivottavasti en nyt laita asiaa vielä vaikeammaksi.

Ei mene minun järkeen.
Jotta dt saataisiin isoksi, virtausta on pienennettävä. Onko oikein?

Kun virtaus on pieni, esim. 5% max. virtaamasta, _EI_ todellakaan putket kohise.

JOS laitan dt esim. 1ast. niin kyllä alkaa putket kohista!

Missä kohtaa me ajattelemme erilailla?

[tk-]

Ei mene minun järkeen.
Jotta dt saataisiin isoksi, virtausta on pienennettävä. Onko oikein?

Kun virtaus on pieni, esim. 5% max. virtaamasta, _EI_ todellakaan putket kohise.

JOS laitan dt esim. 1ast. niin kyllä alkaa putket kohista!

Missä kohtaa me ajattelemme erilailla?

Miten teillä on tuo kytkentä? Ulkoinen pumppu puskurin jälkeen ja puskuri vapaalla kierrolla? Jos noin, ei tuo koneen mut-asetus juurikaan vaikuta muuta kuin puskurivaraajan kerrostumiin eri lämpötiloissa?

[rsaarela]

Miten teillä on tuo kytkentä? Ulkoinen pumppu puskurin jälkeen ja puskuri vapaalla kierrolla? Jos noin, ei tuo koneen mut-asetus juurikaan vaikuta muuta kuin puskurivaraajan kerrostumiin eri lämpötiloissa?

Hmmmm....no tämä voi ollakin se viisasten kivi!
ISO pumppu suhteellisella säädöllä puskurin jälkeen.
Se tunkee taloon max. pakkasella noin 12000 l/h vettä
Nibet tunkee puskuriin sen mitä pystyyvät, max. joka koneella.

UKV500 4 putki kytkennässä.
Ei siinä puskurit kerrostele, lähinnä se auttaa kait siinä, kun koneet tekee kuumempaa, kuin taloon saisi mennä..?

BT25 on juuri ennen iso pumppua, menojohdossa.
BT71 on ennen puskuria, talosta palaavassa putkessa.

[tk-]

Hmmmm....no tämä voi ollakin se viisasten kivi!
ISO pumppu suhteellisella säädöllä puskurin jälkeen.
Se tunkee taloon max. pakkasella noin 12000 l/h vettä
Nibet tunkee puskuriin sen mitä pystyyvät, max. joka koneella.

UKV500 4 putki kytkennässä.
Ei siinä puskurit kerrostele, lähinnä se auttaa kait siinä, kun koneet tekee kuumempaa, kuin taloon saisi mennä..?

BT25 on juuri ennen iso pumppua, menojohdossa.
BT71 on ennen puskuria, talosta palaavassa putkessa.

Meillä ainakin tuo suhteellisesti säätyvä pumppu puskurin jälkeen sakkasi todella pahasti oman älynsä kanssa, piirien virtaamat olivat aina mitä sattuu, ajoittain jopa noin puolet säätövaiheessa asetetuista. Nyt se vaihdettiin (Niben suosituksenkin mukaiseen) manuaalinopeuteen ja lämmönjako on toiminut todella paljon tasaisemmin. Toki lattialämmityksessä varmaan tuo virtausvastus muuttuu paljon enemmän piirien avautuessa ja sulkeutuessa verrattuna isoon patterikiertoon.

Tuo tasapaino Niben ja puskurin välillä on aina vähän haastava, kai siihen parhaiten toimisi joku manuaalinen asetus? Lähtökohtaisesti kai puskurin alaosa pitäisi saada pysymään "mahdollisimman viileänä", mutta kuitenkin sen verta lämpöisenä, että huipulle tulisi lämmönjaon vaatimaa vettä. Toki taas sitten kasvattamalla nopeutta saa puskuria kuumemmaksi, kun se lämpenee alas saakka paremmin, tällöin taas koneelle palaavan veden lämpötila nousee ja hyötysuhde huononee? En osaa kyllä sen kummemmin ottaa kantaa mikä tuossa toimii parhaiten.

[bergvärme]

Sanoisin, että menee täysin päinvastoin..?!
Koitin kovalla pakkasella, -26 laittaa tuohon dtMUT kohtaan 15 joka siis olisi meille oleva arvo maalämpöpuolelta, ja sitten 30 vuoden 1972 suunnittelun puolelta.  Pumput pudottaa kierrokset 5% ja talo alkaa kylmetä, kun vesi lakkaa kiertämästä.
Tavoitellaan siis sitä 30 dt, joka on mahdottomuus.   Olisiko +99 ast. vesi ja hyvin pieni kierto, vai hyvin suuri kierto, sopivaa, en osaa ajatella???

Olisikohan asia niin että puhutaan ohi toistemme:
dTMUT arvo vaikuttanee MLP:n ja lämpövaraajan väliseen piiriin, siis MLP:n sisäiseen lämmitysverkostopumppuun, jonka arvo NIBE:n mukaan dT patteritaloille voisi olla n. 10. (Itsellä noin luokkaa 7 ja pumppu omalla säädöllä.)

Sitten, olen puhunut ulkoisen, "eli varaajan jälkeisen" patteriverkoston virtauksesta joka säädetään silla ulkoisella pumpulla, ja jota ainakin itsellä on manuaalisäädöllä ja pyörii asetetulla vakiopaineella, ei millään "suhteellisella säädöllä", jonka lopputulema minulla (pientalo) verkoston dT on luokkaa 8 kovalla pakkasella "(ei siis 30)". Tästä ulkoisen pumpun virtauksesta olen puhunut koko ajan. Jos sinulla siinä on vanha pumppu? niin sen virtausta kohentamalla, jos voi?,  syntyy jossakin vaiheessa kohinaa putkistossa kun virtaus kasvaa. Tämän ulkoisen verkoston pumppu kannattaa siis pitää mahd. suurella, jotta lämmönluovutusta pattereilta vai tapahtua mahd. matalalla menoveden lämpötilalla, tämä taas koska maalämpöpumpulla tulee vaikeuksia korottaa menoveden lämpötilaa esim. yli +55 asteiseksi,  siis ilman lisälämmitystä jostain (sähkövastukset, kattila ym.) 

Lämmönluovutus pattereilta huoneeseen tapahtuu huoneen / patterin välisen lämpötilaeron mukaan.
Patterin teho huoneessa pysyy samana jos virtaus x (patterin menovesilämpötila - patterin paluulämpötila) - huonelämpötila pysyy samana. Tästä johtuen on itse patteriverkoston virtaus kasvatettava jos meinaa pysyä samoissa patterien antotehoissa kun hieman laskee menoveden lämpötilapyyntöä kylmällä kelillä.
Itse suosittelen käyttää pumppujen asetuksissa vakiopainekäyttöä, eli pitää tiettyä paineenkoritusta putkistossa. Tämä sama kuin että vanha pumppu käy vakiokierroksilla, uusissa pumpuissa löytyy vain tuo vakiopaineautomatiikka (eli kaasupoljinta) ettei tarvitse vaihtaa pumpun juoksupyörää jos pumpussa muuten on riittävästi tehoa (ts. moottori riittää).

Sanottakoon vielä sen että itsellä 4-putkikytkentä varaajaan joka 700L. Varaajasta verkostoon oma shunttipiiri, pumppu ja oma säätökäyrä. Isossa varaajassa vesi ei sekoitu ihan heti, latauksen jälkeen on vesi alhaalla n 7 astetta kylmempää kuin yläosassa, ja yläosan vesi vähän lämpimämpi kuin menovesipyyntö verkostoon.
"Ajan lämmityskäyrillä MLP/varaaja 7+1 ja varaajasta patteriverkostoon 7. (Voisi olla myös esim. 8-1 ja 7+1). Asteminuutteja pidän nyt kovilla pakkasilla vain -40."

... taas tuli pitkä litania, ei pysty lyhkäisempään..

Lisätty nyt illalla lauseita: "eli varaajan jälkeisen" ja "(ei siis 30)" sekä "Ajan lämmityskäyrillä MLP/varaaja 7+1 ja varaajasta patteriverkostoon 7. (Voisi olla .... "

[sjs]

Minulla on maalämpöpumpun vieressä  UKV300 l. Erillinen pumppu kierrättää siitä lämmönvaihtokoneelle lämmintä vettä ja toinen lattialämmitykseen kosteisiin tiloihin.
Asetukset olivat: MUT 25 astetta ja dt10 astetta. Kokeilin pudottamalla dt 7 asteeseen ja seurasin Lämmitysveden tuotantoa ja lämmönkeruuta. Ohjelma on R7113.

Asetuksen ollessa dt 7:
Lämmitysveden tuotannon aikana lämmönjohtopaluun ja lämmönjohto menon välinen  ka. oli 6,5 astetta min 5,7 ja max 7.0.
Lämmönkeruupiirin     dt 3,3 astetta
             Tulo            0,5 min ja max 3,0
              Paluu          -2,8 min ja  max-0,8

Pakkasta oli-20,9 - 28,6 asteeseen ka. ollessa 25,7 astetta.
COP:n lämmityksen ka.3,1

Asetuksen ollessa dt 10 astettta
Lämmitysveden tuotannon aikana lämmönjohtopaluun ja lämmönjohto menon välinen  ka. oli 8,8 astetta min 5,1 ja max 9,7.
Lämmönkeruupiirin     dt 3,3 astetta
             Tulo            0,4 min ja max 3,0
              Paluu          -2,6 min ja  max-0,3

Pakkasta oli-19,9 - 23,3 asteeseen ka. ollessa 22,7 astetta.
COP lämmityksen ka. 3,1

Pinemmällä dt arvolla kuumakaasu nousi 105 asteeseen, kun se aikaisemmalla asennolla oli 100 pinnassa. En tiedä johtuiko testistä vai mistä? Ulkolämpötilassa oli -3 asteen ero.

Käsitykseni mukaan jotain vaikutusta dt :n arvolla on, kun maalämpöpumppu lattaa UKV 300 astiaan lämpöä. Pienemmällä arvolla näytti tekevän tasaisemmin lämmitysvettä.  Onko tällä sitten jotain käytännön merkitystä??
Tälläisiä havaintoja pohjanmaalta.

[littleberry]

Olen tätä dtMUT -asiaa kokeillut muutamaan kertaan, mutta pumppu järkkää lämmityksen meno-paluu deltan aika tasaisesti 7 asteeseen, riippumatta siitä mitä dtMUT ja MUT ruuduissa on. Toisin kuin monet, haluaisin tuon erotuksen noin 5 asteeseen. Talo on puolitoistakerroksinen ja kaikki lattialämmityksellä puurakenteessa 20 mm putkella ja lämpö jakatutuu tasaisemmin kun erotus on pienempi, samalla pärjää myös alemmalla lämpötilalla. Lisäksi talo sijaitsee tuulisella paikalla joka vaikuttaa oleellisesti paluulämpötilaan. Tällä pystyisi hyvin tasaamaan tuulen aiheuttamia lämpötilavaihteluja, kun virtaus nousisi automaattisesti tarpeen mukaan. Onkohan tuo minimierotus Niben softan mukaan 7 astetta, eikä sitä voi muuttaa? 

[k113635]

Olen tätä dtMUT -asiaa kokeillut muutamaan kertaan, mutta pumppu järkkää lämmityksen meno-paluu deltan aika tasaisesti 7 asteeseen, riippumatta siitä mitä dtMUT ja MUT ruuduissa on. Toisin kuin monet, haluaisin tuon erotuksen noin 5 asteeseen. Talo on puolitoistakerroksinen ja kaikki lattialämmityksellä puurakenteessa 20 mm putkella ja lämpö jakatutuu tasaisemmin kun erotus on pienempi, samalla pärjää myös alemmalla lämpötilalla. Lisäksi talo sijaitsee tuulisella paikalla joka vaikuttaa oleellisesti paluulämpötilaan. Tällä pystyisi hyvin tasaamaan tuulen aiheuttamia lämpötilavaihteluja, kun virtaus nousisi automaattisesti tarpeen mukaan. Onkohan tuo minimierotus Niben softan mukaan 7 astetta, eikä sitä voi muuttaa? 

Oletko lokittanut lj-pumpun nopeuden prosentteja, ettei siitä loppuis teho ja siksi delta jäis noin isoksi?

[littleberry]

Alkuun oli sitä ongelmaa, mutta kun availin piirejä niin rupes pumpussa potku riittämäään. Tuommoisella 80% teholla delta on sen 5, automaagi tiputtaa sitten jonnekin 45% paikkeille ja delta kasvaa...

[fraatti]

Kylmemmällä ilmalla pattereiden/lattian lämmönluovutusteho kasvaa -> delta suurenee jos kiertoa ei kasvateta. Jos ole valinnut vakiodelta niin katsopa pahisuttaan kuinka kiertopumpun nopeus käyttäytyy.... Veikkaan että kylmemmällä ilmalla pumppu lisää jengaa...

Eikös näissä saanut valittua myös vakio deltan ilman MUTteja?

[Bruno]

Eikös näissä saanut valittua myös vakio deltan ilman MUTteja?

Delta pysyy suht vakiona kun antaa MUT:n riittävän isoksi esim. +20 astC

[jm82]

Alkuun oli sitä ongelmaa, mutta kun availin piirejä niin rupes pumpussa potku riittämäään. Tuommoisella 80% teholla delta on sen 5, automaagi tiputtaa sitten jonnekin 45% paikkeille ja delta kasvaa...

Kai se 7C on sitten alin minkä automaatti osaa säätää?
Onkohan siitä jotain haittaa jos laittaa kiinteän nopeuden 80% pumpulle?
Täällä on delta noin 6C, nopeampaa kiertoa ei 90W pumulla saa aikaiseksi. 6C voisi olla noin 65% nopeus?

Tuolla Brunon ohjeella kannattaa myös kokeilla.

[k113635]

Delta pysyy suht vakiona kun antaa MTU:n riittävän isoksi esim. +20 astC

Jes, näyttäis toimivan.

Mulla on nyt kokeilussa kiinteä 50% nopeus lj-pumpussa, jolloin latauspiirin virtaus on n.800l/h ja lämmityspiirissä on n.770l/h. Varaaja latautuu nätisti hiljalleen (kv-syklejä ja kv-esilämmitystä varten) ja invertterin tehonmuutokset ehtivät reagoida muutoksiin pitäen pumpun käynnissä jatkuvasti.  Mutta olin hieman huolissani että mitä tulee tapahtumaan ilmojen lauhduttua. Tuolla lauhdutinvirtauksella ja koneen minimiteholla delta laskisi reilusti alle kahden.

Pistin äsken kokeeksi delta-arvoksi +4C ja MUT +20C jolloin kone jatkoi auto-asetuksella lj-pumppailuja 50%:issa, koska delta on yli 5:n tällä hetkellä ja maksimi rajoitettu 50%:iin. Nythän tuon teoriassa pitäisi toimia siten että tehon laskiessa pitää deltan vähintään neljässä ja jollei siihen pysty niin jatkaa tuossa haluamassani nopeudessa. Olis aika bueno jos näin käy.

[littleberry]

Kiitokset Brunolle vinkistä! Valitettavasti tuollakaan asetuksella (dt 4/MUT +20) ei delta mene pienemmäksi kuin 7 astetta. Pitää tyytyä kiinteisiin nopeuksiin ja vaihdella tarpeen mukaan. Olisi luullut että tuommoisen säädön olisi nykyisen softan ja antureiden avulla saanut toteutettua.

[japejun]

Mulla tuo MUT on ollu koko ajan -18. Pitäiskö muuttaa esim -30? Hyvin on mökissä tarennu vaikka onki ollu MUT -18.

[rsaarela]

Mulla tuo MUT on ollu koko ajan -18. Pitäiskö muuttaa esim -30? Hyvin on mökissä tarennu vaikka onki ollu MUT -18.

Alue, millä asut, määrittelee tuon MUT arvon.

Sivulta 18 alkaen;
http://www.nibe.fi/upload/haato/Ohjeet/PIENTALOJEN%20NIBE%20MLP%20OPAS%201420-7.pdf

Ilm. ko. arvo vaikuttaa kuitenkin vain siinä lämpötilassa, joka on samalla max. mitä pumppu pystyy.....?

[japejun]

Ylivieskassa asun joten MUT pitäisi olla -32. Onkohan tästä nyt ollu jotain haittaa pumpun/lämmönjaon toiminnalle kun siellä onki ollu tehdasasetus -18?

[arijuki]

Olen miettinyt MUT ja dT asetusta. Meneekö siis niin MUT:issa pumppu yritttää mitoittaa meno -ja paluuveden lämpötilaeron dT = 10 C? Pumppu on siis Nibe F1255 eli invertteri.

Onko lämmönluovutuksessa eroa jos muuttaakin dT esim. 8 C? Tällöinhän pumppu nostaa kierroksia (lämpöjohtopumppu) ja virtaus on suurempi. Pystyykö tällöin käyrää laskemaan ja vaikuttaako esim. pienempänä sähkönkulutksena?

[jm82]

Lämmönluovutus pitäisi parantua jos muuttaa 10 C -> vaikka 7 C. Saattaisi olla että käyrää tai lämpöä saisi aavistuksen laskea.
Täällä on kiinteä dT 6C nopeus, koska ei ole pumpulla automaattisäätöä.

[Make_K]

Mulla oli MUT 15 mikä on patteri+lattialämmössä, pienensin 10 mikä on pelkällä patterisäädöllä. Mun mielestä sisälämpötila nousi n.0,5-1,0 asteella. Muuten pidin asetukset samassa.

[mam]

Ilm. ko. arvo vaikuttaa kuitenkin vain siinä lämpötilassa, joka on samalla max. mitä pumppu pystyy.....?

Tätä olen itsekin miettinyt; Voisiko olla niin, että dT arvoa ja MUT arvoa käytetään jossain (missä?) pumpun ohjauksessa lämpimimmissä ulkolämpötiloissa skaalaten sitä jotenkin alaspäin? Lämpökäyrän lukeman voisi kuvitella olevan myös yksi parametri?

Kertokaa gurut nyt tyhjentävästi ja selkeästi, että mitä virkaa tuolla MUT:illa on?