Mitoitus 1977 tiilitalolle

[Marppa]

Tervehdys!

Uusi henkilö foorumilla kirjoittelee kun on alkanut tuo maalämpö hieman kiinnostamaan. Tällä hetkellä on öljylämmitys käytössä ja edessä joko öljykattilan uusinta joka on vuodelta 1977 tai kokonaan lämmitysjärjestelmän vaihto. Onkohan järkevää tämän kokoisessa taloudessa jossa asujia on 5kpl ja vähenee piakkoin kahdella henkilöllä?
Lämmönkeruu onnistuisi joko pellolta (HtMr) tai sitten kaivon tekemällä. Paikkatiedon mukaan täältä pitäisi löytyä kiillegneissiä mutta tiedä sitten kuinka syvältä.

Asuinrakennuksen tietoja:

- Kuopio
- 1977, ok-tiilitalo
- lämmitysöljyn vuosikulutus ollut noin 2200l.
- vesikiertoinen patterilämmitys
- painovoimainen ilmanvaihto
- rakennuksen ulkomitat 9m x 20m
- lämmitettävät neliöt 1 kerroksessa, 140m2 sekä puolilämmin autotalli 18m2
- huonekorkeus 2.5m
- alapohja maanvarainen
- eristeet ja ovet alkuperäisiä, ikkunat vaihdettu 3 lasisiin
- käytössä lisäksi leivinuuni ja varaava takka.

[tomppeli]

Tervehdys!

Uusi henkilö foorumilla kirjoittelee kun on alkanut tuo maalämpö hieman kiinnostamaan. Tällä hetkellä on öljylämmitys käytössä ja edessä joko öljykattilan uusinta joka on vuodelta 1977 tai kokonaan lämmitysjärjestelmän vaihto. Onkohan järkevää tämän kokoisessa taloudessa jossa asujia on 5kpl ja vähenee piakkoin kahdella henkilöllä?
Lämmönkeruu onnistuisi joko pellolta (HtMr) tai sitten kaivon tekemällä. Paikkatiedon mukaan täältä pitäisi löytyä kiillegneissiä mutta tiedä sitten kuinka syvältä.

Asuinrakennuksen tietoja:

- Kuopio
- 1977, ok-tiilitalo
- lämmitysöljyn vuosikulutus ollut noin 2200l.
- vesikiertoinen patterilämmitys
- painovoimainen ilmanvaihto
- rakennuksen ulkomitat 9m x 20m
- lämmitettävät neliöt 1 kerroksessa, 94m2 sekä puolilämmin autotalli 18m2
- huonekorkeus 2.5m
- alapohja maanvarainen
- eristeet ja ovet alkuperäisiä, ikkunat vaihdettu 3 lasisiin
- käytössä lisäksi leivinuuni ja varaava takka.

Muutin laskelmaa antamiesi tiejone perusteella ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
En vieläkään saa sitä menemään ilmoittamaasi lämmitysöljyn kulutukseen, kuin 2500 l/v.

lämmitysöljyn vuosikulutus ollut noin 2200l.

En saa tätä mitenkään menemään noin pienelle lämmitysöljyn kulutukselle,
ellei rakennukseen ole sitten tehty energiaremontti, joka voisi selittää noinkin pienen lämmitysöljyn vuosikulutuksen..

Jos olen käyttänyt laskelmassa virheellisiä lähtötietoja, kerro niistä ja korjaan ne.
Oletin tässä laskelmassa, että autotalli on rakennettu päärakennukseen kiinni ja autotallin lämpötilaksi valitsin +12 C.
Jos ne eivät ole toistensa jatkeena, muuttuu laskelma; pumpun koko nousee.
Huomaathan, että pumppua valitessasi pitää pumpun lämmitysteho olla ilmoitettu B0 W50 -olosuhteissa.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Matias]

- vesikiertoinen patterilämmitys

Patteriverkoston meno- ja paluuveden lämpötilat kannattaisi nyt tarkistaa kun on siihen sopivat pakkaskelit.
Jos -25 pakkasella menoveden lämpö on n55C niin silloin pattereiden lämmitysteho on nykyisellään riittävä maalämpökoneelle.

Jos menoveden lämpö on nyt öljylämmityksellä reilusti korkeampi niin kannattaa patteriverkoston virtauksen säädöillä ym kokeilla saako menoveden lämpötilaa pudotettua ilman että huonelämpötila laskee.

[seppaant]

Tällä hetkellä on öljylämmitys käytössä ja edessä joko öljykattilan uusinta joka on vuodelta 1977 tai kokonaan lämmitysjärjestelmän vaihto. Onkohan järkevää tämän kokoisessa taloudessa jossa asujia on 5kpl ja vähenee piakkoin kahdella henkilöllä?

On järkevää
Itsellä hyvin samanlainen kohde, missä vaihdoin öljyn maalämpöön vuonna 2007.
Tähän mennessä on maalämpö jo maksanut itsensä takaisin.

ATS

[Marppa]

Pitkästä aikaa foorumille kirjoittelemaan kun vihdoinkin on alkanut tarjouksia tulemaan, osalta vielä puuttuu.
Nibeltä ja Thermialta saatu tarjouksia, lämpöässäkin kiinnostaisi patteriverkoston takia. Vaikkakaan lämpimän käyttöveden tarve ei ole mikään suuri.
Tähän asti ovat tarjonneet 180-200m kaivoa ja sen kaveriksi 8kw pumppua. Yksikään ei ole ehdottanut 10kw vaan ovat sanoneet sen olevan ylimitoitettu, onkohan näin? Tomppelin laskelmassa kumminkin olisi 220m + 9kw yhdistelmä.

[Marppa]

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
En saa tätä mitenkään menemään noin pienelle lämmitysöljyn kulutukselle,
ellei rakennukseen ole sitten tehty energiaremontti, joka voisi selittää noinkin pienen lämmitysöljyn vuosikulutuksen..

Todellinen kulutus lienee ennemmin 2500l/v. Lisäksi oumanin säätöyksikkö on ollut "jumissa" eikä ole antanut kovemmilla pakkasilla tarpeeksi lämpöä, näin ollen on jouduttu turvautumaan takkaan.

[tomppeli]

Todellinen kulutus lienee ennemmin 2500l/v. Lisäksi oumanin säätöyksikkö on ollut "jumissa" eikä ole antanut kovemmilla pakkasilla tarpeeksi lämpöä, näin ollen on jouduttu turvautumaan takkaan.

Uskotko, että 2500 litraa / vuosi on oikea keskiarvovuoden lämmitysöljyn kulutus. Onko öljyn kulutuksessa mukana autotallin lämmitys.
Onko autotallin talon välillä maahan upotettu lämmönsiirtokanaali?

Jos kulutus on 2500 l/v, riittäisi 6,6 kW -tehoinen lämmityslaite ja porakaivoksi riittäisi 170 aktiivimetriä.
Silloin koko kiinteistön ominais lämpökulutus olisi niinkin alhainen, kuin 7,7 W/m3/Ap/vuosi. (Wattia / kuutiometri / Astepäivä / vuosi)
Uusilla tämän päivän normien mukaisella 1 -kerroksisella tuo arvo on noin 10,3 W/m3/Ap/vuosi.

Sinulle tekemässäni laskelmassa kiinteistön ominaiskulutukseksi tuli 14,1 W/m3/Ap/vuosi.
Jos otan laskelmastasi autotallin pois, tulee arvoksi 13,8 W/m3/Ap/vuosi.

Onko autotalli rakennettu kiinni taloon?
Silloin talolla ja tallilla on yhteinen väliseinä? Se vähentäisi lämpöä vuotavien ulkoseinien määrä aika tavalla.
Kuinka uudet ovat ikkunat, onko niiden U -arvo 1,4 vai 1,2 vai 1,0 U?
Laskelmassa käytin talon ikkunoille 1,2 ja tallin ikkunoille 1,2 arvoja.
Voisitko tarkentaa näitä asioita laskelmaa varten, niin korjaan sitä vastaamaan totuutta.

Laskelmasta tulee virheellinen, jos annan siihen virheellisiä tietoja!

[Marppa]

Uskotko, että 2500 litraa / vuosi on oikea keskiarvovuoden lämmitysöljyn kulutus. Onko öljyn kulutuksessa mukana autotallin lämmitys.
Onko autotalli rakennettu kiinni taloon?
Silloin talolla ja tallilla on yhteinen väliseinä? Se vähentäisi lämpöä vuotavien ulkoseinien määrä aika tavalla.
Kuinka uudet ovat ikkunat, onko niiden U -arvo 1,4 vai 1,2 vai 1,0 U?

Täysin tarkkaa vuosikulutusta en osaa valitettavasti sanoa vaikkakin polttoaine tositteet löytyy mapista, öljyä menee muuallekkin kuin talon lämmitykseen. 3000 litran säiliö ja kerran vuoteen täytetään, 2500l/v uskoisin olevan aika lähelle totuutta. Mukana autotallin lämmitys.
Autotalli on kiinni asuinrakennuksessa eli yhteinen väliseinä. Ikkunat 15 vuotta vanhat ja ovat normaalin kokoisia. Tiivi merkkiset mutta U-arvosta tai edes mallista ei tietoa.

[tomppeli]

Täysin tarkkaa vuosikulutusta en osaa valitettavasti sanoa vaikkakin polttoaine tositteet löytyy mapista, öljyä menee muuallekkin kuin talon lämmitykseen. 3000 litran säiliö ja kerran vuoteen täytetään, 2500l/v uskoisin olevan aika lähelle totuutta. Mukana autotallin lämmitys.
Autotalli on kiinni asuinrakennuksessa eli yhteinen väliseinä. Ikkunat 15 vuotta vanhat ja ovat normaalin kokoisia. Tiivi merkkiset mutta U-arvosta tai edes mallista ei tietoa.

Muutin laskelmaa uusien tietojen mukaiseksi.

[Marppa]

Iso kiitos taas tomppelille laskelman muutoksesta. Uusien tietojen valossa riittäisi 203m kaivo 8kW pumpulla. Tänään kävikin taas uusi kauppias tekemässä tarjousta. Niitten mitoitusten sekä rakennus että öljynkulutuksen mukaan kohteen teho olisi noin 7.7kW.
Edustettuna oli useampaa merkkiä mm Nibe, Oilon mutta tähän kohteeseen hänen mielestään parhaiten olisi käynyt Alpha InnoTec 7.7kW pumppu 200l. puskurilla. Jälkeenpäin kun aloin etsimään tarkempia tuotetietoja niin tässäkin B0/W55 antoteho on 6.49kW eli jäisi osatehoiseksi.
Jos täysitehoista haluaa niin pykälää isompi malli (9.5kw) pumpun vastaava antoteho olisi 8.07kW. Onko kellään kokemuksia Alpha Innotecin pumpuista verrattuna esim Nibeen/Thermiaan? Näissä taitaa olla jonkinlainen hullunkierto vakiona ja scroll kompressori. Hinta suunnilleen 1000€ korkeampi kuin vastaava Nibe.

[fraatti]

Iso kiitos taas tomppelille laskelman muutoksesta. Uusien tietojen valossa riittäisi 203m kaivo 8kW pumpulla. Tänään kävikin taas uusi kauppias tekemässä tarjousta. Niitten mitoitusten sekä rakennus että öljynkulutuksen mukaan kohteen teho olisi noin 7.7kW.
Edustettuna oli useampaa merkkiä mm Nibe, Oilon mutta tähän kohteeseen hänen mielestään parhaiten olisi käynyt Alpha InnoTec 7.7kW pumppu 200l. puskurilla. Jälkeenpäin kun aloin etsimään tarkempia tuotetietoja niin tässäkin B0/W55 antoteho on 6.49kW eli jäisi osatehoiseksi.
Jos täysitehoista haluaa niin pykälää isompi malli (9.5kw) pumpun vastaava antoteho olisi 8.07kW. Onko kellään kokemuksia Alpha Innotecin pumpuista verrattuna esim Nibeen/Thermiaan? Näissä taitaa olla jonkinlainen hullunkierto vakiona ja scroll kompressori. Hinta suunnilleen 1000€ korkeampi kuin vastaava Nibe.

Ai ja sen scrolli tiristää lämpöä hiukan paremmin kuumaan veteen kuin esim Niben mäntäkompressori.

[sailor]

Iso kiitos taas tomppelille laskelman muutoksesta. Uusien tietojen valossa riittäisi 203m kaivo 8kW pumpulla. Tänään kävikin taas uusi kauppias tekemässä tarjousta. Niitten mitoitusten sekä rakennus että öljynkulutuksen mukaan kohteen teho olisi noin 7.7kW.
Edustettuna oli useampaa merkkiä mm Nibe, Oilon mutta tähän kohteeseen hänen mielestään parhaiten olisi käynyt Alpha InnoTec 7.7kW pumppu 200l. puskurilla. Jälkeenpäin kun aloin etsimään tarkempia tuotetietoja niin tässäkin B0/W55 antoteho on 6.49kW eli jäisi osatehoiseksi.
Jos täysitehoista haluaa niin pykälää isompi malli (9.5kw) pumpun vastaava antoteho olisi 8.07kW. Onko kellään kokemuksia Alpha Innotecin pumpuista verrattuna esim Nibeen/Thermiaan? Näissä taitaa olla jonkinlainen hullunkierto vakiona ja scroll kompressori. Hinta suunnilleen 1000€ korkeampi kuin vastaava Nibe.

Otat Nibe 1245 10kW. Antaa 7.9kW 55 asteiseen veteen. Testissä ylivoimainen COP patterilämmöillä. Pumppumalli lienee eniten myyty SUomessa ja siihen saa helposti apua kanssakäyttäjiltä ja varaosia lienee saatavissa koko pumpun eliniän. Referenssihinnat saa maalampotukku, taloon.com jne. eli hintakin pysyy hehtaarilla.

Testi: http://www.energimyndigheten.se/tester/jamforelsesida/?productTypeVersionId=364&comparisonProducts=1633,1634,1635,1636,1637,1638,1639,1640,1651,1673

[Marppa]

Nibe 1245 on ollut ihan alkuajoista ykkösvaihtoehtona. Mutta entäs nuo Lämpöässät? Paikalliset putkimiehet kehuu kilpaa sen helppoa asennusta ja ettei tarvii puskuria. Ja mikäli tulkitsin oikein ei 55 asteinen COP mikään huono ole, yltää jopa Niben tasolle. http://www.lampoassa.fi/tuotteet/vsi-mallisto/ Vai onko tässä jotain mitä maallikko ei tajua..
Vedellä meidän taloudessa ei lotrata, 1 suihku eikä ammetta.

[tomppeli]

Mutta entäs nuo Lämpöässät? Paikalliset putkimiehet kehuu kilpaa sen helppoa asennusta ja ettei tarvi puskuria.

Kyllä putkimiehen kehuma pumpputyyppi soveltuu erittäin hyvin patterilämmitteiseen taloon.
Siinä on scroll kompressori, joka on vähän tehokkaampi korkeilla lämpötiloilla.
Tulistuspumppu tekee lämpimän käyttöveden vähän paremmalla hyötysuhteella ja tekee vähän kuumempaa käyttövettä ilman sähkövastuksia.
Siinä ei tarvita myöskään sähkövastuksella ajoittain tehtävää legionellakuumennusta, koska sen kuumavesi on tarpeeksi kuumaa tappamaan legionellabakteerit.

On myöskin totta, että sen asentaminen on helpompaa, koska pumpun sisällä on lähes kaikki jo valmiiksi tehtaalla asennettuna.
Ei tarvitse ostaa mitään lisää pumpun ulkopuolelle, eikä tule niiden lisukkeiden asennuskulujakaan.

Pumpun ostaja vertailee pumppujen hintoja ja unohtaa hintavertailusta pois nuo lisätarvikkeiden hinnat ja niiden asennuskulut.
Asennuskin on siistimpi, kun kaikki kama on saman kaapin sisällä.
Tavallisesti hinta ratkaisee.
Ostamme yleensä halvimman, kun sitä rahaakaan ei ole liikaa...
Tulistuspumppu on kalliimpi.

[Marppa]

Pumpun ostaja vertailee pumppujen hintoja ja unohtaa hintavertailusta pois nuo lisätarvikkeiden hinnat ja niiden asennuskulut.
Asennuskin on siistimpi, kun kaikki kama on saman kaapin sisällä.
Tavallisesti hinta ratkaisee.
Ostamme yleensä halvimman, kun sitä rahaakaan ei ole liikaa...
Tulistuspumppu on kalliimpi.

Sain Lämpöässästä mielestäni hyvän tarjouksen. Kyseessä olisi VSI 8 malli jossa lämmitysteho +55C= 7,75kW ja COP +55C= 3,17 (EN 14511) 230l. lämminvesivaraajalla.
Mielestäni speksit tähän kohteeseen olisi käypäset ja hinta suunnilleen samanverran kuin nibe 1245 10kw. Ja tähän kun lisätään puskurivaraaja ja putkarin lisätunnit ero kasvaa lämpöässän hyväksi.
Oisko nyt mielipiteitä miksi EI kannattaisi tarttua tähän tarjoukseen? Vastaava hyötysuhde Nibessä parempi 3,3, teho 7,9kW.

[tomppeli]

Kyllä Lämpöässän Vsi koneessakin on varaaja kiertovedelle.



Varaajan alaosa on on kiertoveden varaaja.
Siihenkin voi liittää ulkoisen lisävaraajan, jos niin halutaan. 
Ihan yhtä hyvin, kuin vaihtoventtiilikoneeseenkin.

Yläosa on tulistusvaraaja lämmintä käyttövettä varten.
Koko varaaja on lämpimän käyttöveden tuottamista varten.
Alasäiliön kierukka lämmittää kylmän vesijohtoveden alasäiliön lämpötilaan.

...
Jostain syystä täällä foorumilla esiintyy kotimaisen lämpöpumpputuotannon aliarvioimista.
Nyt, kun maamme talouselämä ja työllisyys ovat pulassa, olisi hyvä, jos me muistaisimme suosia kotimaista.
Voisimme turvata työpaikkoja, ehkä luoda uusiakin, eikä ehkä tarvittaisi niin paljon niitä harmillisia leikkauksia.
Suomalainen tuote on laadukas ja kilpailukykyinen tuote.

[jm82]

Sain Lämpöässästä mielestäni hyvän tarjouksen. Kyseessä olisi VSI 8 malli jossa lämmitysteho +55C= 7,75kW ja COP +55C= 3,17 (EN 14511) 230l. lämminvesivaraajalla.
Mielestäni speksit tähän kohteeseen olisi käypäset ja hinta suunnilleen samanverran kuin nibe 1245 10kw. Ja tähän kun lisätään puskurivaraaja ja putkarin lisätunnit ero kasvaa lämpöässän hyväksi.
Oisko nyt mielipiteitä miksi EI kannattaisi tarttua tähän tarjoukseen? Vastaava hyötysuhde Nibessä parempi 3,3, teho 7,9kW.

Kannattaa huomioida että 230 L vesisäiliöstä ei ehkä saa kovin hirveän paljon käyttövettä?

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2161.msg22507#msg22507

Nyt on väännetty rautalangasta

Lämpöpumpuissa varaajia on kahta tyyppiä, nimettäköön ne esim seuraavasti:
- "Vesivaraaja"  Siinä käyttövesi on varattuna suoraan kuumana vetenä erillisessä säiliössä. Tätä tyyppiä käytetään yleensä vaihtoventtiilikoneissa.

- "Kierukkavaraaja" Siinä energia on varattuna lämpimänä vetenä talon lämmitykseen käytettävän veden varaajassa. Käyttövesi lämmitetään tässä varaajassa olevassa kierukassa. Tätä tyyppiä käytetään yleensä tulistinpumpuissa.

Kummallakin varaajatyypillä on hyvät ja huonot puolensa, mutta niihin ei puututa nyt.

Vesivaraaja on periaatteesa kuumaa vettä täynnä oleva ämpäri. Sinä kaadat ammeeseen 160 litraa 55C vettä ja jäähdytät sen kylmällä 5C kraanavedellä sopivaksi 37C kylpyvedeksi.
Tämän jälkeen sinulla on ammeellinen sopivaa kylpyvettä ja varaaja täynnä kylmää 5C kraanavettä. Suihkuun ei ole mitään asiaa.

Kierukkavaraajassa lämpö siirretään lämmitysvedestä käyttöveteen kierukan avulla.
Siinä vaiheessa kun varaajan ylimmän osan lämpötila on pudonnut 40 C:een on kierukasta tuleva vesi n. 37C. Tässä vaiheessa voidaan sanoa, että lämmin vesi loppui.
Varaajan alimman osan lämpötila on n. 10 C ja ylimmän 40 C.
Varaajaan jää huomattavasti energiaa mutta sitä ei voida hyödyntää käyttöveden lämmittämiseen.
Suihkuun voi mennä, jos sietää viileämpää suihkuvettä.

Ylläolevassa kuvassa olen laskenut näiden erityyppisten varaajien kyvyn tehdä 37C kylpyvettä.

Ylempi on tavallinen vaihtoventtiilikoneen varaaja.
Alempi on L-Ässän V-mallin 420 l varaaja (lähtölämpötilat on otettu omasta V-7:stä tältä aamulta, loppulämpötilat on arvioitu).

Kierukkavaraajan 2,6 kertaa suuremmasta tilavuudesta ja 10C korkeammasta yläosan lämpötilasta huolimatta sieltä saadaan vain n. n 1,1 kertainen määrä  kylpyvettä verrattuna vesivaraajaan.

Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että lämpöpumppu käy ja tekee koko ajan lämmitä vettä, eikä sitä, että tulistinpumpulla lämmitetään myös taloa koko ajan.
Näillä ei kokonaisuuden kannalta ole oleellista merkitystä.

Tätä esitystä saa käyttää vapaasti kaikki lämpöpumppukauppiaat, jotka lupaavat, että lämmin vesi riittää.

Kommentteja?

ATS

Tuossa taitaa olla testauksen yhteenveto:

Kierukkavaraajan 2,6 kertaa suuremmasta tilavuudesta ja 10C korkeammasta yläosan lämpötilasta huolimatta sieltä saadaan vain n. n 1,1 kertainen määrä  kylpyvettä verrattuna vesivaraajaan.

[Opos]

Meillä on Vsi 10 ja siinä 260L varaaja kierukalla. Ylälämmöt min. asetus 45c ja hyvin on lämmin vesi riittänyt isommallekin porukalle suihkutteluun. Reilun vuoden pörissyt ja tyytyväinen olen. Helppo käyttää eikä juuri pahaa sanottavaa, voin suositella.

[jm82]

Mielestäni ei ole siis reilua verrata 180L käyttövesivaraajaa ja 230L kierukkavaraajaa toisiinsa.

Helposti sekottuu kun kauppiaat koittavat kaupata sitä parasta vehjettä.

Lämpöässän sivuilta lainattua. itseä vaan arvelluttaa käyttöveden riittävyys ja hyvä hyötysuhde kesällä.

Lämpöässä Vsi-mallistossa on kokoluokkansa suurin, 230-litrainen varaaja.

Vmi: Suuri 430 litran varaaja takaa käyttöveden riittävyyden vaativimmissakin kohteissa.

[Marppa]

Mielestäni ei ole siis reilua verrata 180L käyttövesivaraajaa ja 230L kierukkavaraajaa toisiinsa.

Helposti sekottuu kun kauppiaat koittavat kaupata sitä parasta vehjettä.

Tämä on kyllä totta, itsellä ainakin nämä meni sekaisin ja numeroina lämpöässä näytti paremmalle. VMI malli noin tonnia kalliimpi.

[rampe13]

kyllä mulla on lämpöässässä malli vs8 riittänyt käyttövesi jopa kahden lapsiperheen saunomiseen. vedenkäyttö tottumuksia on tosin monenmoisia. ässä oli myös erittäin asentaja ystävällinen. vs8 on 260 litran varaaja. meillä on myös 77.vm täystiilitalo puolilämpimällä tallilla. noilla kovimmilla pakkasilla käytti vastusta jokusen tunnin. kaivo 180m

[Tipi]

Mielestäni ei ole siis reilua verrata 180L käyttövesivaraajaa ja 230L kierukkavaraajaa toisiinsa.

Helposti sekottuu kun kauppiaat koittavat kaupata sitä parasta vehjettä.

Lämpöässän sivuilta lainattua. itseä vaan arvelluttaa käyttöveden riittävyys ja hyvä hyötysuhde kesällä.

Kokemuksesta tiedän, että vs10 koneessa riittää käyttövesi normaalikäyttöön. Kun kierukkavaraajan lämpötila laskee alle 37°C, alkaa tuntumaan että lämmin vesi loppuu. Koneen ei kuitenkaan tarvitse nostaa lämpötilaa tuosta kuin muutaman asteen, niin lämmintä vettä on taas käytettävissä. Esimerkiksi vs10 ehtii latautumaan uudelleen melkein saunottelun aikana.

Vastaavasti kun vesivaraajasta loppuu lämmin vesi, niin silloin säiliö on kauttaaltaan kylmä ja latautuminen kestää huomattavasti pidempään.

Kesäajan hyötysuhteen merkitys kokonaiskulutuksen kannalta on melko pieni. Kesäaikana kulutetaan ehkä noin 10% koko vuoden sähköstä. Kuten Tomppeli jo mainitsikin, Vsi ja Vmi koneille plussaa niiden helposta asennettavuudesta.

[Opos]

Vsi 10 nostaa ylälämmön 45:stä 50:neen n. 10 minuutissa. Ehkä pistäisin itsekin Vmi:n nyt jos olisin valintatilanteessa. Siihen en kyllä varsinaista syytä keksi, mutta onhan se aina kiva olla reserviä

[Marppa]

Lämpöässän jälleenmyyjä tehnyt 14-15h työpäiviä ja silti jaksoi myöhään illasta tulla vielä vääntämään kauppoja. Pitihän se VMI malli myös mahduttaa tarjoukseen mukaan kun irtosi 20 pinnaa hinnasta pois.

Yllättävän lähelle menee hinnat. Varteenotettavimmat tarjoukset alla, halvimman ja kalliimman ero 180€
220m + Thermia Diplomat Optimum 10kw + 200l. puskuri
200m + Alpha-Innotec PWZS 8kW + 200l. puskuri
200m + Lämpöässä Vmi 9 10kW

[euroshopperi]

No tuo vmi on jo oikea Lämpöässä. Hieno vehje se on. Jos mulle tulisi pumppu yhdessä laatikossa, niin tuo olisi kyllä listalla.

[Marppa]

Diplomat Optimum G3 olisi kai paremipi malli. Taitaa olla tiukka kisa. Itse ehkä harkitsisin Alpha-Innoteciä mutta sille ei ole oikein mitään perusteluita. Jos myyjältä vielä vähän saisi tingattua hintaa

G3 olisi parempi lippulaivamalli, hinta +600€. Alpha Innotecin myyjää jo kerkesin vinguttamaan kun alkuperäinen hinta ei miellyttänyt. Lisäksi 10kW (55C=8.07kW) pumppu olisi tehoiltaan oikeampi.
Mutta se mitä mietin että onko tuo Vmi 9 pumppi liiankin järeä, 55C= 9,82kW 3,17COP Että käykö niin että isompi pumppu käy pätkittäin mikä vähentää ikää ja vie enemmän sähköä.
Hankala ja tiukka kisa 

[Roori]

No tuo vmi on jo oikea Lämpöässä. Hieno vehje se on. Jos mulle tulisi pumppu yhdessä laatikossa, niin tuo olisi kyllä listalla.

Mitenkähän tommosten yhden laatikon huolto toimenpiteet mahtaa onnistua esim tuo VMI...noita kun kasataan niin se on helppoa kun siinä voi vaikka tanssia ympärillä, mutta sitten kun se ahdetaan johonkin tiukkaan tekniseen tilaan niin voi olla vaikeempaa päästä käsksi joka namiskuukkeliin. Siksi itselle en laittanut 'kaikki samassa laatikossa', tuossa hajautetussa näkee heti silmäyksellä jos jokin hullusti ja mahtuu nyrkit ropaamaan jotain.

[Roori]

...9,82kW 3,17COP Että käykö niin että isompi pumppu käy pätkittäin mikä vähentää ikää ja vie enemmän sähköä.

Miten niin se vie enemmän sähköä?...taidat unohtaa että se käy lyhemmän aikaa, energia josta siis maksetaan on TEHO x AIKA.

[Roori]

G3 olisi parempi lippulaivamalli, hinta +600€. Alpha Innotecin myyjää jo kerkesin vinguttamaan kun alkuperäinen hinta ei miellyttänyt. Lisäksi 10kW (55C=8.07kW) pumppu olisi tehoiltaan oikeampi.
Mutta se mitä mietin että onko tuo Vmi 9 pumppi liiankin järeä, 55C= 9,82kW 3,17COP Että käykö niin että isompi pumppu käy pätkittäin mikä vähentää ikää ja vie enemmän sähköä.
Hankala ja tiukka kisa 

Muuten, ilmeisesti tuon G3:n kanssa tulee vähemmän pausseja pattereitten vrt tavallinen vaihtovenakone lämmittämiseen kun se tuolla tulistuksella pitää yllä sitä käyttövesisäiliöö.
Onko tarjotuissa vaihtovenoissa patterikierto päällä sen puskurin kanssa sillo ku 'väännetän' käyttövettä?

[euroshopperi]

No jos laitetaan vierekkäin esim tuo alphan malli ja Lämpöässän nimenomaan VMi malli ja lyödään sama hintalappu, niin ei kyllä olisi kahta sanaa, että ottaisin taatusti tuo Lämpöässän. Tuntuu melkein siltä, että kauppias on ehkä tarkoitusvahingossa sekoittanut vai ja vmi mallit, että päästään alkuun. Toisaalta puhutaan kyllä 20% alennuksesta.

[Opos]

Ihan mielenkiinnosta, paljoko jää hintaa Vmi mallille? Siis pelkälle pumpulle.

[Marppa]

Ihan mielenkiinnosta, paljoko jää hintaa Vmi mallille? Siis pelkälle pumpulle.

Vmi 9 8230€ alennuksineen. Jäähän siinä silti pumpulle hintaa.

[Opos]

Ei kauheen paha. Me maksettiin Vsi 10 7600e.

[Marppa]

Ei kauheen paha. Me maksettiin Vsi 10 7600e.

Samaa hintaa itseltäkin pyydettiin Vsi 10. Tuolla hintaerolla valinta ois Vmi.

[Opos]

Samaa hintaa itseltäkin pyydettiin Vsi 10. Tuolla hintaerolla valinta ois Vmi.

Sama. Mutta niin kuin monelle muullekin on käynyt, pumput tuli tutuiksi vasta mlp:n asennuksen jälkeen

[Täystiili]

Tulistimella varustettu maalämpöpumppu on rinnakkaistoiminen, joka tarkoittaa, että lämpöä käyttövedelle tuotetaan aina yhtä aikaa kompressorin käydessä varaajan alaosaan patteriverkolle lauhduttimella (n 80% tehosta) sekä yläosaan käyttöveden loppukuumennukseen tulistimella (n 20% tehosta). Lämpimään käyttöveteen lämpö siirtyy kylmän veden kulkiessa varaajan sisällä olevan kuparikierukan lävitse, esilämmitys varaajan alaosassa ja loppukuumennus varaajan yläosassa varaajassa olevan reiitetyn välilevyn yläpuolella.

Tällä menetelmällä lämpö patteriverkostoon shuntataan omana kiertonaan varaajan lämpövarastosta pumpun ohjaimen säädellessä moottoriventtiiliä säätökäyrän mukaisesti. Patteriverkostoon lähtee koko ajan käyrän mukaista virtaamaa lämpöä, eikä synny vastaavia katkoksia kuin vaihtoventtiilikoneen tehdessä välillä lämmintä käyttövettä tai ylilämpöä kompressorin paahtaessa täydellä teholla lämpöä patterikiertoon.

Yritän sanoa yksinkertaisesti, että talvella kylmimpään aikaan patteriverkkoa lämmitetään koko ajan ilman katkoksia hyvin tasalämpöisellä vedellä juuri aina oikean lämpöisesti mlp ohjaimen säätämänä. Muistat vain poistaa mahdollisimman paljon termostaatteja pattereista ja huolehdit, että kierto on mahdollisimman "esteetöntä" jolloinka kiertoveden lämpötila voidaan pitää mahdollisiiman alhaisena. Tarvittaessa kunnostat lämmönjakoverkon paremmin maalämmölle sopivaksi uusimalla muutamia pattereita ja tarkistamalla verkoston tasapainoituksen, että kaikki patterit lämpeävät mahdollisimman hyvin kauttaaltaan.

Kun vielä muistaa, että talviakin edelleen on, niin täysitehoinen mitoitus antaa anteeksi kylmimmän ajan sähkönkulutuksessa, kun lisälämmitystä vastuksella ei tarvita ja usein selvitään pykälää pienemmillä pääsulakkeillakin. En usko pätkäyntiä esiintyvän 10kW teholla ja 430 litran varaajalla säätöjen ollessa kunnossa, koska omalla V15 koneellakin lyhimmät käyntiajat ovat kesällä 18 min luokkaa. Itselläni kesäajan sähkönkulutus kesä-elokuun välillä on alle 5% pumpun koko vuoden sähkönkulutuksesta kiertopumput huomioiden ja tällöinkin osa menee jo talon lämmitykseen. Oma valintani vastaavassa tilanteessa olisi Vmi 9 (35/55C 10,44/9,82kW En 14511) +20m syvyyttä lisää kaivoon siis yhteensä 220m paikkakuntasi huomioiden ja koneeseen pykälää isomman Vmi 11 koneen liuospumppu vaihdettuna, sekä lisävarusteiksi jätetyt maapiirin lämpötila-anturit meno/paluu mukaan (maks. 700eur netto lisää hintaan).

[Roori]

Tällä menetelmällä lämpö patteriverkostoon shuntataan omana kiertonaan varaajan lämpövarastosta pumpun ohjaimen säädellessä moottoriventtiiliä säätökäyrän mukaisesti. Patteriverkostoon lähtee koko ajan käyrän mukaista virtaamaa lämpöä, eikä synny vastaavia katkoksia kuin vaihtoventtiilikoneen tehdessä välillä lämmintä käyttövettä tai ylilämpöä kompressorin paahtaessa täydellä teholla lämpöä patterikiertoon.

Oiotaan hieman tuota tarinaa... nuo tommoset katkokset lämmitykseen ei ole vaihtovenakoneen 'yksinoikeuksia' tai 'pakkoja' (kuinka sen sanookin) se on ihan täysin kiinni siitä kuinka systeemi kytketään/toteutetaan.

[tomppeli]

... mietin että onko tuo Vmi 9 pumppi liiankin järeä, 55C= 9,82kW 3,17COP Että käykö niin että isompi pumppu käy pätkittäin mikä vähentää ikää ja vie enemmän sähköä.

"Viekö enemmän sähköä."   Ei vie, niinhän tuossa jo Roori totesikin.
"käykö niin että isompi pumppu käy pätkittäin.."  Vmi -koneessa on iso varaaja kiertovedelle, joten ei vaaraa pätkäkäynnistä.

[euroshopperi]

Lyöt vain äkkiä kättä päälle. Mä muistaisin, ettei mulle kyllä tarjottu mitään Lämpöässiä tuohon hintaan. Tuossa taitaa olla kannattavaa nostaa käsi pystyyn, että tännepäin. Siis tuossahan ihan kompaktissa paketissa puskurit ja käyttövedet, kun on se tulistus pitämässä yläosaa lämpimänä. Tuollainen vesimäärä vaihtoventtiilikoneella ja laippavaraajalla olisi lähinnä huumorihommia.

[potsi67]

Mitenkähän tommosten yhden laatikon huolto toimenpiteet mahtaa onnistua esim tuo VMI...noita kun kasataan niin se on helppoa kun siinä voi vaikka tanssia ympärillä, mutta sitten kun se ahdetaan johonkin tiukkaan tekniseen tilaan niin voi olla vaikeempaa päästä käsksi joka namiskuukkeliin. Siksi itselle en laittanut 'kaikki samassa laatikossa', tuossa hajautetussa näkee heti silmäyksellä jos jokin hullusti ja mahtuu nyrkit ropaamaan jotain.

Itsellä parasta aikaa asennetaan Lämpöässä vmi 14 . Minusta ainakin laitteessa on kaikki komponentit selkeästi ryhmiteltynä sisällä. Laitteesta irtoaa koko etupaneeli pois. Vasemmalla on säiliö ja oikealla alhaalla kompura, sen päällä pumppuja, lähdöt kaivolla, viilennys lyhteet.
Oikealla säiliön päällä on elektroniikka ja sähkö/antureiden kytkentä. Takaa päältä lähtee kaikki muut putki kytkennät, joihin ylettyy aika helposti metrin korkuisilla A-tikkailta.
Katsotaan nyt ensiviikolla kuinka kone alkaa pöhisemään millanen valinta tuli tehtyä tai no kokemukset varmaan karttuu vasta pidemmällä ajalla.