-28 astetta on aika harvinainen Etelä-Suomessa.
Jos vasta tässä lämpötilassa menee vastuslämmitys päälle, on pumpun teholuokan mitoitus onnistunut oikein hyvin.
Kaivo toimii oikein hyvin, eikä varmasti ole jäässä.
Maakierron nopeus on hyvä, kun menon ja paluun ero on 2,7 astetta.
Näissä ei ole huolen aihetta.
Täällä oli pumpun 3v synttärit nyt juuri tammikuun alussa. Porareikää on 184m, olisin halunnut vielä syvemmän, mutta porari ei pystynyt enempään. Näin jälkeenpäin ajatellen olisi voinut teettää vaikka toisenkin samanmoisen reiän. Ei se enää olisi ollut suhteessa niinkään kallis, koska koneet olivat jo paikalla. On nimittäin täysin väärä paikka säästää siinä kaivon kohdalla. Mitä helpommin sieltä saa energiaa, sitä edullisemmaksi tulee. Ja luulen ainakin että laitteet kestävät paremmin, mikä ehkä onkin juuri se tärkein asia.
Investoinnit on tehty ja sillä siisti, mutta jos nyt tulee jokin vika, kallis tai ei, se on asia joka sitten käy hermoille.
Olen ollut huomaavinani että kaivon keskimääräinen lämpötila on hieman laskenut vuosien mittaan, mutta vaikea sanoa kun asiasta ei ole kirjanpitoa.
Pystyyköhän kukaan arvioimaan mikä on lumipeitteen vaikutus porakaivon lämpötilaan? Nythän oli kovat pakkaset, eikä lunta.
Asia korjaantunut, nyt on kohtuullinen pakkanen ja lunta kyllä.
Talon kohdalla olen kyllä huomannut että kun lunta on paljon katolla ja sokkelin vieressä, pysyy talo paremmin lämpimänä.
Kiinnostuin kuitenkin kaivon lämpötilasta ja lämmönvaihtimen toiminnasta. Tässä pumpussa oli vakiona maasta tulevan nesteen lämpötila mittaus, mutta ei palaavan nesteen mittausta. Lisäsin itse anturin paluupuolelle. Nuo ova NTC antureita, eivätkä ne välttämättä ole kovin tarkkoja. Ajattelin kalibroida ne, mutta ohjelmallista korjausta ei noille ole.
Testasin näyttämiä siten että maakiertopumppu kiertää jatkuvasti, mutta kompura seis. Tällä hetkellä tulo näyttää 5,2 ja meno 5,6 eli ero on -0,4. Melkein olettaisin että tuossa on nyt se mittausvirhe. Siinä mielessä hyvä että todellinen lämpötilaero pumpun käydessä on ollut hieman suurempi kuin miltä on näyttänyt. Asian kai voisi korjata lisäämällä pienen vastuksen menoanturin kanssa sarjaan. Onko virhe sitten tulo- vai menoanturissa tai molemmissa, ei kai ole kovin merkitsevää. Ehkä myöskään ei ole kovin tärkeää se onko lukema absoluuttisesti oikein. Tärkeintä varmaankin se että voi nähdä lämmönvaihtimen "tehon" ja seurata vaikkakin hieman epätarkasti kaivon lämpötilaa.
